Lähitulevaisuudessa energiankulutus tulee muodostumaan yhdeksi maapallon kohtalon kysymykseksi.
Maailman energiankulutus jatkaa nopeaa kasvuaan. Kulutus lisääntyy puolella vuoteen 2030 mennessä, ennustaa Kansainvälinen energiajärjestö IEA.
Ilmastonmuutos on erittäin vakava uhka sekä luonnolle että ihmiselle. Se johtaa esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden yleistymiseen ja vesipulaan.
Sademetsä kuivettuu aavikoksi. Kahden viime vuoden aikana
Amazonaksen alueella Etelä-Amerikassa on satanut normaalia vähemmän.
Seurauksena on ollut pahin kuivuus 50 vuoteen.Monin paikoin joet ovat
menneet vedettömiksi. Jos vesikato jatkuu, ympäristötuhoista voi tulla
pysyviä. (Kummallisinta, ettei e d e s tällaisesta kuivuudesta ole
maassamme uskallettu riviä kirjoittaa? Johtuu varmaan siitä, että niin
tosiaan CO2 lisän piti kas kummaa kasvattaa sadantaa 40%
Kiinan ympäristöhaasteet ovat valtavat. Kiinan ympäristöviranomaisten mukaan 1/4 kiinalaisista juo saastunutta vettä, 1/3 väestöstä hengittää vakavasti saastunutta ilmaa ja 70 % syöpätapauksista on ympäristösaasteista. Kiinan ilmastokaasupäästöt ovat maailman suurimpia. 300 kaupungissa on vakava vesipula. Joista 70 % on vakavasti saastuneita.
Kun 80 km:n myrkkylautta saapui 9 miljoonan Harbinin kaupunkiin, viranomaiset sanoivat sulkevansa vesijärjestelmän kunnostustöiden vuoksi. 90 % asukkaista sai juomavetensä joesta.
Worldwatch instituutin mukaan 80 % Kiinan energiasta oli hiiltä vuonna 2007.
Miksi hiilidioksidin määrä ilmakehässä on näin huimasti lisääntynyt? Syy siihen on hiilen polttaminen. Öljyn ja hiilen käyttö vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia. Kuka on öljyn ja hiilen suurkuluttaja? Ihminen.
Nykyään suurinosa maailman energia tuotannosta perustuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin: öljyyn, hiileen, maakaasuun ja uraaniin.
Teollistunut elämäntapa on pahasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
Nälkä on yhä läsnä Etelä-Amerikassa, vaikka moni valtio taistelee sitä vastaan erityisohjelmilla. Jyrkkä taloudellinen eriarvoisuus jakaa kasvun hedelmät epätasaisesti.
Maailman nykyinen väestömäärä 6,7 miljardia kasvaa koko ajan huimasti mikäli kehitys on samanlainen tai sellainen kuin yhdysvalloissa jossa teollisuus ja maatalous, kotitalous ja lämmitys sekä, kuljetus ja liikenne kuluttuvat energiaa suurinpiirtein yhtä paljon on mahdatonta selvitä vuotenen 2050 ilman vakavia muutoksia ihmisten elämässä.
Paluuta ei ole puhtaaseen ympäristöön.
Lähitulevaisuudessa vesi tulee muodostumaan yhdeksi maapallon kohtalon kysymykseksi. Erityisesti kehitysmaiden vesiongelmat tulevat olemaan vaikeita. Näissä maissa väestö lisääntyy nopeasti, koulutustaso on matala, taloudelliset mahdollisuudet vähäiset ja vesivarat jo nyt huonossa kunnossa. Kysymys vedestä on itse asiassa samalla kysymys ruuasta, sillä maan kasteluun kuluu yhdeksän kymmenesosaa kaikesta kehitysmaissa käytetystä vedestä.
Mahdollisen ilmastonmuutoksen arvioidaan iskevän pahiten jo nyt kuivuudesta kärsiville alueille ja kärjistävän tilannetta entisestään.
Veden puute saattaa myös aiheuttaa konflikteja alueilla, jotka ovat riippuvaisia naapurialueilta tulevasta vedestä. Tällaisia räjähdysalttiita kohteita ovat muun muassa Kamputsea, Syyria, Sudan, Egypti ja Irak. Erityisen vaarallinen tällainen konflikti olisi uusien ydinasevaltojen, kuten Pakistanin, Israelin tai Intian ollessa osallisina konflikteissa.
Afrikassa sadevedestä riippuvat sadot voivat vähentyä jopa 50 % vuoteen 2020 mennessä.
