Kun te surffailette täällä internetissä, niin oletteko koskaan käyneet pornosivuilla? Arvaan että vastaatte ei,koska ette viiti vastata rehellisesti.Itse olen vl-nainen ja olen muuutaman kerran `erehtynyt`uteliaisuuttaan kurkistamaan sivuille,ei ne uskoani ole horjuuttanut, seksielämää vain parantanut;)
Mitä mieltä olette niistä? Mitä vaimonne sanoisi?
Mitä mieltä olette niistä? Mitä vaimonne sanoisi?
Vastaukset 21
Vanhimmat
mikä vitun lestaatio?
...tällaista kysyt, kosk atiedät vastauksen lähes varmasti. En minä tässäkään asiassa ole sen onnistuneempi kuin missään muuallakaan.
En kuitenkaan siellä ole asunut, enkä asu ja uritän pitää hiireni ja näppiksen kurissa ja nuhteessa.
niin se pitää.)
Utelias FEIKKI ?
.FD
kanssasi.... Sulla on muuten hauska nimimerkki, hi hi hi hiii.....
hmmm...
Täällä oli aikaisemmin esitetty samanlainen kysymys vl:lle siinä selvisi että jotkut käyvät siellä kun sitten toiset eivät tunnustaneet käyneensä, mutta tiesivät hyvin palstojen sisällön aika hyvin. Kun taas jokunen kertoi vahingossa joutuneensa sinne. Muistaakseni jotkut eivät pitäneet sitä käyntiä edes pahana. Vl:t ovat aika väljiä näissäkin asioissa jos mieli tekee niin....
Toki olen käynyt. Siellähän käsitellään myös seksiin liittyviä ongelmia, joihin lestadiolaisenkin kannattaa hakea apua.
Enkä pistä pahaksi, vaikka sieltä jotain extravirikkeitäkin löytäisi avioelämäänsä.
Kannattaa kyllä pitää varansa, ettei omaksu sieltä sopimattomia asioita, kuten parinvaihdot yms. Siellä ei kannata vierailla, jos kokee siitä uskonelämänsä vahingoittuva, eikä silloin, jos sitä tekee tirkistelläkseen itsensä kiihkoon. Sen lisäksi siitä ei kannata tehdä salaisuutta puolisoiden välille. Tällee ajattelen.
Ja vielä lopuksi. Jälleen kerran myös on hihittelijöitä, jotka luulevat alkuperäistä feikiksi. En voi tokikaan feikittömyyttä varmistaa, mutta olen vakuuttunut, että joku vl-vaimo sieltä on saattanut saada virikkeitä petielämäänsä. Siksi on aivan sama oliko alunperin feikki. Eihän sitä kasvotustenkaan voi aina tietää kuka feikkaa ja silti tulee keskusteltua.
Nyt vasta huomasin, että aloitusviestissä puhuttiin pelkästään pornosta.
Porno ei tietenkään kuulu kristitylle sopiviin asioihin.
Aiempi puolusteleva suhtautuminen koski vain seksiin liittyvää keskustelua.
Pahoittelen mahdollisen pahentamiseni.
Eikös teillä pääse synnistä kun nostaa käden pystyyn?! Helppoa!! Synnin tunnustaminen ripissä ehkä estäisi vanhoillisten lankeamisia vähän enemmän. Tehän suorastaan kylvette synnissä, kun niitä ei edes tunnusteta omalla suullaan, käsi riittää. No voisihan kädellä kirjoittaa ilmaan syntinsä, niin vaikuttaisi enemmän tunnustamiselta.
...joskus kokeilla kuinka "helppoa" on nostaa käsi pystyyn ja pyytää syntejään anteeksi.
Ja tuo, että ei tunnusteta syntejä on aika kaukaa haettu ja osoitat vain tietämättömyyttäsi. On tietenkin turhaa minun yrittää oikaista asiaa, mutta yritän silti. Kyllä synnit tunnustetaan, jos on nimellistä syntiä tunnolla, joka painaa mieltä. Taitaisi julkirippi olla ihmiselle, kenelle tahansa aika vaikeaa, minulle jopa mahdotonta. Kyllä minä ainakin vaimolle puran asioita synneistä ja saan ne uskoa anteeksi vaimolta, rippi-isältä.
