Maalla silloin, kun elämää
oli taloissa ja torpissa.
Kaunis vaalea tyttö neidoks tullu,
työn askareissaan, onnenviiniä
sykkivässä rinnassa kupli.
Lypsyjakkarallaan unelmoi
ämpärissä maito vaahtoi.
Oloa kuin ois sylissä,
rakastunnu,niin rakastunnu tunne.
Saapui tuo odotettu lauantai-ilta,
rivakkaan taahtiin askareet ensin.
Saunapuhtoisena posket hehkuu,
silmät loistaa hymy toistaa,yhtä nimeä.
Saapunnu arjen askareista sankoin joukoin.
Kylän ainoa kohokohta lauantaitanssit.
Oiih mikä tunne humalluttaa,
yhdet askeleet kohti tulee.
Katse kiinnittynny lähestyy,
kumartaa, käsi ojentuu.
Syliin vasten rintaa painaa,
käsi uumalle kietoutuu.
Ikuisuus olla vois,
sylis niin, niin taivas.
Älä väsy älä,
rakas lähelläs, lähelläs
pidä aina tässä.
En nää, en kuule,
mitää muuta, olet taivas.
*************************
Maalaiskylä hiljentynny,
monet talot torpat,
lukinverkkojen ajan pölyn,
ikkunoissa lahonnut pitsiverho.
Torpan yhden pienen sielä,
hopeutunein hiuksin miettein.
Elää uudestaan nuoruuttaan,
sylis, siinä kaikki,
olit taivas, olit lajha
Rakkaus kulkennu kautta aikojen,
kulki sielä maallaki, kerran.
oli taloissa ja torpissa.
Kaunis vaalea tyttö neidoks tullu,
työn askareissaan, onnenviiniä
sykkivässä rinnassa kupli.
Lypsyjakkarallaan unelmoi
ämpärissä maito vaahtoi.
Oloa kuin ois sylissä,
rakastunnu,niin rakastunnu tunne.
Saapui tuo odotettu lauantai-ilta,
rivakkaan taahtiin askareet ensin.
Saunapuhtoisena posket hehkuu,
silmät loistaa hymy toistaa,yhtä nimeä.
Saapunnu arjen askareista sankoin joukoin.
Kylän ainoa kohokohta lauantaitanssit.
Oiih mikä tunne humalluttaa,
yhdet askeleet kohti tulee.
Katse kiinnittynny lähestyy,
kumartaa, käsi ojentuu.
Syliin vasten rintaa painaa,
käsi uumalle kietoutuu.
Ikuisuus olla vois,
sylis niin, niin taivas.
Älä väsy älä,
rakas lähelläs, lähelläs
pidä aina tässä.
En nää, en kuule,
mitää muuta, olet taivas.
*************************
Maalaiskylä hiljentynny,
monet talot torpat,
lukinverkkojen ajan pölyn,
ikkunoissa lahonnut pitsiverho.
Torpan yhden pienen sielä,
hopeutunein hiuksin miettein.
Elää uudestaan nuoruuttaan,
sylis, siinä kaikki,
olit taivas, olit lajha
Rakkaus kulkennu kautta aikojen,
kulki sielä maallaki, kerran.
Vastaukset 25
Vanhimmat
kuvaus kuin suomi-filmistä, helppo nähdä sielunsa silmillä...nostalgiaa...tuo alkuosa nimittäin
loppuhan onkin sitten enmmän kuin dokumenttia maaseudun nykytilasta
hieno kuvaus
Nuo maaäidin kasvot,
niissä niin aitoa.
Sielä sitä naapuriki,
tuttuu ja kylässäki,
ihan noin vain
kahvipannuu hellalle poriseen.
Tuota maalaismaisenman
romantikkaa aivan
kotimaiset elokuvat.
Sitä tais olla ihan siinä,
heinäpellollaki,
arjessa antoi uskoa
rakkaus kantoi.
Dokumenttia sielä maalla,
kyyhöttää kallellaan monet,
surulliseks saa,
eikös niitä vois uusiks herättää?
Minäki olen saanu syntyä maalla,
mut kaupungin vilinässä nyt ja
ootan taas kesää sitä maalaisdylliä.
iivee.
Sinulle oikein lämmin kiitos loit,
sanoin näkemäs kuvan.