Nykyisen talousjärjestelmän pahaenteinen kehitys on johtanut yhteiskunnallisen vaurauden valtavaan kasaantumiseen etuoikeutettujen vähemmistöjen käsiin ja suurten ihmisjoukkojen jatkuvaan köyhtymiseen.
Lisäksi kasvanut vauraus on räikeän epätasaisesti jakautunut. 40 prosenttia maailman väestöstä elää edelleen alle kahdella dollarilla päivässä. UNDP:n mukaan maailman viidensadan rikkaimman ihmisen yhteenlasketut kokonaistulot olivat samaa luokkaa kuin maailman köyhimmän 416 miljoonan ihmisen yhteenlasketut kokonaistulot.
Maailman elintarvikeohjelma WFP muistuttaa, että Irakissa pahenevan humanitaarisen kriisin lisäksi kansainvälisen yhteisön on huolehdittava ruokatoimituksista 40 miljoonalle afrikkalaiselle. Neljääkymmentä miljoonaa afrikkalaista uhkaa tänä vuonna nälänhätä.
60-350 miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä jos hiilidioksidipitoisuudet kaksinkertaistuvat. Tämä ravinnonpuutteen lisääntyminen aiheutuu siis ilmastonmuutoksesta. Kokonaisuudessaan nälänhätä uhkaa 600–900 miljoonaa ihmistä 2000-luvun puolivälissä.
Avun varassa lähes miljoona. Nälänhätä uhkaa Somaliaa.
Kuutta eteläisen Afrikan maata - Zimbabwe, Malawi, Sambia, Lesotho, Mosambik ja Swasimaa
uhkaa nälänhätä, jonka pelätään koskettavan mahdollisesti yli 14:ää miljoonaa ihmistä.
Iranissa elää n.14 miljoonaa köyhyysrajan alapuolella.
28.08.2008
Maailmanpankin uusien lukujen mukaan kehitysmaissa elää lähes puolitoista miljardia ihmistä äärimmäisessä köyhyydessä. Ruoan ja energian hintojen noustessa köyhyyttä vastaan taistelu käy aina vaikeammaksi.
27.08.2008
YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n arvion mukaan jo puolet Pakistanin 168 miljoonasta asukkaasta kärsii nälänhädästä. Riittämättömän ravinnon pelätään nyt aiheuttavan "verisen vallankumouksen".
Intian piilaaksot eivät poista köyhyyttä Maassa on enemmän aliravittuja kuin Afrikassa
Intian lapsista 40-60 prosenttia on aliravittuja, kun Afrikassa heitä on 20-40 prosenttia.
Pohjois-Koreaa uhkaa nälänhätä, varoittaa amerikkalainen tutkimuslaitos. 1990-luvun nälänhätä vaati arviolta miljoonan pohjoiskorealaisen hengen.
Ruokakriisi pakottaa haitilaiset syömään mutaa.
Norsunluurannikolla ja Senegalissa on puhjennut ruokamellakoita.
Etiopiassa yli 6 miljoonaa lasta pelätään uhkaavan
nälänhätä kuivuuden ja vaikeutuneen ruoan saannin seurauksena.
Jo miljardi ihmistä näkee nälkää
Nicaraguan nälkä ei selity hurrikaanilla.
YK:n laskelmien mukaan vajaat 1,5 miljoonaa maaseudun asukasta kärsi Keski-Amerikassa aliravitsemuksesta.
Avustusjärjestö Oxfam arvioi torstaina, että kallistuneen ruoan hinnan vuoksi noin miljardi ihmistä näkee nyt nälkää. Kallistunut ruoka on arvion mukaan lisännyt nälkäänäkevien määrää 119 miljoonalla ihmisellä.
Maailman energiankulutus jatkaa nopeaa kasvuaan. Kulutus lisääntyy puolella vuoteen 2030 mennessä, ennustaa Kansainvälinen energiajärjestö IEA.
Ilmastonmuutos on erittäin vakava uhka sekä luonnolle että ihmiselle. Se johtaa esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden yleistymiseen ja vesipulaan.
Sademetsä kuivettuu aavikoksi. Kahden viime vuoden aikana
Amazonaksen alueella Etelä-Amerikassa on satanut normaalia vähemmän.
