Meille ei tule enää lapsia

Näin monta vuotta ja lasta piti tämänkin asian ymmärtämiseen mennä. Mutta kun käy riittävän lähellä kuilun reunaa putoamatta, niin ymmärtää, että omasta terveydestään on hyvä pitää huolta. Miksi pitäisi vapaaehtoisesti hypätä rotkoon josta ei ole paluuta?

Nyt aion pitää omasta (ja puolison) psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä huolta. Meille ei tule ainakaan muutamaan vuoteen yhtään lasta, sanoipa puoliso tai muut uskovaiset mitä tahansa.
10420635
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 104

Vanhimmat

Jaetulla omallatunnolla ei pysy taivastiellä.

Äänestä
  • Minä olen huomannut miten väärässä meikäläisten oppi on tältä osin. En ehkä haluakkaan enää jakaa omatuntoani sen opin kanssa.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Minä olen huomannut miten väärässä meikäläisten oppi on tältä osin. En ehkä haluakkaan enää jakaa omatuntoani sen opin kanssa.

    Kyllä se niin on että Pyhä Henki ei huonoja neuvoja anna.

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Kyllä se niin on että Pyhä Henki ei huonoja neuvoja anna.

    Pyhä Henki tuskin huonoja neuvoja antaakaan, siinä olen ihan samaa mieltä.

    Se on sitten uskon kysymys, että onko Pyhä Henki ollut paikalla antamassa neuvoja, kun esimerkiksi näitä synnytykseen liittyviä asioita on käsitelty uskovaisten keskuudessa. Vai onko päässyt se pelottava asia käymään, että "seurakuntakin voi erehtyä".

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Pyhä Henki tuskin huonoja neuvoja antaakaan, siinä olen ihan samaa mieltä.

    Se on sitten uskon kysymys, että onko Pyhä Henki ollut paikalla antamassa neuvoja, kun esimerkiksi näitä synnytykseen liittyviä asioita on käsitelty uskovaisten keskuudessa. Vai onko päässyt se pelottava asia käymään, että "seurakuntakin voi erehtyä".

    rakkauden mukainen, ei ole Pyhän Hengen neuvo.

    Ei opetuksessa saa mennä yli Raamatun.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Pyhä Henki tuskin huonoja neuvoja antaakaan, siinä olen ihan samaa mieltä.

    Se on sitten uskon kysymys, että onko Pyhä Henki ollut paikalla antamassa neuvoja, kun esimerkiksi näitä synnytykseen liittyviä asioita on käsitelty uskovaisten keskuudessa. Vai onko päässyt se pelottava asia käymään, että "seurakuntakin voi erehtyä".

    samaa asiaa. Ja löysinkin sen hakutoiminnolla.
    Tässä linkki siihen keskusteluun:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000031909003

    "Se on sitten uskon kysymys, että onko Pyhä Henki ollut paikalla antamassa neuvoja, kun esimerkiksi näitä synnytykseen liittyviä asioita on käsitelty uskovaisten keskuudessa. Vai onko päässyt se pelottava asia käymään, että "seurakuntakin voi erehtyä".

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Kyllä se niin on että Pyhä Henki ei huonoja neuvoja anna.

    Ei anna Pyhä Henki huonoja neuvoja. Mutta sinä annat (mm. tuolla alempana ketjussa), siksi sinun neuvosi eivät voi olla yhtä Pyhän Hengen kanssa. Raamatun kanssa neuvoillasi ei ole mitään tekemistä.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Minä olen huomannut miten väärässä meikäläisten oppi on tältä osin. En ehkä haluakkaan enää jakaa omatuntoani sen opin kanssa.

    omantuntonsa valehtelijoiden (SRK ja vl-puhujat) kanssa?

    Äänestä

  • Jos harrastat perhesuunnittelua, SRK ottaa sinulta taivaspaikan pois.

    Äänestä

  • synnyttämällä. kirjoitti:

    Jos harrastat perhesuunnittelua, SRK ottaa sinulta taivaspaikan pois.

    alle 12 lapsen perheet virallisen vl-teologian mukaan pelkkää roskasakkia?

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Kyllä se niin on että Pyhä Henki ei huonoja neuvoja anna.

    ei ole mitään tekemistä Pyhän Hengen neuvojen kanssa. Sinä olet SRK:n vasalli ja opetat samoja valheoppeja kuin SRK.

    Äänestä

  • old_profile_32894 kirjoitti:

    samaa asiaa. Ja löysinkin sen hakutoiminnolla.
    Tässä linkki siihen keskusteluun:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000031909003

    "Se on sitten uskon kysymys, että onko Pyhä Henki ollut paikalla antamassa neuvoja, kun esimerkiksi näitä synnytykseen liittyviä asioita on käsitelty uskovaisten keskuudessa. Vai onko päässyt se pelottava asia käymään, että "seurakuntakin voi erehtyä".

    että on peräti viisi erilaista ohjetta annettu ehkäisemättömyydestä. Joosua on oikeassa siinä, ettei Pyhä Henki voi mitenkään olla osallisena noissa kirjoituksissa. On sen verran häilyviä nuo kannanotot.

    Äänestä

  • synnyttämällä. kirjoitti:

    Jos harrastat perhesuunnittelua, SRK ottaa sinulta taivaspaikan pois.

    tuo vanhoillislestadiolaisten "usko".

    Äänestä

  • synnyttämällä. kirjoitti:

    Jos harrastat perhesuunnittelua, SRK ottaa sinulta taivaspaikan pois.

    Kyllä täytyy olla aivopestyjä ihmisiä. SRK ei ole mikään Jumala!!!Vain Jumala päättää taivaspaikoista ei SRK tai mikään muukaan hihhulilahko!!

    Äänestä

Ihan oksettaa, jos pitäisi pukata lapsia joka vuosi.

-> Ylä-asteella oli suuren Lesta-perheen lapsia.
Sattui kolme, eri perheen lasta samalle luokalle.
Heille EI OLLUT ehditty opettaa käytöstapoja, ja rakkauskin oli jäänyt pois.

Nämä tytöt haukkuivat muita jatkuvasti, varastivat kaupasta tavaraa, ja valehtelivat.
-> Vaikeaa oli heitä saada vastuuseen teoistaan, koska kukaan ei edes uskonut, että hellanlettas, uskovainen mallioppilas, olisi tehnyt pahaa.
- VAnhemmille oli shokki, varmaan, kun kerran he jäivätkin kiinni, ja vuosien synnit paljastuivat kerralla. Pahin oli, että nämä Lestatytöt haukkuivat (siis pitivät lystiä) masentunutta oppilasta, juuri sen takia..toisen sairaudella ?!

Eli:
Ei se suuri määrä ole paras asia, vaan kasvatuksen laatu.
- > Nuo lapsoset huusivat vanhempien huomiota, ja muut saivat kärsiä ympärillä. Muidenkin mielenterveys on siten koitoksella.

t: Kolme vuotta helvetissä ollut.

Äänestä
  • Lapsiparat

    Äänestä

  • Lapsiparat kirjoitti:

    LUKEKAA BIBLIASTA,siirakin kirjan 16 luvussa(siirakin kirja on suomen rauhanuhdistysten oulussa kustantamassa painoksessa, siis Bibliassa) Älä iloitse,että sinulla on monta hillitöntä lasta,ja älä luota itseäs siihen,että sinulla on monta lasta,jos ei he pelkää Jumalaa. 2. älä luota heihin,älä myös uskalla heidän varaansa. 3. Sillä parempi on yksi hyvä lapsi,kuin tuhannen jumalatonta. 4. ja parempi on kuolla lapsetonna,kuin että olisi jumalattomia lapsia. ITSE olen uskova äiti ja meillä on kaksi lasta ja haluan kasvattaa heidät oikein!

    Äänestä

  • Uskova äiti kirjoitti:

    LUKEKAA BIBLIASTA,siirakin kirjan 16 luvussa(siirakin kirja on suomen rauhanuhdistysten oulussa kustantamassa painoksessa, siis Bibliassa) Älä iloitse,että sinulla on monta hillitöntä lasta,ja älä luota itseäs siihen,että sinulla on monta lasta,jos ei he pelkää Jumalaa. 2. älä luota heihin,älä myös uskalla heidän varaansa. 3. Sillä parempi on yksi hyvä lapsi,kuin tuhannen jumalatonta. 4. ja parempi on kuolla lapsetonna,kuin että olisi jumalattomia lapsia. ITSE olen uskova äiti ja meillä on kaksi lasta ja haluan kasvattaa heidät oikein!

    Kun teettte niitä lapsia tähän maailmaan,

    miettikää; onko teillä taloudellisesti varaa kasvattaa lapsenne, vai jäättekö yhteiskunnan tukien varaan. Toisin sanoen, yhteiskunta elättää toisten selkänahasta teidän taivaspaikkalaisianne?

    Miettikää; onko teillä riittävät henkiset resurssit ja kasvattajantaidot kasvattaa jokainen lapsenne tasapuolisesti, tasapainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

    Miettikää; miten käy maapallon kantokyvyn, jos jokainen perhe tekee esim. 5-10 lasta.

    Jos ette saa käyttää ehkäisyä, älkää harrastako seksiä.

    Jos haluatte ison perheen, adoptoikaa.

    Maailma on täynnä suurten perheiden heitteille jätettyjä lapsia, niistä maista joissa ei ole tietoa tai rahaa käyttää ehkäisyä.

    En yleistä; on myös suurperheitä, joissa jokaisella lapsella on paikkansa, ja heistä huolehditaan, ja rakastetaan.
    Paljon on myös niitä monilapsisisa perheitä, jotka ovat taloudellisesti ja henkisesti kestokykynsä äärirajoilla. Heidän lapsensa kärsivät, ja se näkyy!
    On myös paljon niitä uusioperheitä, jotka ovat työntämässä 16 vuotiaitaan maailmalle, koska uuteen kasvavaan perheeseen ei enää mahdu asumaan.

    Järki käteen Biblian lisäksi!

    "Korkein "uskonto" on inhimmillisyys."

    Äänestä

Veli hyvä, varmaan tiedät jos olet oikea vl että sinä joudut omakohtaisesti Taivaan ja Maan Herran eteen viimeisenä päivänä, kun Hän "tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita".

Äänestä
  • vl:tkään eivät ole enää saarnaajien pelottelujen ja hirmuvallan armoilla, vaan voivat käyttää järkeään ja hankkia parempaa tietoa asioista.
    On monta tapaa olla uskovainen, on viisaampia ja tyhmempiä tapoja.
    Sinun tapasi on niitä tyhmiä tapoja, anteeksi vain.

    Äänestä

  • Tottakai tiedän, tai uskon. Uskomisestahan näissä uskonasioissa on aina kysymys. Kysymys onkin lähinnä siitä, että onko vl-oppi oikein tältä osin, vai onko koko seurakunta eksynyt tässä asiassa jo vuosikymmeniä sitten?

