Kaikki oli kunnossa, elämällä oli tarjottavaa yllin kyllin. Sitten sain ilmeisesti hetkellisen mielenhäiriön ja aloitin tämän matkailu ja vapaa-ajan keskuksen rakentamisen Saarenmaalle tässä iässä. No aloitettu, mikä aloitettu ja kyllä tää projekti loppuun viedään.
Jos työt etenee suunnitelmien mukaan, niin ensi kesänä kutsun palstalaiset kylään.
Jos työt etenee suunnitelmien mukaan, niin ensi kesänä kutsun palstalaiset kylään.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Saarenmaalle ...
Juuri tässä iässä me tarvitsemme juuri tämäntyyppisiä uusia projekteja elämässämme.
Laphiin..meen Ylläkselle hiihtään - jes!.
En kaipaile projekteja, tällä erää tässä talon laajennuksessa on ihan tarpeeksi..*huoks*.
tilantarve vanhemmuuteen lissääntyy?
Että hiihtämhään Ylläksele? Ota ainaki sivakat matkhaan, niin näyttääpi uskottavammalta.
Ja muista sitte repiä postimerkki suksen pohojista pois ennen kotia menoa.
Yks kärähti valleesta, ko meni kotia hiihtoreisulta, ja ukko kysy että, palijonko hiihit, ja pelasko sukset hyvin, ko mie ne kunnostin lähtiisä.
Emäntä kerto, että oikeheen oli hyvä luisto, ja joka päivä hiihin ainakin kymmenen kilometriä.
Isäntä siinä myhhäili ja tuumas, että kenenkä suksila sie oikheen hiihit, kun nuo postimerkit on pysyhneet tuola suksien pohojasa paikhoillaan.
tarina ei kerro muuta, ko että emäntä hiihteli toishiin maisemhin sen jäläkheen.
Mie tijän, ko mie olin jäläkipyykkihommisa isännän apuna.
Oli joku ukon tuttava soittanu, ja sanonu nähneen vaimon liikentheesä, muualla ko lavula.
Ihan kylläki vahingosa oli tullu puhheeksi. Eikä vaimo ollu huomanu tuota "tapaamista".
Oli houkutellu vielä jonku naapurinki vaimon mukhaan, mutta se oli hiihtänykki.
Enhän mie nyt sinusta semmosta. Meilähän on se omaki "matka" hautomosa :) Niin ja sie olet muutenki vaphaa ihiminen. Mie en oo ikinä sitonu kethään. Jos ne ei pysy sitomatta, niin ei net pysy muutenkhaan. Ja mitäpä se haittaa, jos toinen kerran nauttiipi. Siitähän pitäs olla päinvastoin iloinen, että toisela on ollu mukavaa.
Kyllä meilä on saanu mennä ja tulla ihan melekheen omhaan tahtiin.
Mie nyt kysynki jurolta-ukolta, että millonka sinne sais niinko tulla, jos sen pään ottais.
Mie voisin tulla muuten vaikka tekheen pikkuhommiaki, ihanpa ilimaseksi, mutta ko mullaki on yks hupitalo tuossa askartelun alla.
Ei kerkiä ees joka viikko kotonakhaan joka kerroksesa käyvä. No semmostahan se on.
Mie olen kolomen rakennetun tontin loukusa.
Ei nyt senthään loukusa, ko net on täysin velattomia. Mutta rannala ovat, ja yks oma saari.
Vajjaakäytölä kaikki, niinkö mieki.
Pakkaa tyo yläpää käymhään vajjaa kieroksila, alapää ylikierroksila.
miulla, kun omasta emännästäsi tuolla mainihit, huomasin :)
Ja, enhän mie mikkää vappaa, ollu enää yli 40 neen vuotteen.
Mutta, se on taivahan tosi, että mie en lähe Lappiin rällästämään, hittojako mie sinne asti..höpöjä haasta siellä.