Täälä ilma kuin morsian,
myrskyää ja sataa...hymy päivääs.Liisa
Oiih kiittis Liisa ihanasa runoelmasta, joka oli kuin kopio minun elämästäni!! Kiitos ja hali sinulle täältä kaamoksen keskelta , johon valoa sä toit!
Voii mikä ilo,ilmestyit.
Minnuu aina välliin kutkuttaa,
tuo maalaiselämän idylli.
Siitä itsekki pikkasen näin,
kuvia muistiin talletettu ja
sieltä ne esiin nous.
Rakastunnu ei välii onko sitä,
lypsyllä taii sontaa luomassa.
Voi sitä väsyki tipotiessään,
viini niin kuplii.
ola...samoin Sinäki valon toit,
usein olen muistannu Sinuu.
Kaamosta se on kules tääläki,
mustaa vastakkain, vois ottaa kiinni.
Valoa kohti kuiteski mennään,
kiitos kun muistit vielä..Liisa
"Älä väsy älä,
rakas lähelläs, lähelläs
pidä aina tässä.
En nää, en kuule,
mitää muuta, olet taivas."
Minä melkein olisin tyytyväinen tähän säkeistöön,,
se kertoo jo niin paljon ja *huoh*..juuri niin...;)
Mutta runonkulku on kuin elokuvassa - näyttää niitä juuria,
joista me kasvetaan ja kasvatetaan tänä päivänä.
Kiitos, Liisa, suomi-makuisesta runohetkestä,
joka sai Murukullalla *haaveilevan hymyn suupieliin*... :)
Tuota runoa josta piti tulla tarinaa,
rakkaudesta sen varjoisista puolista.
Mut tuo syli siinä oli niin hyvä olla,
näinhän neki traakisetki rakkaudet alkaa.
Ajatus nuhii jos senkin vuoro ois,
maalle missä saa avata oven omaan pihaan.
Valo jo kuules lakassu esiin taivasta,
eroittuu metsänpuut , yöstä ollaan selvitty.
Sinun aamuus lämmin kiitos eilisestä...Liisa
runollasi Liisa, tunnen melkein lämpimän
vastalypsetyn maidon tuoksun sieraimissani ja
näen nuoren tytön pamppailevine sydämineen.
Ja lavatanssit suviyössä.
Aivan ihana tunnelma taas tässä runossasi.
Mutta kuten lopussa toteat, kylä on hiljentynyt.
Niin haikeasti kerrot senkin, kuinka lukinverkot
ajan pöly ja ikkunoiden lahonnut pitsiverho on
enää hiljentyneessä kylässä.
Rakkaus yltää kaikkialle, pienimpäänkin
torppaan. Aika ja vuodet kulkee, mutta muistot
elää.
Kiitos lukunautinnosta.
Sielä ne juuret on, sielä ajelessa esiin nousee.
Suomaisemat ne minulle kauneutta, yks rakkauteni kohde.
Tuo rakastuneen tunne, seki tuttua
huh huh,,,miten rinta paisuu.
Seki olotila lypsyjakkaralla,
ollu varmaan monelle tuttua.
Lämmin vasta lypsetty maito,
tuttua maku ja haju.
Kissa oottamassa koska saa maitoa,
maalaiselämää taloissa ja torpissa.
Arkea ne viis päivää,
viikonloppu vastapainoa.
Tanssi joka yhdisti, löytyi syli
yhteen johti saman katon alle.
lindalindal1.
Tämä nyt näin meni, ajatus kyllä oli toisenlainen.
Rakastunnu tunne nyt, sai pääroolin.
Sinulle lämmin kiitos istahdit tarnoimaan kanssani...sytytellään kynttuilöitä ...Liisa
saaanko esittäytyä *tassupäevää*
tiiger
(yölintu)vaihdoin nikkiä, kun eivät hyväksyneet yÖlintua joukkoonsa,,
,,,,,,,senkin ryökälet** *jupisee*
,,,
,,mutta mikäs tässä on tiikerinä
ollessa,, sehän sopii mulle,,
,,,,,,,
,,:))mutta runoosi,
huh, mihin matkaan
pääsin tas mukaan,,,
,,,,,,,
,,olen ihan mykistyneenä ja varmasti luen yön aikana uudelleen ja uudelleen,,,
,,,,,,,,,
,,"Lypsyjakkarallaan unelmoi
ämpärissä maito vaahtoi.
Oloa kuin ois sylissä,
rakastunnu,niin rakastunnu tunne."