    Uskon, ettei Jumala pitää sitä kovin suurena syntinä, jos minä haluan huolehtia puolisostani ja lapsistani.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Tottakai tiedän, tai uskon. Uskomisestahan näissä uskonasioissa on aina kysymys. Kysymys onkin lähinnä siitä, että onko vl-oppi oikein tältä osin, vai onko koko seurakunta eksynyt tässä asiassa jo vuosikymmeniä sitten?

    Uskon, ettei Jumala pitää sitä kovin suurena syntinä, jos minä haluan huolehtia puolisostani ja lapsistani.

    Puhujan kanta
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000039282295

    Äänestä


  • Jes-mies kirjoitti:

    Tottakai tiedän, tai uskon. Uskomisestahan näissä uskonasioissa on aina kysymys. Kysymys onkin lähinnä siitä, että onko vl-oppi oikein tältä osin, vai onko koko seurakunta eksynyt tässä asiassa jo vuosikymmeniä sitten?

    Uskon, ettei Jumala pitää sitä kovin suurena syntinä, jos minä haluan huolehtia puolisostani ja lapsistani.

    Sinun kirjoituksesi on aivan tätä päivää; ihmismielen mukaista ajattelua, joka unohtaa Luojansa ja Jumalansa suunnitellessaan kaiken mielestään paremmin. Surullista. Jumalan sanan mukaan sillä ei ole siunausta.

    Äänestä


  • Puhuja_ kirjoitti:

    Sinun kirjoituksesi on aivan tätä päivää; ihmismielen mukaista ajattelua, joka unohtaa Luojansa ja Jumalansa suunnitellessaan kaiken mielestään paremmin. Surullista. Jumalan sanan mukaan sillä ei ole siunausta.

    En minä ole Jumalaani unohtanut. Päinvastoin, olen viimeaikoina ajatellut Luojaani enemmän, kuin viimeisen 5 vuoden aikana yhteensä.

    >> joka unohtaa Luojansa ja Jumalansa
    >>suunnitellessaan kaiken mielestään paremmin.

    Jos tarkastellaan vaikkapa tätä ehkäisyasiaa. Meikäläisissä piireissä on ollut tapana pitää perhesuunnittelua Jumalan työn mestarointina ja uskon puutteena.

    Uuden elämän syntymisestä on tehty niin iso asia, että sen varjolla ollaan voitu kieltää uuden elämän alullepanon estäminen.

    Kysymys ei ole siitä, ettenkö minä haluaisi ottaa lapsia vastaan. En minä lapsia vihaa, tai niitten paljoutta. Minä olen kuitenkin heikko ihminen, enkä minun voimani riitä loputtomiin.

    Puhutaan, että kyllä Jumala antaa voimia päivien mukaan. Miksi Jumala sitten haluaa horjuttaa minun uskoani niin, että joudun sen mahdollisesti kieltämään (siis vl-uskon). Miksi Jumala antaa tapahtua sellaisia asioita, että en uskalla enää saattaa vaimoani raskaaksi? Miksi Jumala ei ole antanut minulle voimia niin paljon, että pystyisin tästä selviytymään?

    Hyviä kysymyksiä. Tällaisten jälkeen väistämättä alkaa epäillä vl-opin täydellisyyttä.

    Äänestä

  • Jes-mies (puhujan poika) kirjoitti:

    En minä ole Jumalaani unohtanut. Päinvastoin, olen viimeaikoina ajatellut Luojaani enemmän, kuin viimeisen 5 vuoden aikana yhteensä.

    >> joka unohtaa Luojansa ja Jumalansa
    >>suunnitellessaan kaiken mielestään paremmin.

    Jos tarkastellaan vaikkapa tätä ehkäisyasiaa. Meikäläisissä piireissä on ollut tapana pitää perhesuunnittelua Jumalan työn mestarointina ja uskon puutteena.

    Uuden elämän syntymisestä on tehty niin iso asia, että sen varjolla ollaan voitu kieltää uuden elämän alullepanon estäminen.

    Kysymys ei ole siitä, ettenkö minä haluaisi ottaa lapsia vastaan. En minä lapsia vihaa, tai niitten paljoutta. Minä olen kuitenkin heikko ihminen, enkä minun voimani riitä loputtomiin.

    Puhutaan, että kyllä Jumala antaa voimia päivien mukaan. Miksi Jumala sitten haluaa horjuttaa minun uskoani niin, että joudun sen mahdollisesti kieltämään (siis vl-uskon). Miksi Jumala antaa tapahtua sellaisia asioita, että en uskalla enää saattaa vaimoani raskaaksi? Miksi Jumala ei ole antanut minulle voimia niin paljon, että pystyisin tästä selviytymään?

    Hyviä kysymyksiä. Tällaisten jälkeen väistämättä alkaa epäillä vl-opin täydellisyyttä.

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    Jos uskovainen voi ehkäistä tiukan paikan tullen kuin kerroit "äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele"

    Näitä tiukkoja paikkoja voi olla muutkin ääritilanteet kuin esim. mielenterveys, jota ei tarvitse yhdenkään Jumalan lapsen kärsiä. Sinulla vain ei ole ymmärrystä sinne asti.

    Sinun huoruusmääritelmäsi ehkä on sitä että käytetään ehkäisyä, mutta sitähän se ei ole. Huoruus on sitä että huoraa tuolla pitkin katuja kenen kanssa sattuun.

    Jaahas, mitkähän tarkalleen ovatkaan Jumalan antamia asioita elämään ja mitä eivät...autokin on maailmasta, miksi ajat autoa, voisi jatkaa loputtomiin.

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    kuin saada ihminen tuntemaan syyllisyyttä.

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    Kehotat siis että ensin vaimo pitää ajaa kuoleman rajamaille liian tiheillä ja monilla raskauksilla. Vasta sitten on luvallista ehkäistä uusia raskauksia - ja silloinkin vain kohdunpoistolla. Joka on raju ja lopullinen toimenpide naiselle!!

    Etkö itse näe miten pimeää oppia esität.

    Miksi ei saa ehkäistä raskauksia silloin kun nainen ei vielä ole menettänyt terveyttään??

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    "
    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.
    "

    Tottakai, ei ole käynyt mielessä ottaa avioeroa. Tai tehdä huorin.



    "
    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa.
    ...
    "

    Kohdun vahingoittuminen on erittäin konkreettinen ja "järkeenkäypä" syy synnytysputken katkaisulle. Myös uskovaisen järjellä ajateltuna.

    En ole koskaan kuullut puhuttavan miehen fyysisestä terveydestä. Tai vanhempien mielenterveydestä. Onko kohdun terveys ainoa asia, jonka perusteella synnytykset voidaan lopettaa?

    Ei varmaankaan. Esimerkiksi mielenterveyslääkärit voivat myös muistuttaa vanhempia tuleviin synnytyksiin liittyvistä vaaroista. Nämä asiat eivät ole enää niin konkreettisia, että näitä voisi uskovainen ymmärtää helposti, vaikka kyseessä voi olla ihan rehelline sairauden hoito tai sairauden pahenemisen estäminen.



    "
    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia.
    "

    Onko omatunto puhdas, jos tietää mihin vaaraan on oman tai puolison terveyden laittamassa? Tai koko perheen terveyden?




    "
    Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.
    "

    Nyt en ihan tarkkaan ymmärrä, että mitä tarkoitat huoruudella tässä yhteydessä? Voidaanko ehkäiseminen ymmärtää huoruutena?



    "
    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa.
    "

    Meinaat, että kun on oikein uskomassa, niin osaa myös aviovuoteessa toimia oikein?



    "
    Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot.
    "
    Tässä on erityinen ongelma. Asia pitäisi siis ymmärtää niin, että se elämä on tärkein, jota ei ole vielä edes alulle laitettu? Muut lapset ja vanhempien elämän suojeleminen on toisarvoista?

    Minulla on sellaisia kokemuksia viimeisen puolen vuoden ajalta, että mm. oman lapsen terveys ei ole enää ollutkaan ihan niin turvattu, mitä sen pitäisi olla. Ja vielä oman isän kädestä. Me kun olemme halunneet olla kuuliaisia seurakunnan opille ja ottaa kaikki lapset vastaan mitä meille on annettu. Mutta se on johtanut sellaisiin tekoihin, että minä en halua enää sellaisten tilanteiden tapahtuvan.

    Mistä se kaikki johtuu? Se johtuu siitä, että me olemme ottaneet vastaan enemmän lapsia, kuin mitä me oikeasti pystymme hoitamaan. Tämän voisi myös ajatella niin, että olemme ottaneet lapsen vastaan liian tiheään. Pari kolme vuotta taukoa aina jossain välissä olisi ollut oikea ratkaisu. Mutta aina voi olla jälkiviisas.


    "
    Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.
    "
    Näin haluan uskoa.

    Äänestä

  • Kyllä viimeisellä tuomiolla moni harmistuu, kun Jumala ei kutsukaan taivaaseen lapsiluvun, vaan omakohtaisen uskon perusteella. Ei se sitä tarkoita etteivätkö suuriperheisetkin taivaaseen voi päästä, mutta heidän harmikseen sinne pääsee myös niitä, jotka ovat ehkäisyasiasta eri mieltä. Samoten ne, jotka luulevat pääsevänsä taivaaseen "jumalanvaltakunnantyöntekemisen" avulla kiukustuvat, kun samasta taivaaan portista tulee niitä, jotka eivät talotalkoisiin osallistuneetkaan, uskoivat vain.

    Äänestä

  • lapsimäärä kirjoitti:

    Kyllä viimeisellä tuomiolla moni harmistuu, kun Jumala ei kutsukaan taivaaseen lapsiluvun, vaan omakohtaisen uskon perusteella. Ei se sitä tarkoita etteivätkö suuriperheisetkin taivaaseen voi päästä, mutta heidän harmikseen sinne pääsee myös niitä, jotka ovat ehkäisyasiasta eri mieltä. Samoten ne, jotka luulevat pääsevänsä taivaaseen "jumalanvaltakunnantyöntekemisen" avulla kiukustuvat, kun samasta taivaaan portista tulee niitä, jotka eivät talotalkoisiin osallistuneetkaan, uskoivat vain.

    Täällä netti kirjoituksessa kerrotaan siitä että Raamatussa ei puhuta mitään ehkäisynsynti asiasta.

    http://scratchpad.wikia.com/wiki/Ehkäisy

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    tätä kohtaa:

    "Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin."

    LLL oli sentään viisas ja arvostettu henkilö monellakin elämänalueella. Hän ei siis ollut tyhmä. Siksi rohkenen epäillä sinun tulkintaasi tuosta edellä olevasta. Olen melko varma, että hän tarkoitti tuolla aviouskottomuutta, mikäli tuo ylipäätänsäkään on hänen sanomaansa.

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    Neuvosi ovat risiriitaisia! Ensin neuvot: "Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla". Sitten teet selväksi, että järkeä tuleekin käyttää: "Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa".