Ylläksellä on hienot latuset vielä pääsiäisenäkin, ja täällä tuskin lunta koko talavena, ei ainakaan viimetalavena ollu, eikä hiihtämään päässy kun muutaman kilometrin.
Meinaan hiihtää enempi kun kymmenen kilometriä päivässä..
vaan tosia muuten, ko nuo meihin kohistunheet asiat. Ekkai sie luule, että mie sikkaa säkisä ostan. Enkä mie ole vaihtopuuhiin ryhtymäsä.
Tuo on ollu minun vällykäärhmeen lummoojana, jo seitkytluvun alusta asti, ja hyvä näin.
Mutta oot sie siltiki pirtsakkanikkinen tyvär.
Mie en koskhaan suunnittele noita reissuja noin pitkäle.
Mie lähen ko sille tuntuu.
Tännään justiinsa, sanoin että, missäkähän pyörähtäs reissun. Sano vaan, että siinäpä sulla onki miettimistä.
Kyllä se tietää, että kohta se saattaa sannoa, että heitäppä kentäle, mie lähen, tai sitten, mie lähen huristelemaan tuola asuntoautola jonnekki.
Hyvä minun on olla kotonaki.
En tiiä sitte, jos siirtäs lähön heti vuojen alakhuun. Tai sitte keshään, tai mihin vaan.
Mie olen ikäni kolunnu maailmalla, ettei minulle tuo lähteminen ole mikhään ongelma.
Ja mulle se on yks sama paistaako sielä aurinko, vai sattaako vettä. Mistä sen tietää mitä missäki voi tapahtua.
Eihän sitä meikäläinen ole mitenkhään voinu vappaana säilyä. Tai sanosko suoraan, että sain minkä halusinkin, ja pitämättä on pysyny.
Jättää se minut kyllä viikoksi kohta, ko se mennee ite "kuntolomale". ja sitehä se onki jo melekheen joulupukittelun aika.
jotain mitä ei "juuri nyt" ole. Mitä sinä silloin
kaipasit, kun aloitit projektisi?
kirjoittanut aarrekarttaasi niin??
Tässäkin asiassa on impulssit vieneet mua eteenpäin. Ensin ostin maata ja metsää sijoitusmielessä, kun hinta oli sopiva, seuraavaksi tuli ajatus rakentaa muutama vuokramökki lomailijoille, sitten lisättiin mökkien määrä ja kuppila, koska alueella monen kymmenen kilometri sääteellä ei ole iltapaikkaa jortsuineen jne. Kesätapahtumia, kalaretkiä lähisaariin, syksyisin ja talvisin metsästys tapahtumia. Kaikki alkoi maan ostosta, minkä piti aikaa myöten ainoastaan antaa kasvaa korkoa. Joskus tuntuu, että välillä pitäisi heittää aivot narikkaan.
kohtasi mahdollisuus, hetki ja mies joka ei halunnut katua sitten joskus. Tuskin olisit voinut valita toisinkaan. Se helepottaa sit , vaikkapa kesän jälkeen kun seuraava syksy taas saa. Ja sulla on kotilaisten tuki ja turva muassasi. Ota silti välillä niitä omia hetkiä jostakin ajasta!Ja Önne loppurutistuksiin!
Joskus sitä kaipaa haasteita elämäänsä, ja Onnea vaan yrittämiseesi. :)
P.s. Liian helppo elämä on tylsää :)
Juro-Ukko. Hauska tarina sinulla. Yksi asia johti toiseen ja kohta ei näkynyt metsää puilta(!!)
ONNEA toivotan ja metsämansikoita polun varteen.
K;))
Yrittäjyys kun se iskee siitä on vaikea vapautua.
Minua alkoi hieman huolettaa otsikkosi muotoilu se ei ollut kovinkaan innostava, vaan huokui epäilystä. Onko joku seikka jäänyt ehkä huomioimatta kun alku huuma on mennyt ohi.
