Kun muut maat saavat maataloustukensa pääasiallisesti EU:n kassasta, Suomi teki meille niin epäedullisen liittymissopimuksen EY:n kanssa,
että suomalaisten viljelijöiden tulot tulevat pääosin maksuun kansallisina tukina Suomen valtion budjetista.ELIKKÄ KUPATAAN VERONMAKSAJILTA!!
Siitä antaa kuvan EU:n komission tilasto vuodelta 2005 maataloudelle eri maissa annettavista valtiontuista.
Taulukko:
Saksa 5032, Ranska 2769, Suomi 2050, Puola 955, Englanti 861, Itävalta 753, Hollanti 622, Italia 579, Irlanti 572, Unkari 564, Espanja 358, Ruotsi 309, Belgia 276, Tanska 145, Tshekki 140,Liettua 93, Kreikka 86, Slovenia 76, Latvia 45, Eesti 35, Kypros 22, Malta 21, Portugali 17 ja Slovakia 8 miljoonaa euroa.
Sen mukaan suuri Saksa maksaa eniten valtiontukia omasta budjetistaan: 5 miljardia.
Toisena on suuri Ranska, vajaat 3 miljardia.
Jo kolmantena ompi tällä listalla pieni Suomi, vähän yli 2 miljardilla eurolla EU:n mukaan ja vähän alle 2 miljardilla Suomen maatalousministeriön mukaan.
Kaikissa muissa 24 jäsenmaassa, paitsi näissä kolmessa, valtiontuki omasta pussista maataloudelle on alle miljardi euroa. EU:n suurissa maatalousmaissa Hollannissa se on vain 622 miljoonaa ja Tanskassa vain 145 miljoonaa euroa.
Suomen maataloustuet olivat EU:n laskutavan mukaan vuonna 2005 kaiken kaikkiaan 2 640 miljoonaa euroa.
Siitä vajaan kolmanneksen (noin 750 miljoonaa) maksoi EU ja yli kaksi kolmannesta (1 890 miljoonaa) valtion budjetista Suomi itse.
Tuesta suoria viljelijätukia oli noin 1 800 miljoonaa, josta Suomen maksuosuus viljelijöilleen oli 1 047 miljoonaa
ja EU:n osuus noin 750 miljoonaa.
Muita kuin suoria viljelijätukia olivat maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan kansanedustaja Paavon Arhinmäen kirjalliseen kysymykseen antaman vastauksen mukaan maatalouden rakennetuet (investointituet ja aloitusavustukset) 229 miljoonaa,
maaseudun kehittämistuet 150 miljoonaa,
viljelijöiden sosiaaliturvaan liittyvät tuet 349 miljoonaa ja muut pienemmät tuet (mukaan lukien metsätalous) 116 miljoonaa. Ne kaikki ovat EU:n laskutavan mukaan kansallisia valtiontukia maataloudelle.ELI VERONMAKSAJIA TAAS KUPATAAN!!!
EU on muuttanut viime vuosina maatalouden tukipolitiikkaa sosiaalisten tulonsiirtojen suuntaan: on irrotettu tuet tuotannosta. Se on pysyvä kehityssuunta.
Maanviljelyn näkökulmasta yksi seuraus on ollut se, että JOILLEKKIN on KANNATTAVAMPAA OLLA VILJELEVINÄÄN KUIN VILJELLÄ!!!!!
että suomalaisten viljelijöiden tulot tulevat pääosin maksuun kansallisina tukina Suomen valtion budjetista.ELIKKÄ KUPATAAN VERONMAKSAJILTA!!
Siitä antaa kuvan EU:n komission tilasto vuodelta 2005 maataloudelle eri maissa annettavista valtiontuista.
Taulukko:
Saksa 5032, Ranska 2769, Suomi 2050, Puola 955, Englanti 861, Itävalta 753, Hollanti 622, Italia 579, Irlanti 572, Unkari 564, Espanja 358, Ruotsi 309, Belgia 276, Tanska 145, Tshekki 140,Liettua 93, Kreikka 86, Slovenia 76, Latvia 45, Eesti 35, Kypros 22, Malta 21, Portugali 17 ja Slovakia 8 miljoonaa euroa.
Sen mukaan suuri Saksa maksaa eniten valtiontukia omasta budjetistaan: 5 miljardia.
Toisena on suuri Ranska, vajaat 3 miljardia.
Jo kolmantena ompi tällä listalla pieni Suomi, vähän yli 2 miljardilla eurolla EU:n mukaan ja vähän alle 2 miljardilla Suomen maatalousministeriön mukaan.
Kaikissa muissa 24 jäsenmaassa, paitsi näissä kolmessa, valtiontuki omasta pussista maataloudelle on alle miljardi euroa. EU:n suurissa maatalousmaissa Hollannissa se on vain 622 miljoonaa ja Tanskassa vain 145 miljoonaa euroa.
Suomen maataloustuet olivat EU:n laskutavan mukaan vuonna 2005 kaiken kaikkiaan 2 640 miljoonaa euroa.
Siitä vajaan kolmanneksen (noin 750 miljoonaa) maksoi EU ja yli kaksi kolmannesta (1 890 miljoonaa) valtion budjetista Suomi itse.
Tuesta suoria viljelijätukia oli noin 1 800 miljoonaa, josta Suomen maksuosuus viljelijöilleen oli 1 047 miljoonaa
ja EU:n osuus noin 750 miljoonaa.
Muita kuin suoria viljelijätukia olivat maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan kansanedustaja Paavon Arhinmäen kirjalliseen kysymykseen antaman vastauksen mukaan maatalouden rakennetuet (investointituet ja aloitusavustukset) 229 miljoonaa,
maaseudun kehittämistuet 150 miljoonaa,
viljelijöiden sosiaaliturvaan liittyvät tuet 349 miljoonaa ja muut pienemmät tuet (mukaan lukien metsätalous) 116 miljoonaa. Ne kaikki ovat EU:n laskutavan mukaan kansallisia valtiontukia maataloudelle.ELI VERONMAKSAJIA TAAS KUPATAAN!!!
EU on muuttanut viime vuosina maatalouden tukipolitiikkaa sosiaalisten tulonsiirtojen suuntaan: on irrotettu tuet tuotannosta. Se on pysyvä kehityssuunta.
Maanviljelyn näkökulmasta yksi seuraus on ollut se, että JOILLEKKIN on KANNATTAVAMPAA OLLA VILJELEVINÄÄN KUIN VILJELLÄ!!!!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
EU-maiden kansalliset tuet:
Saksa 5032, Ranska 2769, Suomi 566, Puola 955, Englanti 861, Itävalta 753, Hollanti 622, Italia 579, Irlanti 572, Unkari 564, Espanja 358, Ruotsi 309, Belgia 276, Tanska 145, Tshekki 140,Liettua 93, Kreikka 86, Slovenia 76, Latvia 45, Eesti 35, Kypros 22, Malta 21, Portugali 17 ja Slovakia 8 miljoonaa euroa.
Ranska on EU:n maataloustukien suurin saaja. Se saa kymmenen miljardia euroa eli 20 prosenttia koko 50 miljardin vuosipotista.
Suomalaisviljelijöille EU maksaa maataloustukia yhteensä noin 800 miljoonaa euroa, alle kaksi prosenttia tukipotista.