    Mitkään neuvosi eivät ole Pyhän Hengen neuvoja, vaan ihmisjärjen tuotteita! Miten sinä voisit neuvoa etsivää, kun et itsekään tiedä mitä Jumala tahtoo: Heb. 10:8. "Niinkuin hän ennen sanoi: uhria ja lahjaa, ja polttouhria ja syntiuhria et sinä tahtonut, ei myös ne sinulle kelvanneet".

    Jeesus opettaa itse, ettei Jumala tahdo meidän uhraavan vaimoa/miestä, mitä Jumala sitten tahtoo? Lukekaa: Matt. 10:7. "Mutta jos te tietäisitte, mikä se on: laupiutta minä tahdon, ja en uhria, sitte ette suinkaan tuomitsisi viattomia."

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    ...

    Äänestä

  • on se Herra, joka taivaaseen vie?

    Äänestä

  • Myös puhuja kirjoitti:

    Neuvosi ovat risiriitaisia! Ensin neuvot: "Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla". Sitten teet selväksi, että järkeä tuleekin käyttää: "Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa".

    Mitkään neuvosi eivät ole Pyhän Hengen neuvoja, vaan ihmisjärjen tuotteita! Miten sinä voisit neuvoa etsivää, kun et itsekään tiedä mitä Jumala tahtoo: Heb. 10:8. "Niinkuin hän ennen sanoi: uhria ja lahjaa, ja polttouhria ja syntiuhria et sinä tahtonut, ei myös ne sinulle kelvanneet".

    Jeesus opettaa itse, ettei Jumala tahdo meidän uhraavan vaimoa/miestä, mitä Jumala sitten tahtoo? Lukekaa: Matt. 10:7. "Mutta jos te tietäisitte, mikä se on: laupiutta minä tahdon, ja en uhria, sitte ette suinkaan tuomitsisi viattomia."

    paikka tulee olla: Matt. 12 eikä 10 luku. Anteeksi.

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    lässytä!

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Uskovaisena sinulla on tieto siitä että Jumalan asettama avioliitto on pyhä. Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla. Tämä on Jumalanvaltakunnan ymmärrys Pyhän Hengen kautta.

    Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa. Jos äidin kohtu on esim. vahingoittunut lukuisten sektioiden jälkeen ja on todennäköisesti lähes kykenemätön muodostamaan uutta ihmistä, äidin terveysriskistä puhumattakaan, ei sen kohdun poistoa varmaan kukaan Jumalan lapsikaan vastustele. Ymmärrys se on uskovaisellakin, vaikka hän ei noudatakaan maailman "neuvoja", joista tulisi syntikuromaa omalletunnolle.

    Kun kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan edessä, ymmärrämme että olemme Jumalan lahjana saaneet toinen toisemme. Avioparin sukupuolielämä on onnellista ja voimia antavaa, kun se tehdään hyvällä omallatunnolla. Tämä ei ole uusi asia. Tiettävästi Lars Levi Laestadius varoitti omana aikanaan uskovaisia huoruudesta, joka pyrkii aviovuoteeseenkin.

    Jeesuksen neuvo, että "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille kaikki sen ohessa annetaan", pätee hyvin myös aviovuoteessa. Jumalan neuvot ja kehoitukset ovat ja pysyvät iankaikkisesti. Se suojelevat elämää, mitä ei tee tämän maailman keinot. Uskomassa ollen saamme uskoa Jumalan varjelukseen kaikissa elämän vaiheissa.

    jatkaa puhujana.

    On varsin sekavaa seurakuntaa puheittesi jäljiltä jos puheesi ovat yhtä sekavia kuin kirjoitusksesi.

    Äänestä

  • Puhujainkokouksessa kirjoitti:

    Kerrotaan että a tulevassa puhujainkokouksessa yhtenä aiheena on ehkäisyn yleistyminen aikamme vaarana.

    vaarana vl-herätysliikkeessä on se, että vl-herätysliike kuihtuisi pois Suomen hengelliseltä kartalta. Nuoret eroavat huimaa vauhtia vl-herätysliikkeestä, mutta vähän vanhemmille toitotetaan valheoppia "Raamattu kieltää ehkäisyn".

    Äänestä

  • Puhuja_ kirjoitti:

    Sinun kirjoituksesi on aivan tätä päivää; ihmismielen mukaista ajattelua, joka unohtaa Luojansa ja Jumalansa suunnitellessaan kaiken mielestään paremmin. Surullista. Jumalan sanan mukaan sillä ei ole siunausta.

    että perheensä hyvinvoinnista huolehtivilla ja ehkäisevillä puolisoilla ei ole siunausta elämässään.

    Äänestä

  • sanotaan kirjoitti:

    että perheensä hyvinvoinnista huolehtivilla ja ehkäisevillä puolisoilla ei ole siunausta elämässään.

    Saarnaaja, eläkkeellä oleva opettaja Esko Lapinoja kirjoitti Päivämiehessä:

    "Jos lasten lukumäärä tahdotaan itse päättää, luottamus Luojaan on loppunut. Se pahoittaa Jumalan. Elämä alkaa köyhtyä ja tulla järkeileväksi ja kovaksi. Jumalan siunaus menetetään, ja uskon valo sammuu."

    Äänestä

  • sanotaan kirjoitti:

    että perheensä hyvinvoinnista huolehtivilla ja ehkäisevillä puolisoilla ei ole siunausta elämässään.

    asti toitotettu että jos et tee näin niin Jumala sinua rankaisee eikä enää siunaa sinun elämää.
    Kuitenkin sanotaan että Jumala antaa jokaiselle sen minkä antaa ettei uskon määrää voida mitata sillä mitä saa tai ei saa.
    Hmmm, ristiriitaista. Mitähän noista pitäisi uskoa?

    Äänestä

  • Kuoromies kirjoitti:

    Kehotat siis että ensin vaimo pitää ajaa kuoleman rajamaille liian tiheillä ja monilla raskauksilla. Vasta sitten on luvallista ehkäistä uusia raskauksia - ja silloinkin vain kohdunpoistolla. Joka on raju ja lopullinen toimenpide naiselle!!

    Etkö itse näe miten pimeää oppia esität.

    Miksi ei saa ehkäistä raskauksia silloin kun nainen ei vielä ole menettänyt terveyttään??

    Voisiko tuossa tilanteessa ajatella muuta ratkaisua kuin kohdunpoisto? Sukupuolielämä muuttuu huomattavasti kohdunpoiston jälkeen. Ei voi enään saada ns.kohtuorgasmeja. Se vähentää seksuaalista halukkuutta ja nautintoa. Alkaa virtsankarkailut ja korjausleikkauksiin tämän johdosta ja asiat eivät tule kuitenkaan ennalleen.

    Vahva on kokemus.

    Äänestä

  • Kuoromies kirjoitti:

    Kehotat siis että ensin vaimo pitää ajaa kuoleman rajamaille liian tiheillä ja monilla raskauksilla. Vasta sitten on luvallista ehkäistä uusia raskauksia - ja silloinkin vain kohdunpoistolla. Joka on raju ja lopullinen toimenpide naiselle!!

    Etkö itse näe miten pimeää oppia esität.

    Miksi ei saa ehkäistä raskauksia silloin kun nainen ei vielä ole menettänyt terveyttään??

    ... tai mikei miehelle, hänelle vielä helpo,pi, on sterilisatio. Silloin ei risa kohtukaan haittaa, kun enää ei tarvitse synnyttää ja se voi ihan hyvin jäädä paikoilleen.

    Miksi puhutaan aina suuresta ja joskus riskialttiistakin toimenpiteestä, kohdunpoistosta, vaikka sterilisatio ajaa tässä tapauksessa saman asian?

    Kohtu poistetaan vain silloin, kun on todellinen syy, esimerkiksi myomat, syöpä tai kohdun repeäminen synnytyksen yhteydessä. Jos kohtu jää muuten risaksi, se ei paikoillaan ollen haittaa mitään, mikäli huolehditaan siitä, ettei nainen enää tule raskaaksi.

    Äänestä

  • lääkäri 1 kirjoitti:

    ... tai mikei miehelle, hänelle vielä helpo,pi, on sterilisatio. Silloin ei risa kohtukaan haittaa, kun enää ei tarvitse synnyttää ja se voi ihan hyvin jäädä paikoilleen.

    Miksi puhutaan aina suuresta ja joskus riskialttiistakin toimenpiteestä, kohdunpoistosta, vaikka sterilisatio ajaa tässä tapauksessa saman asian?

    Kohtu poistetaan vain silloin, kun on todellinen syy, esimerkiksi myomat, syöpä tai kohdun repeäminen synnytyksen yhteydessä. Jos kohtu jää muuten risaksi, se ei paikoillaan ollen haittaa mitään, mikäli huolehditaan siitä, ettei nainen enää tule raskaaksi.

    Uskovaiset ennen vanhaan harrastivatkin seterilisaatiota. SRK:n edesmenneen puheenjohtajan E.R:n perheessä se tehtiin neljännen lapsen jälkeen.

    Olet oikeassa, että miehelle sterilisaatioon paljon helpompi ja yksinkertaisempi toimenpide. Ei se naisellekaan ole nykyisin enää vaikea mutta onnistumisprosentti on miehillä paljon korkeampi. Pystytään se naiseltakin vir´ssiin purkamaan jos/kun taas halutaan lisääntyä, mutta miehen sterilisaatio on helpompi purkaa.

    Äänestä

  • lapsimäärä kirjoitti:

    Kyllä viimeisellä tuomiolla moni harmistuu, kun Jumala ei kutsukaan taivaaseen lapsiluvun, vaan omakohtaisen uskon perusteella. Ei se sitä tarkoita etteivätkö suuriperheisetkin taivaaseen voi päästä, mutta heidän harmikseen sinne pääsee myös niitä, jotka ovat ehkäisyasiasta eri mieltä. Samoten ne, jotka luulevat pääsevänsä taivaaseen "jumalanvaltakunnantyöntekemisen" avulla kiukustuvat, kun samasta taivaaan portista tulee niitä, jotka eivät talotalkoisiin osallistuneetkaan, uskoivat vain.

    Vielä kerran jankakan... meillä EI OLE ehkäisyKIELTOA. Voisikko kertoa että MITEN on mahdollista toteuttaa ehkäisykielto jos sellainen olisi olemassa? Vieressä seuraamalla?

    Äänestä

  • Vl tyttö kirjoitti:

    Vielä kerran jankakan... meillä EI OLE ehkäisyKIELTOA. Voisikko kertoa että MITEN on mahdollista toteuttaa ehkäisykielto jos sellainen olisi olemassa? Vieressä seuraamalla?

    Kyllä meillä on ehkäisykielto. Kieltoa ei voikaan vahtia sängyn vieressä tai kondomeja roskiksesta kaivellen. Silti se ei poista sitä, että ehkäisykielto on liikkeessämme totta.

    Se on tuotu julki esim. Päivämiehessä niinkin rajuna, että edes äidin mahdollinen kuolema ei anna oikeutta ehkäisemiseen.

    Äänestä

  • Kempelainen kirjoitti:

    on se Herra, joka taivaaseen vie?

    siitä porukasta missä jussi käy

    Äänestä

  • löydy ainakaan kirjoitti:

    siitä porukasta missä jussi käy

    vl-valhesaarnoista?

