Olen jonkin aikaa seurannut näitä keskusteluja. Puhun siis kaikista äidit & isät keskusteluista, en pelkästään tästä mihin nyt kirjoitan.
Silmiini on pistänyt eräs ikävä asia. Tuntuu että isolla osalla palstalle kirjoittelevista ihmisistä on yksinkertaisesti pipo liian kireällä.
Jokaisella on toki oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta täytyykö se ilmaista aina jotenkin toista loukkaavasti ja ylenkatsoen. Välillä keskustelun aloittaja poljetaan kyllä niin maan rakoon, että ihan sääliksi käy.
Me kaikki olemme erilaisia. Meillä on erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä eri asioista. Ei ole olemassa välttämättä vain yhtä ainoaa tapaa toimia/tehdä asioita. Täällä tuomitaan ihminen välillä vähän liiankin herkästi. Jätetään se turha saarnaaminen pois ja keskitytään keskustelemaan rakentavassa hengessä. Siis suvaitsevaisuutta pyydän.
Silmiini on pistänyt eräs ikävä asia. Tuntuu että isolla osalla palstalle kirjoittelevista ihmisistä on yksinkertaisesti pipo liian kireällä.
Jokaisella on toki oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta täytyykö se ilmaista aina jotenkin toista loukkaavasti ja ylenkatsoen. Välillä keskustelun aloittaja poljetaan kyllä niin maan rakoon, että ihan sääliksi käy.
Me kaikki olemme erilaisia. Meillä on erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä eri asioista. Ei ole olemassa välttämättä vain yhtä ainoaa tapaa toimia/tehdä asioita. Täällä tuomitaan ihminen välillä vähän liiankin herkästi. Jätetään se turha saarnaaminen pois ja keskitytään keskustelemaan rakentavassa hengessä. Siis suvaitsevaisuutta pyydän.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko ihmiset oikeasti tällaisia suvaitsemattomia, jostai syystä katkeria..
Onko oma olo niin paha, että pitää mollata toisia.
Mitä sillä osoittaa? Tunteeko ylemmyyttä kun saa anonyyminä pahasti kirjoittaa?
Nytkin pitäis hyväksyä mukisematta lasten pahoinpitely "normaalina" toimintana. Ihan puistattaa tuollaiset ajatukset.
En olis ikinä uskonut, että jollekin tulee mieleen uskotella toiselle, että se on normaalia. Sehän on rikos.
Oliskos tässä nyt aihetta ilmoittaa asiattomuudesta? Nettiketissähän sanotaan, että rikokseen ei saa yllyttää näillä viesteillä.
Eipä kun siitä tunteesta että tekis mieli lyödä, kukaan ei ole hyväksynyt pahoinpitelyä! Kukaan ei ole ketään kehoittanut lyömään, tunteistaan puhuminen on käsittääkseni sallittua...
Olen itsekin ihmetellyt samaista asiaa, eli kirjoittelijoiden mustavalkoisuutta ja toisten loukkaamista. Kirjoitin pari päivää sitten otsikolla "Ilkeilystä ja syyllistämisestä", tosin asia taisi tulla sanotuksi aikamoisessa tunteenpuuskassa...
Mutta mukava kuulla, että joku muukin peräänkuuluttaa asiallista keskustelua ja suvaitsevuutta. Äitiys ja isyys ovat niin henkilökohtaisia asioita, että niistä ei kannattaisi lähteä arvostelemaan toisia tuntematta tilannetta ja muutenkaan. Kokemuksiaan saa tietenkin jakaa, sehän on koko palstan tarkoitus, mutta vanhemmuudessa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä asioita. Joten annetaan kaikkien kukkasten kukkia ja niin pois päin. :)
Tänne ei ole pakko kirjoittaa mitään. Haukkuja ei tule, kun ei kirjoita. Jos on niin hienohipiäinen, ettei kestä lukea kuin samaa mieltä olevaa perseennuolentaa, kannattaa pysytellä pois.
Sitä paitsi, asiassa on aina monta näkökulmaa. Näissä keskusteluissa on se vika, että toinen ottaa toisen kulman ja toinen toisen ja sitten aletaan hullunlailla sitä puolustella. Kaikki keinot ovat sallittuja.
Vastaajat eivät yleensä edes pyri pysymään annetussa aiheessa vaan aihetta väännetään mielen mukaan niin, että viimeistään kolmannessa viestissä ei enää käsitellä alkuperäistä aihetta nimeksikään...
Ja tämä "nainenX" on se kaikkein suvaitsemattomin persoona; aina haukkumassa ja tuomitsemassa jokaista.. Taitaa olla oma elämä tyhjää ja tylsää..
Vai olisiko "nainenX" vaan turhan usein oikeassa? Sitä on monen vaikea sulattaa...ainakin sellaisten, joiden elämä on tylsää ja siihen pitää mielikuvituksella luoda toimintaa.
Mulla ei ainakaan ole mitään häntä vastaan. Vahvat mielipiteet omaava ihminen on itsenäinen ja itsevarma.
Ei siinä mitään pahaa ole.
Millaista mahtaakaan olla niiden alämä, jotka hakevat täältä puoltoa vauvan lyömiselle? Onnellista ja rikasta?
Epäilen vahvasti!
eikä ole lyömässäkään...
Asiallinen keskustelu ei ole samaa mieltä olemista. Eihän?
Jos sinä olet sitä mieltä, että vasen on oikea ja minä sitä mieltä, että se on vasen, vain toinen meistä on oikeassa. Asioista suurin osa on niin, ettei niillä ole kuin kääntöpuolensa.
On myös olemassa "syy ja seuraus", mitä yllättävän moni ei täällä ollenkaan tajua. Lieko uusavuttomuutta vai mitä?
Olen pannut merkille, että näillä palstoilla on paljon ihmisiä, jotka jopa samalla nickillä kirjoittelevat keskenään täysin ristiriitaisia mielipiteitä. Olen ennen pääasiassa vaan lukenut, joten on ollut helppo hahmottaa asioita.
Tuntuu, että pääasia on vaan kumota se, mitä joku toinen sanoo.
Niinhän ei keskustelua rakenneta! Ja jos jotakin väittää muuksi, pitää väite perustella. Täällä sitä ei näe.
Perustelut ovat yleensä luokkaa "hommaa elämä itelles", "taitaa olla tyhjää ja tylsää oma elämä", "olet kateellinen ja katkera".
Eli henkilökohtaisuuksiin lankeaa se ensin, joka on heikoimmilla. Se, joka on väärässä, mutta ei myönnä sitä, eikä pysty perustelemaan muilla kuin ylläolevilla tavoilla!
Hän on varmasti hyvin ylpeä ajatuksistaan hivauttaa vauvaa poskille, koskapa ei ymmärrä millään, ettei se ole normaali tapa reagoida vauvan itkuun...