Seurauksena on ollut pahin kuivuus 50 vuoteen.Monin paikoin joet ovat
menneet vedettömiksi. Jos vesikato jatkuu, ympäristötuhoista voi tulla
pysyviä. (Kummallisinta, ettei e d e s tällaisesta kuivuudesta ole
maassamme uskallettu riviä kirjoittaa? Johtuu varmaan siitä, että niin
tosiaan CO2 lisän piti kas kummaa kasvattaa sadantaa 40%
Kiinan ympäristöhaasteet ovat valtavat. Kiinan ympäristöviranomaisten mukaan 1/4 kiinalaisista juo saastunutta vettä, 1/3 väestöstä hengittää vakavasti saastunutta ilmaa ja 70 % syöpätapauksista on ympäristösaasteista. Kiinan ilmastokaasupäästöt ovat maailman suurimpia. 300 kaupungissa on vakava vesipula. Joista 70 % on vakavasti saastuneita.
Kun 80 km:n myrkkylautta saapui 9 miljoonan Harbinin kaupunkiin, viranomaiset sanoivat sulkevansa vesijärjestelmän kunnostustöiden vuoksi. 90 % asukkaista sai juomavetensä joesta.
Worldwatch instituutin mukaan 80 % Kiinan energiasta oli hiiltä vuonna 2007.
Miksi hiilidioksidin määrä ilmakehässä on näin huimasti lisääntynyt? Syy siihen on hiilen polttaminen. Öljyn ja hiilen käyttö vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia. Kuka on öljyn ja hiilen suurkuluttaja? Ihminen.
Nykyään suurinosa maailman energia tuotannosta perustuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin: öljyyn, hiileen, maakaasuun ja uraaniin.
Teollistunut elämäntapa on pahasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
Nälkä on yhä läsnä Etelä-Amerikassa, vaikka moni valtio taistelee sitä vastaan erityisohjelmilla. Jyrkkä taloudellinen eriarvoisuus jakaa kasvun hedelmät epätasaisesti.
Maailman nykyinen väestömäärä 6,7 miljardia kasvaa koko ajan huimasti mikäli kehitys on samanlainen tai sellainen kuin yhdysvalloissa jossa teollisuus ja maatalous, kotitalous ja lämmitys sekä, kuljetus ja liikenne kuluttuvat energiaa suurinpiirtein yhtä paljon on mahdatonta selvitä vuotenen 2050 ilman vakavia muutoksia ihmisten elämässä.
Paluuta ei ole puhtaaseen ympäristöön.
Lähitulevaisuudessa vesi tulee muodostumaan yhdeksi maapallon kohtalon kysymykseksi. Erityisesti kehitysmaiden vesiongelmat tulevat olemaan vaikeita. Näissä maissa väestö lisääntyy nopeasti, koulutustaso on matala, taloudelliset mahdollisuudet vähäiset ja vesivarat jo nyt huonossa kunnossa. Kysymys vedestä on itse asiassa samalla kysymys ruuasta, sillä maan kasteluun kuluu yhdeksän kymmenesosaa kaikesta kehitysmaissa käytetystä vedestä.
Mahdollisen ilmastonmuutoksen arvioidaan iskevän pahiten jo nyt kuivuudesta kärsiville alueille ja kärjistävän tilannetta entisestään.
Veden puute saattaa myös aiheuttaa konflikteja alueilla, jotka ovat riippuvaisia naapurialueilta tulevasta vedestä. Tällaisia räjähdysalttiita kohteita ovat muun muassa Kamputsea, Syyria, Sudan, Egypti ja Irak. Erityisen vaarallinen tällainen konflikti olisi uusien ydinasevaltojen, kuten Pakistanin, Israelin tai Intian ollessa osallisina konflikteissa.
Afrikassa sadevedestä riippuvat sadot voivat vähentyä jopa 50 % vuoteen 2020 mennessä.
Nykyisen talousjärjestelmän pahaenteinen kehitys on johtanut yhteiskunnallisen vaurauden valtavaan kasaantumiseen etuoikeutettujen vähemmistöjen käsiin ja suurten ihmisjoukkojen jatkuvaan köyhtymiseen.
Lisäksi kasvanut vauraus on räikeän epätasaisesti jakautunut. 40 prosenttia maailman väestöstä elää edelleen alle kahdella dollarilla päivässä. UNDP:n mukaan maailman viidensadan rikkaimman ihmisen yhteenlasketut kokonaistulot olivat samaa luokkaa kuin maailman köyhimmän 416 miljoonan ihmisen yhteenlasketut kokonaistulot.
Maailman elintarvikeohjelma WFP muistuttaa, että Irakissa pahenevan humanitaarisen kriisin lisäksi kansainvälisen yhteisön on huolehdittava ruokatoimituksista 40 miljoonalle afrikkalaiselle. Neljääkymmentä miljoonaa afrikkalaista uhkaa tänä vuonna nälänhätä.
