Näin meillä Suomessa!!!!!
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on 200.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa.
TOISIN KUIN USEIMMISSA EU-MAISSQ SUOMEN MAATALOUSTUISTA VALTAOSA (60%) on ns. kansallista tukea!!!!!! ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan.
Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa.
Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n MUKAAN SUOMI TUHLAA LIIAN PALJON RAHAA MAATALOUDEN TUKEMISEEN!!!!!
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle… Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta…
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on 200.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa.
TOISIN KUIN USEIMMISSA EU-MAISSQ SUOMEN MAATALOUSTUISTA VALTAOSA (60%) on ns. kansallista tukea!!!!!! ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan.
Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa.
Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n MUKAAN SUOMI TUHLAA LIIAN PALJON RAHAA MAATALOUDEN TUKEMISEEN!!!!!
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle… Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta…
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näin meillä Suomessa!!!!
Kaikista sosiaalimenoista (43,8 miljardia euroa vuonna 2006) rahoitetaan valtion talousarvion kautta noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön osuus sosiaalimenojen rahoituksesta on viidennes, koska osa menoista rahoitetaan muiden ministeriöiden, kuten työministeriön kautta. Loput kaksikolmasosaa rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä sosiaaliturvarahastojen korko- ja pääomatuloin.
On huomttava, että tilastokeskuksen valmis tilasto laahaa perässä ja kuluvan vuoden sosiaalipalveluihin käytettävä summa on huomattavasti tätäkin suurempi.
mitenhän muuten ,,saakohan kepuleitten penskat,, noita mainitsemiasi sosiaalitukia,,ainakin lapsilisät kuuluu noihin sosiaalitukiin,,,
Oootkin homo kun unohdit noin tärkeät sosiaaetuudet,,,hyi hele vetti olishan se pitänyt heti hokata, että homohan nää oot,,
Osa heikkolahjaisista tarvitsee tukea koko elämänsä ajan. Vanhempina he tarvitsevat apua, mutta ovat liian ”vaikeita” saamaan tukea. Sosiaalitätien on helppo puuttua heidän elämäänsä, koska he ovat jo valmiiksi monin tavoin syrjäytettyjä.