Onko yrityksesi varmalla pohjalla ja rahoitus kestää? Taloudellinen taantuman on vasta astueesa Euroopan porstuaan ja vuonna 2010 alussa se tunkee sisälle joka tupaan.
No olisit voinut valita jo helpomman tien, mutta tiedän tunteen kun alkaa pukkaamaan eteenpäin sen pysäyttää vain mmmmmm ; )
kun kotiin tullessa saapaat oli täynnä Taalikujoen mutaa, kun arvioin väärin pituushyppytaitoni ja plutasin, mikä aiheutti käyrän nousemisen. No nyt on taas rauha majassa.
Rahoitus on ok. ja lainan tarve olematon. Rakentaminen nyt edullista, esim. vuosi sitten 250mm paksun höylähirren metrihinta oli 38-39 €, kun nyt se on 22-23 €.
Itse en usko pitkään taantumaan, uskon paistusteoriaan, ihmisiä peloitellaan lomautus ja irtisanomisuhilla luopumaan suurista palkankorotusvaateista, ymv:sta. Ihmisten ja yritysten joukoissa alkaa olemaan pahoja paniikkioireita, nyt vain pitäisi löytyä se paniikkijarrun painaja, kuka kertoisi ja osottaisi, että hätä ei ole tämän näköinen.
siellä Eestissä "totuus" tulee esiin. Hehän itse olivat sitä mieltä, että talousliberalismi suorastaan "heittää" heidät Suomen ohi.
No, miten tässä käy? Sinä pärjäät... Suomi pärjää
ja Ruotsi Tanskan kanssa liittyvät Euroon.
PS. Viimeaikoina ei ole paljon kuulunut "markan puolustajien" ääniä.
mieltä, että nyt vaan tekemään, ei hätä ole tämän näkönen. Meitä on tietäjiä joka lähtöön. :)
Sota sieltä tullee, jos joku on tullakseen. Eihän jenkit, eikä mafiat housuunsa kuse.
Muut mithään lissää palakkaa tarvi, ko ihan alimmat palkkaluokat (alle 1500 euroa) ja minimieläkheet.(alle 1000 euroa)
Niisä on ainoa vaje.
Paskamafia jo nostaa hintoja.
oliko se nyt viidessä vuodessa A.Ansipin vaalilupaus. No realistit tajusivat sen utopiaksi, mutta suuri osa kansaa uskoi asiaan.
Valtionvelkaa Virolla ei juuri ole, mutta Viron viennin ja tuonnin ero on ollut koko itsenäisyyden ajan reilusti tuontivoittoista ja nk:n palkkareformin vaikutus on suurimmillaan kohdistunut julkiseen sektoriin, nyt kuitenkin ollaan julkisten virkojen haltijoita suurella kädellä harventamassa.
Virokin yrittää saada itseänsä eurokuntoon mahdollisimman nopeasti.
En minä täällä devalvaatiota pelkää, mutta deflaation tuoksua on jo ilmassa, tuotteiden ja palvelujen halpenemisen muodossa.
Saarenmaalla kävin joskus neuvostovallan loppuvuosina, kun Koivisto vielä häpesi olla tekemisissä virolaisten kanssa. Hyvät maisemat siellä on, uskon että bisneksesi menestyy.
Eihän tuo mikään liemi ole. Veikkaan, että sinulla on palava halu toteuttaa unelmasi.
Kuulostaa perin tutulta, mutta mikäs siitä jos ideasi kantaa... ja miksei kantaisi?
kiitos vaan.
Sen verran olen siellä ravannut jo työasioissa.
Turvallisuus ennen kaikkea.
Minä pysyn Suomessa, ainakin niin kauan kunnes itäinen veljemme pilaa kaiken.
kun tämä porukka rynnistää Saarenmaalle, voit jopa katua kutsuasi:)
Enpä ole koskaan siellä käynytkään, jännittävää nähdä mitä olet saanut aikaan.
Voimia urakan loppuun saattamiseksi!