Eihän autuus ripissä ole, vaan armossa ja jos kaikki synnit pitäisi luettelun ja tunnustuksen jälkeen vasta saada anteeksi niin olisiko siinä armolle enää sijaa, kun koko ajan pitäisi olla ruutupaperi taskussa, johon aina synnin kirjaisi, jotta se ei vain pääsisi unohtumaan ja siltikin joku unohtuisi. Onneksi Jumala on antanut armon uskon voimaksi.
Kai siitä huonon omantunnon saa, jos käy pornosivuilla ja kuolaa siellä. Kyllä sillä synnillä nimi on! Varmasti elävätuntoinen kristitty saa siitä huonon omantunnon, eikä pääse siitä vain uskomalla synnin yli.Tämä avaus käsittelee juuri pornosivuilla käyntiä.
Kun nostatte seuroissa kätenne, niin siinäkö muka tunnustatte ääneen syntinne kaikkien kuullen? Puhelinkuuntelussa sellaista ei ainakaan ole kuulunut. Kun käsi nousee, niin saarnaaja heti todistaa käden nostaneelle synnit anteeksi. Ei siinä mitään tunnusteta.
Minkälainen se julkirippi teillä on? Olen kuullut, että avioeron kohdatessa täytyy tehdä julkirippi, jotta kaikki seurakuntalaiset tulisivat tietämään tapauksesta. Perustelu oli se, että seurakuntalaiset ovat tunteneet pariskunnan ja tietäneet, että he ovat aviopari. Nyt kun tuli ero, piti pyytää seurakunnalta anteeksi. (Kun mies lähti).
...on syntejä, joilla on nimi ja syntejä, joilla ei varsinaista nimeä ole.
En tarkoittanut, että synti nimellisenä tunnustetaan seurakunnan edessä, jos ei välttämättä halua ja rohkeutta on tunnustaa.
Itselläni tätä rohkeutta ei ole ja tunnustan nimelliset synnit vaimolle ja saan sitä kautta kuormaa purkaa kevyemmäksi.
Tulee jotenkin tosi nuiva olo, kun lukee täältä tällaisia kommentteja. Ei meidän pidä valittaa, että ihmiset pitää uskovasia tekopyhinä ja ties minä kun tänne kirjoitellaan mitä sattuu.
Onko kukaan teistä vanhoillislestadiolaisista, jotka sanotte hyväksyvänne PORNON ikinä miettineet asiaa yhtään sen tarkemmin.
Itse olen tutustunut asiaan netissä, telkkarissa jne. ihan tarpeeksi epäuskon päivinäni, enkä voisi kuvitellakaan pitäväni saamaani armoa niin halpana, että antaisin jollain ihmeen verukkella itselleni luvan pornokuvien, elokuvien, kirjoitusten tms. tutkimiseen -olisi motiivi mikä hyvänsä.
Jos meitä on kehoitettu elämään siveästi ja jättämään maailmalliset asiat maailman ihmisille niin onko todellakin pornokuvista seksivirikkeiden etsiminen jotenkin puhtaalle jumalanlapselle sopivaa! Ja miten ne kuvat putkahtavat maailmaan. Se nainen/mies joka niissä keikistelee, tekee SYNTIÄ tuottaessaan kuvamateriaalia ilmoille. Ja sitäkö me "uskovaiset" ihmiset sitten tirkistelemme ja kokeilemme illalla Jumalan lahjaksi antaman puolison kanssa kotona?
Sanotaan mitä sanotaan niin ihan epäuskoisessakin maailmassa kumppani tuntee itsensä usein "petetyksi", jos toinen viihtyy pornografisen materiaalin ääressä. Entä miten uskovaisten pyhässä avioliitossa olisi sitten asian laita!?
Luuleeko joku naiviisti, että esim. niiden filmeissä ja kuvissa esiintyvien ihmisten elämä on jotenkin hyvällä tolalla? Ja siitä hedelmästä sitten voidaan nauttia jotenkin hyvällä omallatunnolla?
Ja jos joku tuottaa ilmoille seksitarinoita niin ei taatusti ole itselle hyväksi käydä niitä lukemaan. Vaarat, johon se tie voi johtaa, ovat useat.
Mitä jos oma vaimo/ mies ei enää kiinnostakaan niin kovasti (kun se on vaikka sellaisen ns. tynnyrikasvatuksen saanut)? Jos se ei innostukaan kaikista uusista ideoista vaan ahdistuu ja alkaa kummastella, mistä moinen?
Tätä voisi jatkaa vielä pitkään, mutta tässä muutama ajatus ilmoille.