    Äänestä

  • vl_ mies kirjoitti:

    Kyllä meillä on ehkäisykielto. Kieltoa ei voikaan vahtia sängyn vieressä tai kondomeja roskiksesta kaivellen. Silti se ei poista sitä, että ehkäisykielto on liikkeessämme totta.

    Se on tuotu julki esim. Päivämiehessä niinkin rajuna, että edes äidin mahdollinen kuolema ei anna oikeutta ehkäisemiseen.

    Ei mitään ehkäisykieltoa ole, me vaan yllättäin Pravdan artikkelin jälkeen lakkasimme haluamasta ehkäistä. Vuosituhantisen käytännön jälkeen.

    Äänestä

  • Saatanalle liian pieniperheelliset ainakin ennen heitettiin, miten nykyään?

    Äänestä

  • Päivämiehen tilaaja (vielä) kirjoitti:

    Saarnaaja, eläkkeellä oleva opettaja Esko Lapinoja kirjoitti Päivämiehessä:

    "Jos lasten lukumäärä tahdotaan itse päättää, luottamus Luojaan on loppunut. Se pahoittaa Jumalan. Elämä alkaa köyhtyä ja tulla järkeileväksi ja kovaksi. Jumalan siunaus menetetään, ja uskon valo sammuu."

    SRK ei siunaa perhesuunnittelijoita, vaan ottaa heiltä taivaspaikan pois.

    Äänestä

  • Päivämiehen tilaaja (vielä) kirjoitti:

    Saarnaaja, eläkkeellä oleva opettaja Esko Lapinoja kirjoitti Päivämiehessä:

    "Jos lasten lukumäärä tahdotaan itse päättää, luottamus Luojaan on loppunut. Se pahoittaa Jumalan. Elämä alkaa köyhtyä ja tulla järkeileväksi ja kovaksi. Jumalan siunaus menetetään, ja uskon valo sammuu."

    Minä aina olen lulut, että Lapinojasta puhuttaessa on tarkoitettu sitä pitkin Pohjanmaata luodinkestäviä kengänpohjia myyvää kaveria.

    Onneksi minun Jumalani on sen verran väkevä, että antaa haluamansa määrän lapsia kortsuista ja pillereistä piittaamatta.

    Äänestä

  • Entä Jumala? kirjoitti:

    SRK ei siunaa perhesuunnittelijoita, vaan ottaa heiltä taivaspaikan pois.

    elämäänsä ensisijaisesti SRK:n siunausta. Miten pitkälle sillä mennään?

    Äänestä

  • käydä siinä tilanteessa?

    Äänestä

  • Myös puhuja kirjoitti:

    Neuvosi ovat risiriitaisia! Ensin neuvot: "Sitä pyhyyttä Jumalan lapsi ei halua rikkoa millään turmeltuneen järkensä neuvolla". Sitten teet selväksi, että järkeä tuleekin käyttää: "Niihin huonoihin järjen neuvoihin ei lueta luonnollisia päivänselviä asioita, joista lääkärit voivat uskovaista äitiä muistuttaa".

    Mitkään neuvosi eivät ole Pyhän Hengen neuvoja, vaan ihmisjärjen tuotteita! Miten sinä voisit neuvoa etsivää, kun et itsekään tiedä mitä Jumala tahtoo: Heb. 10:8. "Niinkuin hän ennen sanoi: uhria ja lahjaa, ja polttouhria ja syntiuhria et sinä tahtonut, ei myös ne sinulle kelvanneet".

    Jeesus opettaa itse, ettei Jumala tahdo meidän uhraavan vaimoa/miestä, mitä Jumala sitten tahtoo? Lukekaa: Matt. 10:7. "Mutta jos te tietäisitte, mikä se on: laupiutta minä tahdon, ja en uhria, sitte ette suinkaan tuomitsisi viattomia."

    puhuja on ihan toope.

    Äänestä

  • Voi sinua

    Vl tyttö kirjoitti:

    Vielä kerran jankakan... meillä EI OLE ehkäisyKIELTOA. Voisikko kertoa että MITEN on mahdollista toteuttaa ehkäisykielto jos sellainen olisi olemassa? Vieressä seuraamalla?

    Äänestä

  • Päivämiehen tilaaja (vielä) kirjoitti:

    Saarnaaja, eläkkeellä oleva opettaja Esko Lapinoja kirjoitti Päivämiehessä:

    "Jos lasten lukumäärä tahdotaan itse päättää, luottamus Luojaan on loppunut. Se pahoittaa Jumalan. Elämä alkaa köyhtyä ja tulla järkeileväksi ja kovaksi. Jumalan siunaus menetetään, ja uskon valo sammuu."

    Elämä on järkelevää ja kovaa jos se tehdään taakaksi lähimmäiselle farisealaisia sääntöjä tukemalla.

    Äänestä

uhkauksia! "Jaetulla sydämellä", eli et pääse taivaaseen, tämän kirjoittajan mielestä. Minulle sanoi yksi uskova: "Jos vanhempasi olisi ehkäissyt, sinuakaan ei olisi"!

Sanoin hänelle: "En varmaan olisi heidän lapsensa, mutta uskon, että Jumala olisi antanut minun syntyä joidenkin toisten lapseksi". Turha on uhkailla ja pähkäillä Jumalan aivoituksia, joita ihmisjärki ei kuitenkaan tavoita.

On parempi kuunnella Jumalan antamaa käskyä: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Rakkauden käskyä pitää Jeesus käskyistä suurimpana: Mar. 12:30. "Ja sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun mielestäs, ja kaikesta sinun voimastas. Tämä on suurin käsky.
31. Ja toinen senkaltainen on tämä: sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäs niinkuin itse sinuas. Ei ole näitä suurempaa käskyä". Kun sinä huolehdit vaimosi ja itsesi lapsiesi hyvinvoinnista, kunnioitat Jumalan tahtoa rakastamalla lähimpiäsi ja itseäsi. Jeesus sanoi: "Ei ole näitä suurempaa käskyä".

Äänestä
  • Elävän kristillisyyden kanta on toinen, ja se on Jumalan sanan mukainen. Sinut on sielunvihollinen sokaissut. Kyllä sieltä keinot keksii jos haluaa syntiä tehdä.

    Äänestä

  • Jos minä olisin saanut valita synnynkö ensinnäkään niin en kyllä olisi syntynyt, koska synnyin vl-perheeseen, hulluille vl-vanhemmille.

    Jollekin muille tavallisille normaalijärellä kulkeville vanhemmille olisin kyllä ilomielin syntynyt.
    ehkäisyn puolustukseksi että no sitten et olisi syntynyt jos vanhempasi olisivat ehkäiseet.=)

    Kertokaa mitä voin ajatella ennenkuin olen edes syntynyt?
    Miksi joku haluaa syntyä sellaiseen helvettiin mitä vl-elämä voi pahimmillaan olla?

    Äänestä

  • vl-ystävämme.... kirjoitti:

    Jos minä olisin saanut valita synnynkö ensinnäkään niin en kyllä olisi syntynyt, koska synnyin vl-perheeseen, hulluille vl-vanhemmille.

    Jollekin muille tavallisille normaalijärellä kulkeville vanhemmille olisin kyllä ilomielin syntynyt.
    ehkäisyn puolustukseksi että no sitten et olisi syntynyt jos vanhempasi olisivat ehkäiseet.=)

    Kertokaa mitä voin ajatella ennenkuin olen edes syntynyt?
    Miksi joku haluaa syntyä sellaiseen helvettiin mitä vl-elämä voi pahimmillaan olla?

    Aikamoisen absurdia sanoa ehkäisyn puolustukseksi että no sitten et olisi syntynyt jos vanhempasi olisivat ehkäiseet.=)

    Äänestä

  • VL äiti kirjoitti:

    Elävän kristillisyyden kanta on toinen, ja se on Jumalan sanan mukainen. Sinut on sielunvihollinen sokaissut. Kyllä sieltä keinot keksii jos haluaa syntiä tehdä.

    "elävässä" uskossa. Niin olen minäkin ja siksi perustelin mielipiteeni Jumalansanalla. Nyt on sinun vuoro perustella kantasi Jumalansanalla!

    Kirjoita nyt mihin Jumalansanan kohtaan käsityksei perustuu. Sinun, näin käsitin: "pitää synnyttää mahdollisimman paljon lapsia, pitää, vaikkei jaksa heitä hoitaa, saati sitten kasvattaa niin, että he elämässään sitten voisivat rakentaa ja varjella - viljellä maata Jumalan neuvon mukaan.

    Äänestä

  • vl-ystävämme.... kirjoitti:

    Jos minä olisin saanut valita synnynkö ensinnäkään niin en kyllä olisi syntynyt, koska synnyin vl-perheeseen, hulluille vl-vanhemmille.

    Jollekin muille tavallisille normaalijärellä kulkeville vanhemmille olisin kyllä ilomielin syntynyt.
    ehkäisyn puolustukseksi että no sitten et olisi syntynyt jos vanhempasi olisivat ehkäiseet.=)

    Kertokaa mitä voin ajatella ennenkuin olen edes syntynyt?
    Miksi joku haluaa syntyä sellaiseen helvettiin mitä vl-elämä voi pahimmillaan olla?

    Etkö tiedä että tämä on vanha tunnettu harhaoppi:

    "mitä voin ajatella ennenkuin olen edes syntynyt? "

    Ei ihminen ole olemassa ennen sikiämistään. Eikukaan muu ihminen ole ollut olemassa ennen syntymäänsä paitsi Jeesus.

    S.S. kertoi mielenkiintoisen harhaopin taustat tässä:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000039272694

    Äänestä

  • VL äiti kirjoitti:

    Elävän kristillisyyden kanta on toinen, ja se on Jumalan sanan mukainen. Sinut on sielunvihollinen sokaissut. Kyllä sieltä keinot keksii jos haluaa syntiä tehdä.

    "ja se on Jumalan sanan mukainen"

    ihan sekaisin, kun noin valehtelet?

    Äänestä

Hyvä, että jotkut perusjutut ovat teille kirkastuneet!

Äänestä

Sinulla on täysin oikeat ajatukset, sanoipa vl-korppikotkat mitä tahansa.

Pidä ensisijaisesti huolta vaimostasi, itsestäsi ja nykyisistä lapsistasi. Ja EHKÄISE!

Äänestä

liukuhihnalta vain kaikki voimaan pahoin liian suuriin perheisiin.

Äänestä
  • on täysin sairasta touhua. Siinä ei ajatella naisia eikä lapsia.

    Äänestä

Minä olen ihan samaa mieltä kyllä sinun kanssa. Mutta vaimoni on eri mieltä. Ei hän uskalla myöntyä ehkäisyyn.