Liiskukka,
ois niin ihana se tunne, olla rakastunut,,,,
,,,,,,,,,,
,,rakastan kyllä monia ja sä oot yks heistä, rakas liiskukka,,,,,
,,,,,,,,,
,,sydämellinen kiitos runostas, ei meinaa löytää niin ylistäviä sanoja kuin haluais ja jotka sopisi tähän,,,,,,
,,,*nöyrä kiitos*
nyt lopetan tän höpöttämisen tältä erää ja lähden lypsylle,,,eiku,,, niin mihin mulla pitikään mennä,,,heh,,,
tiiger-66
Samankohtalon saanu minäki,pitää luopua ja töllistään.
Se on kuin liitto purkautis,
astua uuteen liittoon, mikä,mikä nimi?
Lypsyjakkara semmonen matala,
hännän huisketta silmille ja
maidon kuuman lämmittämä ämpäri.
On siinä aito paikka,
rakkauden hurmiossa lypsää.
Rakkaus eihän se oo vain loistossa,
asuu sielä missä saanu sijan.
Maalaismaisemanki aii, jaii miten
saa arkisetki askareet
pitsiverhot ikkunoissa tarinoi.
Iloo,,,,et taas niin ylitsevuotavainen,,,,
yölinnusta ,,,tiider-66 samanlainen.
Lämmin halii Sinulle ...Liisa
On se niin väärin,että nuoruuden
kylät,lauantai tanssit ja luonnon
viattomuus...on vaihtunut nykyiseen
kiihkeään kaupunkimaiseen sykkeeseen.
Jäljelle autioituneet kylät,hiljenneet
kylä raitit kuin nuorisonkin kato
nykyajan valoheitin jyskeeseen,jonne
asfaltti hevosvoimineen autoa kiidättää.
Mitäs me keski-iän unelmoijat
kuin runoillaan ja muistellaan
nykyajan nuorten ohessa,omia
luonnon polkujamme...aikoja
sitten. Kaikkea hyvää Sinulle.
Olemmehan saanu rukihisen leivän,
vahvistuneet, kasvaneet.
Astuttu anturoihin tartuttu,
elämän haasteisiin.
Hyvät muistot henkii juuristamme,
niitä niistä rakkaus löys tiensä.
Ihminen sille
rakkaus uskoisin on tärkein.
Maalaismaisemiin sinne kesä vie,
sielä vielä,,,hiljaisuus,,,
Sitä ensimmäisenä tahdon,,,kuunnella,
käki kukkuu,,,,ollaan maalla.
dolan.
Sinulle lämmin kiitos -muisteloita-
Liisa vielä töllissään,,,mietin uutta nimeä?
No voi sun yhden kevät...kuuluu
toisinaan sanonta,mikäs lie
TöllinLiisassa vikana...
taitanee uudet tuulet puhaltaa
sielläkin.
Muistellaan taas sopivin
väliajoin,jos ei muutoin...
...mutta antaako Pastori
uutta nimeä ?
Nuo aakkosetki jotka joskus ulkoo pitäny oppii.
Meidän rakas äidinkieli,,,,siinä nääs on..Ä,,ö.
Niitä eivät huoli ja töllii tuomittu kaadetavaks nurin.
Joo,,,voishan sitä hempeetäki puolta olla
see uus nimi?
Saas nähä ,,kuha nyt ensin löytyis rakkaus suuri.
Sillohan sitä jo melkein ,,vaikka kaivoon vois olla valmis?
dolan..
Säähä voisait vihkasta ,,,heh kylläpäs näin
vakavaki asia alkoi naurattaan.
Sinulle ajatuksilles sai valoo tämäki päivä.
Hymyä täältä töllin suunnalta.Liisa
Tässä jo tunteja vietetty ja aika
senkun jolkuttaa susien matkaa,
kun tuo sääkin tummuu ruudun takaa.
Pitääkö Runotöllikin kaataa,eikös
sen vois suojella suuren runoilijan
muistona jälkipolville...että tässä
eli hän se suuri kuuluisuus töllinliisa.
Sinä mokoma naurattaja ja kaivossa
aarteet jo niin odottaa...oot sie
jemmannu pahan pv.varalle...onneksi
et Islannin bank.
Totta...nyt alkaa tosiaan naurattaa
tälläinenkin juttu...hypätäänkö
kaivoon niin päästään
valoon.