Itse koen, että jos "eksyisin" moisen aineiston ääreen, olisi ripin paikka. Ei lain takia vaan, jotta saisin jatkaa matkaa puhtaana kevein mielin.
P.S. Epäuskoisuudesta kymmenen vuotta aktiivista seksielämää viettäneenä muistan kyllä vielä, kuinka kovasti ja vapautuneesti seksistä eri muodoissaan nautin. Mutta elämässä on jotain arvokkaampaakin, kuin ihmisen oma liha ja sen himojen ruokkiminen.
...kommentissani viestin sisältö oli, että en ole välttynyt lankeamasta tähänkin asiaan, mutta haluan kilvoitella sitä vastaan pitäen hyvän omantunnon. Siis ei todellakaan ole oikein tarkastella pornografiaa tai muuta siihen liittyvää, se on ihmisarvoa alentavaa toimintaa kokonaisuudessaan.
Se mitä puhut pornosta on kyllä täyttä totta, vaikka ei kai tässä kukaan ollut pornoa hyväksymässä?
Porno niin tekstinä kuin kuvina on täysin eri asia, kuin seksistä puhuminen.
Elämässä toden totta on tärkeämpikin asia kuin seksi, mutta se ei mielestäni tarkoita sitä, etteikö oman parisuhteensa seksielämän laadusta voisi olla kiinnostunut. Seksi kuitenkin on usein parisuhteessa rakkauden ja yhteenkuuluvuudentunteen eräs voimakas ilmenemismuoto.
Seksistä parisuhteessä voi ja itseasiassa mielestäni pitääkin olla kiinnostunut että ylipäätään koko avioliitto voisi hyvin.
Mutta mielestäni se on väärää kiinnostusta, että tekee sen esim. tutkailemalla seksinovelleja tai katselemalla kuvia tms.
Enkä usko, että itselläni on mitenkään keskivertoa likaisempi mielikuvitus, mutta kyllä minä ainakin huomaan lihallisten halujen heräävän sellaisen materiaalin ääressä.
Ja nimenomaan siksi että seksi on rakkauden ja yhteenkuuluvuuden kannalta olennaista ja niinkin intiimi asia, on se altis myös loukkauksille ja väärinkäsityksille sekä rikkoontumiselle. Se on asia jota kannattaisi vaalia ja kauniisti herätellä ja kohennella.
Koen noiden seksisivujen parisuhteeseen antaman mahdollisen "ponnen" vähän samankaltaisesti kuin sen, että itse olen kasvanut ja elänyt vapaasti. Jos taivaan Isä siunaisi minulle puolison, olisi minulla hankittua taitoa pitää kumppani tyydytettynä ja kaikenlaisia kikkoja opittuna sekä vapaa, rento ja auliin nautiskeleva asenne seksiin. Toisaalta hintana on se, että pitää jaksaa niellä se, että minulla on MENNEISYYS. Vähän sama... eroottisten virikkeiden kautta haettu hyöty on "vääryydellä" hankittu ja kumppanin pitää siis jaksaa se ymmärtää ja hyväksyä. Eli itse olen ehdottomasti sillä kannalla, että kannattaa pitää itsensä mahdollisimman puhtaana. Luonto ajaa tikanpojan puuhun sitten kun se aika on ja hyvässä ja turvallisessa suhteessa, jossa on avoimet välit, voidaan sitten keskenään kokeilla kaikkea kiva ja tehdä sitä mikä hyvältä tuntuu.
Tietty synnit on aina katuva saanut anteeksi (mikä nyt ei tarkoita etukäteislupaa syntiin vaan sitä ettei vanhoja saa muistella...) ja aloittaa taas uudelleen puhtaalta pöydältä.
pystytty nauttimaan ilman pornoakin. Olipa hyvä kun joku osaa sonoa selkeästi nuo asiat Tässä jo meinäsi suu aueta, että tätä tämmöstäkö se.Tuossa ollaankin jo todella liukkailla jäillä .Miltähän mahtaa oma ryppyinen ja seiltä täältä roikkuva vaimo/mies näyttää siellä sängyn pohjalla kun on aikansa pyörinyt porno sivuilla.Entäpä jos toista se ei kiinnosta, jääkö se kertomatta pulisolle. Entä toisen tunteet sen jälkeen:mikä minussa on vikana ,enkö ole sinulle tarpeeksi hyvä ,enkö osaa...
Miksi et kadu sitä että annoit lihalliselle himolle vallan.