Äänestä
  • Sepä se onkin ongelma. Omakaan vaimoni tuskin suostuu ehkäisyyn. Minun on vaikea puhua näistä asioista kotona. Vaimoni on herkkä masentumaan ja minä tiedän mikä taakka siinä taas tulisi minun kannettavakseni, kun puoliso masentuu. Nyt kun vaimo on vihdoin päässyt taas jaloilleen, niin en haluaisi häntä saattaa taas murheeseen.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Sepä se onkin ongelma. Omakaan vaimoni tuskin suostuu ehkäisyyn. Minun on vaikea puhua näistä asioista kotona. Vaimoni on herkkä masentumaan ja minä tiedän mikä taakka siinä taas tulisi minun kannettavakseni, kun puoliso masentuu. Nyt kun vaimo on vihdoin päässyt taas jaloilleen, niin en haluaisi häntä saattaa taas murheeseen.

    Joo...ite tykkään lapsista yleensäkki ja omia rakastan sikana...Ihan siksi sitä haluais iloita perhe-elämästä niin että kaikille lapsille ja vaimolle jää aikaa ja voimia. Ja ettei vaimo uuvu...Se on ihan juhlaa niinä päivinä kun voimat riittää. Mutta rasavillien viikarien kasvattaminen käy työstä.Eikä kukaan jaksa sitä jos ei saa esim. nukkua tarpeeksi. Olen nähnyt tämän masennuspuolenkin. Masennuksen ja väsymisen välillä on selvä yhteys.

    Äänestä

  • Abbotti kirjoitti:

    Joo...ite tykkään lapsista yleensäkki ja omia rakastan sikana...Ihan siksi sitä haluais iloita perhe-elämästä niin että kaikille lapsille ja vaimolle jää aikaa ja voimia. Ja ettei vaimo uuvu...Se on ihan juhlaa niinä päivinä kun voimat riittää. Mutta rasavillien viikarien kasvattaminen käy työstä.Eikä kukaan jaksa sitä jos ei saa esim. nukkua tarpeeksi. Olen nähnyt tämän masennuspuolenkin. Masennuksen ja väsymisen välillä on selvä yhteys.

    Ette ole tavoittaneet asian syvintä olemusta. Turhaan täällä filosofoitte päivänselvää asiaa. Jokaisen ihmisen syntymän ja kuoleman Jumala tiesi jo ennen kuin hänet oli äidin kohdussa ihmeellisesti valmistettukaan. Lasten synnyttäminen on luonnollinen osa ihmisen elämää.

    Äänestä

  • Abbotti kirjoitti:

    Joo...ite tykkään lapsista yleensäkki ja omia rakastan sikana...Ihan siksi sitä haluais iloita perhe-elämästä niin että kaikille lapsille ja vaimolle jää aikaa ja voimia. Ja ettei vaimo uuvu...Se on ihan juhlaa niinä päivinä kun voimat riittää. Mutta rasavillien viikarien kasvattaminen käy työstä.Eikä kukaan jaksa sitä jos ei saa esim. nukkua tarpeeksi. Olen nähnyt tämän masennuspuolenkin. Masennuksen ja väsymisen välillä on selvä yhteys.

    Sinulla ei ole näköjään tietoa masennuksen syistä. Ei masennustaipumus sunkaan aina liity synnytyksiin. Masennus voi olla perinnöllistä ja siis naisen geeneissä. Syntymässä jo äidiltä /isältä /suvulta perittyä.

    Äänestä

  • Lähihoitaja vl kirjoitti:

    Sinulla ei ole näköjään tietoa masennuksen syistä. Ei masennustaipumus sunkaan aina liity synnytyksiin. Masennus voi olla perinnöllistä ja siis naisen geeneissä. Syntymässä jo äidiltä /isältä /suvulta perittyä.

    Synnytys usein laukaisee masennuksen, jos siihen on taipumusta. Minulla on nyt vain yksi lapsi ja hänen syntymäänsä liittyi tosi vaikea masennus. En tuntenut iloa enkä onnea perheenlisäyksestä... en ymmärrä miten olisin voinut hoitaa ison perheeni siinä tilassa, jos lapsia olisi ollut enemmän.

    Kyllä masennuksen jälkeen pitää saada levätä ja kerätä voimia!!!!!!!!!!!

    Äänestä

  • taakka raskas kirjoitti:

    Synnytys usein laukaisee masennuksen, jos siihen on taipumusta. Minulla on nyt vain yksi lapsi ja hänen syntymäänsä liittyi tosi vaikea masennus. En tuntenut iloa enkä onnea perheenlisäyksestä... en ymmärrä miten olisin voinut hoitaa ison perheeni siinä tilassa, jos lapsia olisi ollut enemmän.

    Kyllä masennuksen jälkeen pitää saada levätä ja kerätä voimia!!!!!!!!!!!

    Sama täälläpäässä Internettiä. Vaimo on suurimmaksi osaksi ollut masentunut, eikä ole halunnut hoitaa vauvaa. On sanonut jopa vihaavansa pienokaista. Onkohan yhden tai kaksi kertaa iloinnut ja rakastanut vauvaa.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Sama täälläpäässä Internettiä. Vaimo on suurimmaksi osaksi ollut masentunut, eikä ole halunnut hoitaa vauvaa. On sanonut jopa vihaavansa pienokaista. Onkohan yhden tai kaksi kertaa iloinnut ja rakastanut vauvaa.

    Samaa... miten tuttua meillä päin. Neljä vuotta aviossa, kaksi perillistä, vaimo raskaana. Synnytyksen jälkeinen masennus 2 kertaa. Nyt masennus siitä kun raskaus pitää hyväksyä. Ei tätä putkea halua jatkaa mekaanisesti seuraavat 20 v. Mutta tuntuu että onko se niin että vaimoihmiset on tiukemmin kiini siinä mitä on iskostettu seuroissa. Vaimoni ei ymmärrä että ehkäisy on perheen ja lasten hyvinvoinnin puolustusta. "Väestönsuojelutoimenpide."

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Sama täälläpäässä Internettiä. Vaimo on suurimmaksi osaksi ollut masentunut, eikä ole halunnut hoitaa vauvaa. On sanonut jopa vihaavansa pienokaista. Onkohan yhden tai kaksi kertaa iloinnut ja rakastanut vauvaa.

    ettet tee niitä lapsia enää tähän maailmaan jos vaimosi ei suostu hoitamaan itseä ja sen seurauksena opi rakastamaan lapsiaan.
    Se on lapselle aivan liikaa!

    Käytät nyt sitten vaikka itsetyydytystä jos ehkäisyyn ette saa sopua. Ja koetat keskittää ajatuksesi muuhunkin kuin vain seksiin ja sen ympärillä pyöriviin ajatuksiin sekä hillitsemään itseäsi.

    Tällä hetkellä nautit nyt elämästä vaimosi ja lastesi kanssa ja teet ne seksuaaliset tarpeet yksinäsi jos ette voi vaimon kanssa harrastaa seksiä ilman yhdyntää.

    On tässä maailmassa ollut ennenkin miehiä jotka ovat joutuneet olemaan pitkiä aikoja ilman seksiä. Mieti vaikka sitä jos alkaa tunuta ylitsepääsemättömältä. Mieti vaikka niitä vl-miehiä jotka eivät koskaan mene naimisiin tai vaikka esi-isiäs jotka ovat olleet sodassa vuosia eivätkä todellakaan ole päässeet tyydyttämään luonnollisia tarpeita.

    Jos kuolisit nyt ajattelisitko heti ensimmäisenä miten jäit ilman seksiä muutamaksi vuodeksi?
    Vai miettisitkö miten tärkeää on että vaimollesi ja lapsellesi ei ole jäänyt taakkoja sinun himojesi vuoksi?
    Kumpi olisi tärkeämpää?

    Täällä et saa ratkaistua tuota asiaa koska et puhu täällä vaimollesi jonka kanssa sinulla kuitenkin tuo ongelma on. Että puhupa tästä lähtien enemmän sille vaimolle kuint tälle nettipalstalle.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Sepä se onkin ongelma. Omakaan vaimoni tuskin suostuu ehkäisyyn. Minun on vaikea puhua näistä asioista kotona. Vaimoni on herkkä masentumaan ja minä tiedän mikä taakka siinä taas tulisi minun kannettavakseni, kun puoliso masentuu. Nyt kun vaimo on vihdoin päässyt taas jaloilleen, niin en haluaisi häntä saattaa taas murheeseen.

    ihan kelvollinen keino tilanteeseenne. Minkäs vaimo sille voi kun siemenet "lipsahtavat" lakanalle/vaimon selkään..

    Äänestä

  • Abbotti kirjoitti:

    Samaa... miten tuttua meillä päin. Neljä vuotta aviossa, kaksi perillistä, vaimo raskaana. Synnytyksen jälkeinen masennus 2 kertaa. Nyt masennus siitä kun raskaus pitää hyväksyä. Ei tätä putkea halua jatkaa mekaanisesti seuraavat 20 v. Mutta tuntuu että onko se niin että vaimoihmiset on tiukemmin kiini siinä mitä on iskostettu seuroissa. Vaimoni ei ymmärrä että ehkäisy on perheen ja lasten hyvinvoinnin puolustusta. "Väestönsuojelutoimenpide."

    Meillä on tilanne nyt siinä mielessä hyvä, että vaimolle on löytynyt hänelle sopiva mielialalääkitys. Ensimmäisestä masennuksesta meni monta vuotta ennenkuin hän ylipäätään hakeutui mielenterveyslääkärille. Sittenkin meni vielä monta vuotta ennenkuin löytyi oikea lääkitys. Ja koko ajan pukkasi lisää lasta. Välillä tulee kausia, että lääkemääriä nostetaan, sitten taas lasketaan kun raskaat ajat on menneet ohi. Ongelmana raskauden kanssa oli vielä se, että joskus piti raskauden ajaksi vaihtaa lääkkeet ja joskus ei. Imettäminen käytännössä piti lopettaa, ettei maidon mukana mene vauvalle ne mielialalääkkeet. Vaikka olisihan se vauva ollut varmaan aika rauhallinen sitten :-)

    Jokainen positiivinen raskaustesti tiesi kuukauden masennustilaa vaimolle. Viimeisimmillä lapsilla myös minä aloin masentua, kun tiesin minkälaiseen helvettiin (anteeksi, lievemmät sanat eivät voi kuvailla sitä) minä taas joudun. Synnytyksen jälkeen sitten ne "normaalit" asiaankuuluvat masennukset.

    Olen kuullut, että monella meikäläisellä äidillä (tiedän muutamia) on elinikäinen mielialalääkitys päällä vain siksi, että he jaksaisivat kantaa ne kaikki lapset, jotka he "haluavat" ottaa vastaan. Myös omien siskojen osalta moni keikkuu jaksamisensa rajoilla. Taitaapa siellä joku jotain lääkettäkin vetää muistaakseni. Isommissa perheissä ongelma pahenee, kun muut lapset on isän kontolla, eikä häneltä enää riitä virtaa vauvan ja äidin avuksi.