60-350 miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä jos hiilidioksidipitoisuudet kaksinkertaistuvat. Tämä ravinnonpuutteen lisääntyminen aiheutuu siis ilmastonmuutoksesta. Kokonaisuudessaan nälänhätä uhkaa 600–900 miljoonaa ihmistä 2000-luvun puolivälissä.
Avun varassa lähes miljoona. Nälänhätä uhkaa Somaliaa.
Kuutta eteläisen Afrikan maata - Zimbabwe, Malawi, Sambia, Lesotho, Mosambik ja Swasimaa
uhkaa nälänhätä, jonka pelätään koskettavan mahdollisesti yli 14:ää miljoonaa ihmistä.
Iranissa elää n.14 miljoonaa köyhyysrajan alapuolella.
28.08.2008
Maailmanpankin uusien lukujen mukaan kehitysmaissa elää lähes puolitoista miljardia ihmistä äärimmäisessä köyhyydessä. Ruoan ja energian hintojen noustessa köyhyyttä vastaan taistelu käy aina vaikeammaksi.
27.08.2008
YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n arvion mukaan jo puolet Pakistanin 168 miljoonasta asukkaasta kärsii nälänhädästä. Riittämättömän ravinnon pelätään nyt aiheuttavan "verisen vallankumouksen".
Intian piilaaksot eivät poista köyhyyttä Maassa on enemmän aliravittuja kuin Afrikassa
Intian lapsista 40-60 prosenttia on aliravittuja, kun Afrikassa heitä on 20-40 prosenttia.
Pohjois-Koreaa uhkaa nälänhätä, varoittaa amerikkalainen tutkimuslaitos. 1990-luvun nälänhätä vaati arviolta miljoonan pohjoiskorealaisen hengen.
Ruokakriisi pakottaa haitilaiset syömään mutaa.
Norsunluurannikolla ja Senegalissa on puhjennut ruokamellakoita.
Etiopiassa yli 6 miljoonaa lasta pelätään uhkaavan
nälänhätä kuivuuden ja vaikeutuneen ruoan saannin seurauksena.
Jo miljardi ihmistä näkee nälkää
Nicaraguan nälkä ei selity hurrikaanilla.
YK:n laskelmien mukaan vajaat 1,5 miljoonaa maaseudun asukasta kärsi Keski-Amerikassa aliravitsemuksesta.
Avustusjärjestö Oxfam arvioi torstaina, että kallistuneen ruoan hinnan vuoksi noin miljardi ihmistä näkee nyt nälkää. Kallistunut ruoka on arvion mukaan lisännyt nälkäänäkevien määrää 119 miljoonalla ihmisellä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kaltaiseni yksinelävät poikamiehet olivat sittenkin oikeassa, perhettä ei kannata perustaa eikä jälkikasvuja aikaansaada tällaiseen maailmaan enää kärsimään, tulevaisuus tuo tullessaan pelkkää huonoa, jo nyt kaikki menee koko ajan yhä huonompaan ja vittumaisempaan suuntaan. Koko maailmanhistorian mittakaavassa parasta oli 1980-luvulla, sen jälkeen kaikki on mennyt vain alaspäin päin helvettiä ja tulee menemään yhä kovemmalla syöksykierteellä :/
En ota edes asuntolainaa koska maailma on mennyt niin arvaamattomaksi että ei tiedä miten sekaisin maailmankirjat menee niiden kymmenien vuosien aikana jota asuntovelkaa pitäisi jaksaa maksaa.
Tämä maailma on mennyt jo nyt niin kovaksi että en tunne ihmisenä omaavani minkäänlaista ihmisarvoa vallanpitäjien päätösten perusteella, olen pelkkä verotuloja valtiolle tulouttava tuotantolaite, robotti. Jos olen työtön olen pelkkä kulu ja kohtelu on sen mukaista, työtön on tässä maailmassa arvoton paskaläjä selvästi. Töissäollessakaan et ole juuri mitään, et ole korvaamaton joten sinusta pieksetään kaikki mahdollinen irti ja heitetään sitten pois kuin loppuunkäytetty kone romuttamolle.
Koska minulle ei ole mukavaa, ei varmasti jälkikasvullanikaan olisi mukavaa ja teen palveluksen jälkikasvulleni kun en häntä/heitä tähän maailmaan saatakaan kärsimään, tämä on yhtä helvettiä eikä mitään muuta :(
Liian kovaks on menny tosiaankin.
Suomessakin olisi jo syytä lopettaa puheet siitä, että täytyy tehdä lisää lapsia. Jotta suomen kieli säilyy ym.
Joka puolelle maailmaa enemmän yhden lapsen politiikkaa. En tarkoita Kiinan mallia.