Valoisia kaivon renkaita...älä
nyt kuitenkaan sinne hyppää,et
ootetaan vielä.
Entinen töllinliisa,,,,
nyt uusis kuteis,,,,,,
toivonliisa
Jos tuon entisen nimen
laittas naftaliiniin.
dolan..
hymy tässä herkässä
kaivoon ei onneks vielä.
Sinulle kiitosta hauskoista
aamun hetkistä...Liisa
Nimen olet käynyt vaihtamassa ja
ei mikään hassumpi,sillä toivo
on kansainvälinen sananen.
Pitikö pastori puhuttelun
vaiko maistraatissa kävit
... sano reilusti vain
jos tää huumori ei mene
lävitse...niin käyn
korjaamolla.
Hyvää yötä kuin aamun
avaustakin.
Oli tunne kuin ois ollu
sovituskopissa
sopiikos kolttu istuuko hyvin.
Tää jäi
semmosta se rakkaus aikaan sai.
Toivoa on hyvä katsoo silmiin
tuohisen sormuksen jo sain
alla ison kuusen
sanoimme "tahdomme"
Tarviikos sitä enää
vahvistaa rakkauttamme?
Kantoi jo yli kynnyksen,
toivoa pidän kädestä kiinni.
dolan..
taas saatiin aikaan
toivosta aihetta.
Sinulle kiitos eilisestä
huumorinkukkaa pitää olla...Liisa
Yleensä nuo sovituskopit ovat
ahdasmielistä korvien välien
kidutusta,mutta onneksi niissä
ei juuri tarvitse käydä...
tai riippuu seikoista kuin
mielialoistakin.
Tuohi on aitoa luontoa,
mutta kulta taas
ei,se on jalostuksen tuote
ennen käyttöä.
Vaiko Timantti naisen paras
ystävä ja Rakkaus vain
kylkiäinen...nykyisin.
Jos ei vahvistaa, niin
ylläpitää...Rakkauttaan.
Kuin toivosta ajallaan
löytää...Elämän rakkautensa.
...- nyt ei sitten ollut
huumoria.
Hyvin kuvaat sovistuskopit,
sielä vielä peilitki valehtelee.
Tuohi, niin minustaki siinä on lämpöäki.
Luonnonhelmassa näperretty uniikki sormus,
siinä jo käsien jälki.
Hymyyy kasvaa koko ajan,
toivossa siinä voi kasvaa.
"Rakkaus keksii keinot"
dolan.
totisena nyt viimestään,
kävin kuules metsässä ja
poimin sieniä,
sielä oli taas niin hyvä olla.
Kiitos "saako ees selvää"
antoisaa hämärtyvää päivää.Liisa
Huomenia...pitää tässä oikein
ja väärin juosta,että ehtis
vauhtiin mukaan.
Niin minäkin pirun komea
mies luonnossa,mutta nuo
peilit antaa ihan väärää
kanavaa. Paras vaihtaa.
Tuo metsä ja yleensä luonto
on minulle myös parhaat hetket
antanut,jossa voi edes pikkuisen
olla ns. oma itsensä ja kuunnella
...olla vaiti. Paras pakopaikka.
Kaunista mieltä päivääsi ja
Toivoa Liisalle.
Sinulle toivoa, jossa voimme kokea
rakkauden lähelle tulleen.
Tyyneen vedenkalvoon sielä,
sen aidon kuvan vois nähdä.
Istua sammaloituneelle kivelle,
miten luonto meitä hyväilee.
Toivoa kantaa antaa
kehoitaanhan katsomaan
taivaan lintuja kedonkukkasia.
Sinulle kiitosta tapailen,
monta hyvää hetkeä runoteillä.
Hyvää viikonloppua.....Liisa
Nyt kerrankin lyhyesti ja
ytimekkäästi Sinulle :
Kiitos ja kaunista
viikonvaihdetta.
Miten Sinun runoosi unohtuukaan...
Ja sydän sykkii mukana jokaisessa sanassa!
Kaunista, kaunista!
Ihan kyynel silmään nous,
mitkä eväät itsekuki oomme saaneet.
Usein niin tyhjä,
mistäs tänää se lämmin leipä?
Muruissa
pienissä niitä uskottu vakkaseen,
saako rakkaus aikaan sen?
Voisimme toisillemme ojentaa,
joka nostaa katseen?
Sinulle lämmin ajatus kiitoksesksi,
uus lehti sille nimes jäää..Liisa