    Mitään ongelmaa ei välttämättä olisi, jos äidin ja isän annettaisiin levätä, kun tuntuu ettei pysty heti perään ottaa uutta vauvaa vastaan. Mutta kun ei. Siksipä tämä alkaakin tuntua niin väärältä. Vl-uskon kieltämisestä seuraisi ihan varmasti taas vaimolla masennuskausi, ja mitä se elämä sen jälkeen vaimon kanssa olisi jos hän haluaa vl-uskoa ja minä en.

    Äänestä

  • esimerkiksi on kirjoitti:

    ihan kelvollinen keino tilanteeseenne. Minkäs vaimo sille voi kun siemenet "lipsahtavat" lakanalle/vaimon selkään..

    Meillä siemenet lipsahtavat monesti rinnoille tai kasvoille. Joskus suuhunkin.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Meillä on tilanne nyt siinä mielessä hyvä, että vaimolle on löytynyt hänelle sopiva mielialalääkitys. Ensimmäisestä masennuksesta meni monta vuotta ennenkuin hän ylipäätään hakeutui mielenterveyslääkärille. Sittenkin meni vielä monta vuotta ennenkuin löytyi oikea lääkitys. Ja koko ajan pukkasi lisää lasta. Välillä tulee kausia, että lääkemääriä nostetaan, sitten taas lasketaan kun raskaat ajat on menneet ohi. Ongelmana raskauden kanssa oli vielä se, että joskus piti raskauden ajaksi vaihtaa lääkkeet ja joskus ei. Imettäminen käytännössä piti lopettaa, ettei maidon mukana mene vauvalle ne mielialalääkkeet. Vaikka olisihan se vauva ollut varmaan aika rauhallinen sitten :-)

    Jokainen positiivinen raskaustesti tiesi kuukauden masennustilaa vaimolle. Viimeisimmillä lapsilla myös minä aloin masentua, kun tiesin minkälaiseen helvettiin (anteeksi, lievemmät sanat eivät voi kuvailla sitä) minä taas joudun. Synnytyksen jälkeen sitten ne "normaalit" asiaankuuluvat masennukset.

    Olen kuullut, että monella meikäläisellä äidillä (tiedän muutamia) on elinikäinen mielialalääkitys päällä vain siksi, että he jaksaisivat kantaa ne kaikki lapset, jotka he "haluavat" ottaa vastaan. Myös omien siskojen osalta moni keikkuu jaksamisensa rajoilla. Taitaapa siellä joku jotain lääkettäkin vetää muistaakseni. Isommissa perheissä ongelma pahenee, kun muut lapset on isän kontolla, eikä häneltä enää riitä virtaa vauvan ja äidin avuksi.


    Mitään ongelmaa ei välttämättä olisi, jos äidin ja isän annettaisiin levätä, kun tuntuu ettei pysty heti perään ottaa uutta vauvaa vastaan. Mutta kun ei. Siksipä tämä alkaakin tuntua niin väärältä. Vl-uskon kieltämisestä seuraisi ihan varmasti taas vaimolla masennuskausi, ja mitä se elämä sen jälkeen vaimon kanssa olisi jos hän haluaa vl-uskoa ja minä en.

    Itse olen ison perheen vl-äiti. Täällä päässä tilanne ihan samankaltainen. Näyttää siltä että lopun elämäni olen mielialalääkityksen varassa. En voi sille mitään, että koen juuri tämän syynytysrumban olevan masennukseni alku syy. Uupumus kehittyy pikku hiljaa. Tällä hetkellä joudumme käyttämään ehkäisyä, että edes olemassa olevien hoito pystytään jotenkin hoitamaan. En tiedä luokitellaanko minut ei-uskovaiseksi kun ehkäisemme, muuta toisaalta en jaksa edes välittää enää siitä.

    Olen myös väsynyt uskon tuomiin velvotteisiin. Lapsia pitäisi viedä monena iltana viikossa Ryn tilaisuuksiin ja viikonloppuina seuroihin. Ja jos et jaksaisi lähteä ei oikein voi hyvällä mielellä olla pois. Ja myyjäisetkin pukkaa joulun alla päälle ja pyyntöjä satelee sinne sun tänne. Muutenkin puuhaa riittää kun valmistelet ison perheen joulua.Masentaa jo sanoa etten taaskaan jaksa ja pysty.

    Ja jotenkin tämä ehkäisykin masntaa vaikka en pysty enempää lapsia vastaanottamaankaan. Ruokkii huonommuudentunnetta jota masentuneella riittää muutenkin. Minusta tämä usko on niin armoton. Tekisi mieli huutaa tämä tuska ulos mikä sisäällä velloo.

    Olisi mukava jatkaa keskustelua vaikka sähköpostilla ja vaikka tavatakkin joskus. Luulen että meitä on paljon. Jotenkin tuntuu etten jaksa perille Taivaan kotiin. Tuntuu,että tie taivaaseen on tahallaan tehty niin vaikeaksi ettei kukaan sinne edes selviäisi.

    Äänestä

  • luen tätä ketjua! kirjoitti:

    Itse olen ison perheen vl-äiti. Täällä päässä tilanne ihan samankaltainen. Näyttää siltä että lopun elämäni olen mielialalääkityksen varassa. En voi sille mitään, että koen juuri tämän syynytysrumban olevan masennukseni alku syy. Uupumus kehittyy pikku hiljaa. Tällä hetkellä joudumme käyttämään ehkäisyä, että edes olemassa olevien hoito pystytään jotenkin hoitamaan. En tiedä luokitellaanko minut ei-uskovaiseksi kun ehkäisemme, muuta toisaalta en jaksa edes välittää enää siitä.

    Olen myös väsynyt uskon tuomiin velvotteisiin. Lapsia pitäisi viedä monena iltana viikossa Ryn tilaisuuksiin ja viikonloppuina seuroihin. Ja jos et jaksaisi lähteä ei oikein voi hyvällä mielellä olla pois. Ja myyjäisetkin pukkaa joulun alla päälle ja pyyntöjä satelee sinne sun tänne. Muutenkin puuhaa riittää kun valmistelet ison perheen joulua.Masentaa jo sanoa etten taaskaan jaksa ja pysty.

    Ja jotenkin tämä ehkäisykin masntaa vaikka en pysty enempää lapsia vastaanottamaankaan. Ruokkii huonommuudentunnetta jota masentuneella riittää muutenkin. Minusta tämä usko on niin armoton. Tekisi mieli huutaa tämä tuska ulos mikä sisäällä velloo.

    Olisi mukava jatkaa keskustelua vaikka sähköpostilla ja vaikka tavatakkin joskus. Luulen että meitä on paljon. Jotenkin tuntuu etten jaksa perille Taivaan kotiin. Tuntuu,että tie taivaaseen on tahallaan tehty niin vaikeaksi ettei kukaan sinne edes selviäisi.

    Ei taivaaseen pääsy ole lasten teon määrästä kiinni. Jos se olisi sen Jeesus olisi kirkkaasti ja selkeästi kertonut.

    Yksin usko Kristukseen pelastaa - ei ihmisteot.

    Nosta rohkeasti pää pystyyn ja huolehtikaa itsestänne ja perheestänne.

    On todella harmillista, että väärällä opetuksella ja kurilla kaikkensa tekevät äidit saatetaan kestämättömään tilaan. Rukoilen puolestanne. Jumalan Siunausta ja Voimaa elämäänne.

    Äänestä

  • luen tätä ketjua! kirjoitti:

    Itse olen ison perheen vl-äiti. Täällä päässä tilanne ihan samankaltainen. Näyttää siltä että lopun elämäni olen mielialalääkityksen varassa. En voi sille mitään, että koen juuri tämän syynytysrumban olevan masennukseni alku syy. Uupumus kehittyy pikku hiljaa. Tällä hetkellä joudumme käyttämään ehkäisyä, että edes olemassa olevien hoito pystytään jotenkin hoitamaan. En tiedä luokitellaanko minut ei-uskovaiseksi kun ehkäisemme, muuta toisaalta en jaksa edes välittää enää siitä.

    Olen myös väsynyt uskon tuomiin velvotteisiin. Lapsia pitäisi viedä monena iltana viikossa Ryn tilaisuuksiin ja viikonloppuina seuroihin. Ja jos et jaksaisi lähteä ei oikein voi hyvällä mielellä olla pois. Ja myyjäisetkin pukkaa joulun alla päälle ja pyyntöjä satelee sinne sun tänne. Muutenkin puuhaa riittää kun valmistelet ison perheen joulua.Masentaa jo sanoa etten taaskaan jaksa ja pysty.

    Ja jotenkin tämä ehkäisykin masntaa vaikka en pysty enempää lapsia vastaanottamaankaan. Ruokkii huonommuudentunnetta jota masentuneella riittää muutenkin. Minusta tämä usko on niin armoton. Tekisi mieli huutaa tämä tuska ulos mikä sisäällä velloo.

    Olisi mukava jatkaa keskustelua vaikka sähköpostilla ja vaikka tavatakkin joskus. Luulen että meitä on paljon. Jotenkin tuntuu etten jaksa perille Taivaan kotiin. Tuntuu,että tie taivaaseen on tahallaan tehty niin vaikeaksi ettei kukaan sinne edes selviäisi.

    Ihan hirveää kuulla jotain tuollaista vielä tällä vuosituhannella!
    On nainen kyllä viety ahtaalle!
    Otapa selvää vaikkapa hindulaisuudsta siitä miten ihmisten on pakko kuunnella ja toteuttaa tuo elämä sillä tietyllä tavalla jotta he pääsevät kuoleman jälkeen johonkin parempaan. Seuraa sitä ja mieti mitä huvittavuuksia ja vastareaktioita se sinulle tuo. Ihan samalla tavalla myös sinun uskosi on yhtä huvittavaa.
    Ala nyt viimein luottaa siihen ettei sinun kuoleman jälkeinen elämäsi ole siitä kiinni montako lasta synnytät.
    Sinulla ei ole mitään velvollisuutta kertoa kenellekään käytättekö ehkäisyä, mielialalääkkeitä tai mitä vain. Pidätte ne omana tietonanne ja jos joku kysyy niin sanot ihan muuta, sellaista ettei se tuo sinulle ongelmia.
    Jos jollakin on pokkaa tunkeutua toisten yksityisasioihin niin saa myös sinulla olla pokkaa sepitellä hänelle ihan mitä ikinä lystää!

    Äänestä

  • luen tätä ketjua! kirjoitti:

    Itse olen ison perheen vl-äiti. Täällä päässä tilanne ihan samankaltainen. Näyttää siltä että lopun elämäni olen mielialalääkityksen varassa. En voi sille mitään, että koen juuri tämän syynytysrumban olevan masennukseni alku syy. Uupumus kehittyy pikku hiljaa. Tällä hetkellä joudumme käyttämään ehkäisyä, että edes olemassa olevien hoito pystytään jotenkin hoitamaan. En tiedä luokitellaanko minut ei-uskovaiseksi kun ehkäisemme, muuta toisaalta en jaksa edes välittää enää siitä.

    Olen myös väsynyt uskon tuomiin velvotteisiin. Lapsia pitäisi viedä monena iltana viikossa Ryn tilaisuuksiin ja viikonloppuina seuroihin. Ja jos et jaksaisi lähteä ei oikein voi hyvällä mielellä olla pois. Ja myyjäisetkin pukkaa joulun alla päälle ja pyyntöjä satelee sinne sun tänne. Muutenkin puuhaa riittää kun valmistelet ison perheen joulua.Masentaa jo sanoa etten taaskaan jaksa ja pysty.

    Ja jotenkin tämä ehkäisykin masntaa vaikka en pysty enempää lapsia vastaanottamaankaan. Ruokkii huonommuudentunnetta jota masentuneella riittää muutenkin. Minusta tämä usko on niin armoton. Tekisi mieli huutaa tämä tuska ulos mikä sisäällä velloo.

    Olisi mukava jatkaa keskustelua vaikka sähköpostilla ja vaikka tavatakkin joskus. Luulen että meitä on paljon. Jotenkin tuntuu etten jaksa perille Taivaan kotiin. Tuntuu,että tie taivaaseen on tahallaan tehty niin vaikeaksi ettei kukaan sinne edes selviäisi.

    >En tiedä luokitellaanko minut ei-uskovaiseksi kun
    >ehkäisemme, muuta toisaalta en jaksa edes
    >välittää enää siitä.

    Minulla on ihan samanlainen tilanne, minua ei enää kovin paljon kiinnosta, että mitä seurakunnassa ajatellaan. Vielä kuitenkin roikun mukana, ehkä suurimmaksi osaksi vaimon terveyden takia. Ei minulla siellä ole enää ketään tosiystävää ollut pitkään aikaan. Kaikilla perheellisillä on omassa perheessään niin paljon työtä, ettei pysty enää näitä perhesuhteitakaan kehittää tai pitää yllä.


    >Olen myös väsynyt uskon tuomiin velvotteisiin.

    Tämä on arkipäivää. Onneksi vaimon terveydelliset ongelmat on niin hyvin ihmisillä tiedossa, ettei töitä ole kovin hanakkaasti tarjottu.

    >Olisi mukava jatkaa keskustelua vaikka
    >sähköpostilla ja vaikka tavatakkin joskus. Luulen
    >että meitä on paljon.

    Vertaistuki olisi varmasti tärkeää. Minä luulen myös, että meitä on paljon, mutta kukaan ei uskalla sitä oikein ääneen missään sanoa.


    >Jotenkin tuntuu etten jaksa
    >perille Taivaan kotiin. Tuntuu,että tie
    >taivaaseen on tahallaan tehty niin vaikeaksi
    >ettei kukaan sinne edes selviäisi.

    Opetetaan, että tie Taivaaseen on kaita. Mutta minusta on alkanut tuntua siltä, että meikäläiset ovat kavennetaneet omilla opeillaan sitä kaitaa tietä entisestään.

    Äänestä

  • luen tätä ketjua! kirjoitti:

    Itse olen ison perheen vl-äiti. Täällä päässä tilanne ihan samankaltainen. Näyttää siltä että lopun elämäni olen mielialalääkityksen varassa. En voi sille mitään, että koen juuri tämän syynytysrumban olevan masennukseni alku syy. Uupumus kehittyy pikku hiljaa. Tällä hetkellä joudumme käyttämään ehkäisyä, että edes olemassa olevien hoito pystytään jotenkin hoitamaan. En tiedä luokitellaanko minut ei-uskovaiseksi kun ehkäisemme, muuta toisaalta en jaksa edes välittää enää siitä.

    Olen myös väsynyt uskon tuomiin velvotteisiin. Lapsia pitäisi viedä monena iltana viikossa Ryn tilaisuuksiin ja viikonloppuina seuroihin. Ja jos et jaksaisi lähteä ei oikein voi hyvällä mielellä olla pois. Ja myyjäisetkin pukkaa joulun alla päälle ja pyyntöjä satelee sinne sun tänne. Muutenkin puuhaa riittää kun valmistelet ison perheen joulua.Masentaa jo sanoa etten taaskaan jaksa ja pysty.

    Ja jotenkin tämä ehkäisykin masntaa vaikka en pysty enempää lapsia vastaanottamaankaan. Ruokkii huonommuudentunnetta jota masentuneella riittää muutenkin. Minusta tämä usko on niin armoton. Tekisi mieli huutaa tämä tuska ulos mikä sisäällä velloo.

    Olisi mukava jatkaa keskustelua vaikka sähköpostilla ja vaikka tavatakkin joskus. Luulen että meitä on paljon. Jotenkin tuntuu etten jaksa perille Taivaan kotiin. Tuntuu,että tie taivaaseen on tahallaan tehty niin vaikeaksi ettei kukaan sinne edes selviäisi.

    että SRK tuhoaa monia vl-perheitä ja sairastuttaa monia ihmisiä valheopillaan "Raamattu kieltää ehkäisyn". Tästä kärsivät erityisesti vl-naiset ja lapset.

    Äänestä

  • luen tätä ketjua! kirjoitti:

    Itse olen ison perheen vl-äiti. Täällä päässä tilanne ihan samankaltainen. Näyttää siltä että lopun elämäni olen mielialalääkityksen varassa. En voi sille mitään, että koen juuri tämän syynytysrumban olevan masennukseni alku syy. Uupumus kehittyy pikku hiljaa. Tällä hetkellä joudumme käyttämään ehkäisyä, että edes olemassa olevien hoito pystytään jotenkin hoitamaan. En tiedä luokitellaanko minut ei-uskovaiseksi kun ehkäisemme, muuta toisaalta en jaksa edes välittää enää siitä.

    Olen myös väsynyt uskon tuomiin velvotteisiin. Lapsia pitäisi viedä monena iltana viikossa Ryn tilaisuuksiin ja viikonloppuina seuroihin. Ja jos et jaksaisi lähteä ei oikein voi hyvällä mielellä olla pois. Ja myyjäisetkin pukkaa joulun alla päälle ja pyyntöjä satelee sinne sun tänne. Muutenkin puuhaa riittää kun valmistelet ison perheen joulua.Masentaa jo sanoa etten taaskaan jaksa ja pysty.

    Ja jotenkin tämä ehkäisykin masntaa vaikka en pysty enempää lapsia vastaanottamaankaan. Ruokkii huonommuudentunnetta jota masentuneella riittää muutenkin. Minusta tämä usko on niin armoton. Tekisi mieli huutaa tämä tuska ulos mikä sisäällä velloo.

    Olisi mukava jatkaa keskustelua vaikka sähköpostilla ja vaikka tavatakkin joskus. Luulen että meitä on paljon. Jotenkin tuntuu etten jaksa perille Taivaan kotiin. Tuntuu,että tie taivaaseen on tahallaan tehty niin vaikeaksi ettei kukaan sinne edes selviäisi.

    Voimia ja siunausta sinulle!

    Äänestä

  • Korjaus

    Lähihoitaja vl kirjoitti:

    Sinulla ei ole näköjään tietoa masennuksen syistä. Ei masennustaipumus sunkaan aina liity synnytyksiin. Masennus voi olla perinnöllistä ja siis naisen geeneissä. Syntymässä jo äidiltä /isältä /suvulta perittyä.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Sepä se onkin ongelma. Omakaan vaimoni tuskin suostuu ehkäisyyn. Minun on vaikea puhua näistä asioista kotona. Vaimoni on herkkä masentumaan ja minä tiedän mikä taakka siinä taas tulisi minun kannettavakseni, kun puoliso masentuu. Nyt kun vaimo on vihdoin päässyt taas jaloilleen, niin en haluaisi häntä saattaa taas murheeseen.

    ja laitat kondomin niin, ettei vaimosi huomaa!

    Miehelle myös sterilisaatio on pieni ja helppo toimenpide. Se voidaan myös myöhemmin tarvittaessa purkaa.

    Äänestä

  • Jes-mies kirjoitti:

    Meillä on tilanne nyt siinä mielessä hyvä, että vaimolle on löytynyt hänelle sopiva mielialalääkitys. Ensimmäisestä masennuksesta meni monta vuotta ennenkuin hän ylipäätään hakeutui mielenterveyslääkärille. Sittenkin meni vielä monta vuotta ennenkuin löytyi oikea lääkitys. Ja koko ajan pukkasi lisää lasta. Välillä tulee kausia, että lääkemääriä nostetaan, sitten taas lasketaan kun raskaat ajat on menneet ohi. Ongelmana raskauden kanssa oli vielä se, että joskus piti raskauden ajaksi vaihtaa lääkkeet ja joskus ei. Imettäminen käytännössä piti lopettaa, ettei maidon mukana mene vauvalle ne mielialalääkkeet. Vaikka olisihan se vauva ollut varmaan aika rauhallinen sitten :-)

    Jokainen positiivinen raskaustesti tiesi kuukauden masennustilaa vaimolle. Viimeisimmillä lapsilla myös minä aloin masentua, kun tiesin minkälaiseen helvettiin (anteeksi, lievemmät sanat eivät voi kuvailla sitä) minä taas joudun. Synnytyksen jälkeen sitten ne "normaalit" asiaankuuluvat masennukset.

    Olen kuullut, että monella meikäläisellä äidillä (tiedän muutamia) on elinikäinen mielialalääkitys päällä vain siksi, että he jaksaisivat kantaa ne kaikki lapset, jotka he "haluavat" ottaa vastaan. Myös omien siskojen osalta moni keikkuu jaksamisensa rajoilla. Taitaapa siellä joku jotain lääkettäkin vetää muistaakseni. Isommissa perheissä ongelma pahenee, kun muut lapset on isän kontolla, eikä häneltä enää riitä virtaa vauvan ja äidin avuksi.


    Mitään ongelmaa ei välttämättä olisi, jos äidin ja isän annettaisiin levätä, kun tuntuu ettei pysty heti perään ottaa uutta vauvaa vastaan. Mutta kun ei. Siksipä tämä alkaakin tuntua niin väärältä. Vl-uskon kieltämisestä seuraisi ihan varmasti taas vaimolla masennuskausi, ja mitä se elämä sen jälkeen vaimon kanssa olisi jos hän haluaa vl-uskoa ja minä en.

    Jos sanoo vihaavansa Jumalan teille siunaamaa lasta, ei varmasti johda tuollaiset ajatukset ainakaan hyvään, saati syvempään vl-uskoon?
    Kannattaisiko ajatella että sinä itse tekisit itsestäsi lapsettoman, ennen kuin vaimosi ja sinä romahdatte, lapsennen tarvitsevat teitä ja rakkauttanne...
    En voi ymmärtää miten ihminen voi olla noin aivopesty ettei enää nää lastensa ja perheensä parasta..

    Äänestä

Tiedoksi.

Äänestä

dgkagkaa

Äänestä

ja lapsistaan välittävä ja näiden parasta toivova vl-mies ehkäisee. Jokainen SRK:ta nöyristelevä sekä vaimoonsa ja lapsiinsa hälläväliä-tyyliin suhtautuva vl-mies ei ehkäise vaan noudattaa SRK:n valheoppia "ehkäisy on syntiä".

Äänestä
  • tarpeeksi kalaöljyä niin säästyy monelta masennukselta. Tutkittu juttu. Varsinkin raskaana ollessa ja synnytyksen jälkeen. Annokset tarpeeksi koviks ja myös järjen käyttö sallittu. Eletään vain kerran niin voi ottaa rennommin ja nauttia mitä on eikä pukata uutta tulemaan.

    Äänestä


Meitä vanhoillislestadiolaisia ei koskaan ole opetettu henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Ei ole opetettu rukoilemaan, lukemaan Raamattua eikä etsimään yhteyttä Jeesukseen. Sen sijaan on opetettu uskomaan, että tulemme autuaiksi istumalla seuroissa ja noudattamalla seurakunnan ohjeita.

Vastoinkäymisten tarkoituksena on vetää meidät Jumalan ja Jeesuksen yhteyteen. Itse rukoilen, että oppisin yhä paremmin erottamaan Jumalan äänen siitä, mitä ihmiset, oma mieli ja paholainen väittävät. Tämä on totuuden löytämisen prosessi, joka jatkunee läpi elämäni.

Ehkäisyasiassa kuten muissakin elävän elämän tilanteissa täytyy tehdä sen ymmärryksen mukaan, mitä tällä hetkellä on itselle suotu. Voi ja pitää etsiä vastauksia Raamatusta ja ehkä myös hengellisistä kirjoista. Kaikkea, mitä tarvitsemme, saamme pyytää rukouksia kuulevalta Jumalaltamme.

Äänestä
  • Todella realistinen asian käsittely; tämä vl-usko pitäisi olla sydämenuskoa eikä tapauskoa, jota se näyttää hyvin pitkälle nykyään olevan. Liian paljon kiinnitetään ja osoitetaan sormella ulkoisia seikkoja, kun pitäisi jakaa ja saarnata armoa,lohtua,uskoa,toivoa ja rakkautta. Anteeksiantamuksen evankeliumia on moni saanut kuulla lapsesta lähtien seuroissa, mutta kun käytännön elämässä tulee tilanteita, tuleekin ylpeys esteeksi olla sopimassa ja pyytämässä asioita ja hyvin usein nimenomaan rumaa käytöstä anteeksi. Onkohan mennyt hukkaan monet vuodet seuroissa, kun ei puhujain puheista olekaan mitään opittu juuri käytännön elämän tilanteita varten?? Sitä vartenhan seuroissa käydään, että evästä arkeen saadaan ja siinä myös toteutetaan.

    Koska ihmiselle on annettu järki ja tunteet, ei niiden käyttöä saa kieltää, vaan niitä täytyy arvostaa ja toimia niin kuin hyväkseen kukin näkee välittämättä ulkopuolisten kommenteista/annetuista säännöistä. Olla kuuliainen neuvoille on eri asia kuin alistua vääryyden edessä. Jokainen meistä kuitenkin on vastuussa itsestään ja tekemisistään. Omanarvontunto kunniaan!!! omantunnon lisäksi. Omantunnon äänelle ei ole olemassa samaa sointia, vaan kukin tuntee sen persoonallisen äänen ja lupa on toimia: kuuntele sydämesi ääntä. Mietipä esim.joku nauttii Mozartin kuolinmessusta ja joku toinen ei ymmärrä siitä yhtään mitään, ns. maallisissa kuoroissa laulaa nykyään uskovaisia ainakin etelässä, kun taas pohjoisessa se on jyrkästi kiellettyä. Eikö nämä kiellot ole ihmisten tekemiä. Huom. ihmisten henkiset tarpeet ovat erilaisia ja siksi meillä on myös erilaiset intressit ja lupa hyvää harrastaa, kun ne eivät sodi jumalansanaa vastaan.

    Jos minulle vl-naisena/äitinä/puolisona olisi joku tullut ihmettelemään, miksi teillä on vain pari lasta, olisin totisesti tiennyt mitä vastaan ja vaientanut kysyjän asiattomalla kysymyksellä. Ilmeisesti meidän aviovuoteeseen ei ole kukaan kaivannut, kun en ko. kysymystä ole kohdalleni koskaan kuullut. Käsittääkseni asia on vain minun ja mieheni ja sen vuoteen kuulumiset eivät kuulu kellekään muille. Emmehän me ole vastuussa kuuluttamaan muille esim. perheen menoja ja tulojakaan yms. perheen sisäisiä kuulumisia.

    Nyt on vl-yhteisössä menty liian pitkälle, sairaalloiselle linjalle; ei tämä korostunut ehkäisyvaatimus ole enää Jumalasta. Ilmeisesti siionissa on tämän maallistuvan ajan keskellä suuri huoli siitä, että LAJI SÄILYY ja siksi ehkäisy on nostettu korokkeelle, jotta suurperheet pitäisivät tästä lajin säilymisestä huolen. Alkää hyvät isät ja äidit alistuko väärien, ihmisten tekemien sääntöjen edessä ja siten uuvuttako itseänne; siinä mieli masentuu, joutuu jojo-kierteeseen, mieli katkeroituu iäksi, se on pahaa myrkkyä. Elämähän on suotu meille lahjaksi ja siksi sitä tulee käsitellä ja käyttää kuin lahjaa, hyvin ja kauniisti.

    Myöskin väkivalta perheissä on lisääntynyt. Ei taivaallinen Isä tarkoittanut perhe-elämää maanpäälliseksi helvetiksi, jota perheväkivalta aiheuttaa. Silloin pitää puolisoiden olla realistisia, kuunnella sydämen ääntä ja lähteä erilleen, jos se vain on mahdollista. Koska elämä kohtelee meitä ihmisiä eri lailla, toisia niin kovin kaltoin, että joudutaan avioeroon, ei meidän uskovaisten ole lupa avioeroon joutuneita tuomita. Murheellisia kyllä voidaan olla siitä, että alkujaan ns. ehyt suhde menee rikki. Tämäkään asia ei mene kaavan mukaan, yksilöitä kun kaikki olemme ja syyt voivat olla hyvin moninaiset.
    Tällaisissa perhe- ja erotilanteissa ihmiset tarvitsisivat tukea läheisiltä uskovaisilta, mutta moni kokeekin karttamista, välttelemistä, kun pitäisi nimenomaan vahvempien tulla heikompia tukemaan, vaikka vain vierelle kuuntelijaksi. Onko uskovaiset lähimmäiset niin kunnian arkoja, että vain hyvinvoivat läheiset heidän seuraansa kelpaavat? Sehän on heikon merkki, ja kuitenkin Jumalan sana ohjaa meitä huomaamaan/tukemaan vähempiosaiset ja elämän vastamäessä väsyneet ja uupuneet. Päivämieskin näistä asioista kirjoittaa, mutta mitä hyötyä, kun ei käytännössä asiat toimi.

    Jumalan sanan lukemisesta tekee mieli vielä kommentti antaa. Koko ikäni tässä joukossa vaeltaneena kuulin eka kertaa, kun viime kesän suviseurojen la-illan alustuksen pitäjä kehottaa uskovaisia kiinnostumaan raamatusta ja lukemaan sitä. Siis: ei vain kuulemaan seuroissa, vaan itse myös tutkiskelemaan raamatun kirjoituksia. Samaa sanon itsekin teille: lukekaa vaikka psalmeja, saarnaajaa jne. Mielenkiinto herää ja pystyy paremmin jopa seurustelemaan asioista, kun itse on asioita tutkinut. Toki Päivämiehen kirjoitukset ovat ok, mutta raamattu ylitse kaiken, vaikkakin sieltä löytyy kohtia, joita ei voida soveltaa enää tähän päivään ja aikaan. Ja löytyy elämässä paljon asioita, joita ei voida eikä tartte hengellistää, sellainen henki kun näyttää nykyään olevan.

    Lopuksi toivon enemmän keskustelua uskon asioista kanssakäymisessäkin (näyttää vain maalliset asiat olevan tärkeämpia hyvin usein) sekä löytämään henkilökohtainen suhde Jumalaan, jolta me kaikkea hyvää rukoilemme ja toivomme elämäämme ja voimia kestää myös elämän vastamäet.
    Kymmenen käskyä ja Isä meidän rukous - siinä elämämme yksinkertaiset ohjeet ja neuvot. Kun ne sisäistää, ei silloin enää tarvitse kamppailla ihmisten tekemien sääntöjen mukaisesti, jotka eivät meille taivaspaikkaa turvaa. Vain henkilökohtainen usko riittää, kollektiivinen usko ei siihen kelpaa!

    Äänestä

Oikein hyvä, että olet ryhtynyt käyttämään Jumalan sinulle antamaa järkeä. Helppoahan se on SRK:n miesten määritellä mikä on oikein ja mikä ei, niin kauan kun asiat ei satu omaan nilkkaan. Ehkä omalla vaimolla ei ole ollut suurempia ongelmia tai ainakaan niistä ei ole ollut arkeen suurempaa haittaa.Todella yksin perheet saavat taistella asioidensa kanssa, väsyä ja uupua. Ylistämällä alistetut.

Äänestä

voitte hyvin ja pysytte terveinä niin fyysisesti kuin psyykkisesti.!

Äänestä
  • Entä hengellisesti? Se on se tärkein asia että säilyy uskomassa.

    Äänestä

Tunnen Raamatun läpikotaisin sen monta kertaa lukeneena. Kyllä Raamattu selvästi sanoo suurimmaksi käskyksi rakkauden. Rakasta Jumalaa yli kaiken, toinen tämän vertainen, rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Olet löytänyt rakkauden lain, joka on yli muiden käskyjen. Rakkaus kohdistuu myös lähimmäiseen ja näin syntyy tasapaino Jumalan Sanan oikein ymmärtämisessä. Myös löytyy Raamatusta sana: "Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa". Toisessa kohtaa mainitaan, että laupeutta harjoittaneelle tuomiokin on laupeudellinen (omin sanoin kerrottuna, mutta nämä asiat Raamatusta löytyy).

Erään tien loppuun kulkeneena tiedät, mihin tämä tie päättyy. Jumala on armollinen. Tälläisessä tilanteessa voi tarttua kaksin käsin Jeesuksen sovitustyöhön ja sanoa: "Minä pääsin omalla yritykselläni vain tähän asti. Jeesus, sinuun tarttumalla, yksin armosta, pääsen perille asti".

Äänestä
  • Käyttäkää kondomia.

    Elekääkö pölhöille puhuko mitään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jes-mies kirjoitti:

Näin monta vuotta ja lasta piti tämänkin asian ymmärtämiseen mennä. Mutta kun käy riittävän lähellä kuilun reunaa putoamatta, niin ymmärtää, että omasta terveydestään on hyvä pitää huolta. Miksi pitäisi vapaaehtoisesti hypätä rotkoon josta ei ole paluuta?

Nyt aion pitää omasta (ja puolison) psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä huolta. Meille ei tule ainakaan muutamaan vuoteen yhtään lasta, sanoipa puoliso tai muut uskovaiset mitä tahansa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu