Ei se riitä että sitä vähän hipelöidään juuri ennen seksiä. Pitää muulloinkin osoittaa rakkautta ja antaa hellyyttä, eikä sen aina pidä päätyä sänkyyn. Ihan vaan vinkkinä...
Hellikää puolisoanne muulloinkin kuin sängyssä
haluton
181490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jees, puoliso pitää huomioida ja helliä päivittäin, eikä aina vongata heti perään seksiä. Ihan hyvä vinkki, jos tarkoitit sen suhteen kunnossapitämistä varten. Jos taas tarkoitit tätä vinkiksi miten naisellakin tekisi useammin mieli _myös_ sitä rakastelua, niin kuulostat samalta rikkinäiseltä gramofonilta kuin 97% naisista, jotka asiaa kommentoivat.
Homma kulkee näin: liian harvoin seksiä->hellimiset johtavat vonkaamiseen, kun tekee mieli poskettomasti->torjunta->pettymys->pahaa mieltä, katkeruutta->aika vaikea suhtautua positiivisesti puolisoon (ja ne hellittelytkin jää silloin aika vähiin->valituksia "mieheni ei huomioi ja hellittele minua"
Sitten toistetaan tämä sykli noin 1000 kertaa (nollaus välillä, jos vahingossa on aikaa, jolloin ei tunne elävänsä jatkuvassa puutteessa), jonka jälkeen onkin enää aika vaikea nollata negatiivisia tunteita/ne nousevat todella nopeasti pintaan.
Vaimo aikanaan ilmaisi myös, että vähä seksi on minun syytäni, kosken huomioi häntä riittävästi (katso edellinen kappale). Sen jälkeen on huomioitu vuosia ja tehty kaikki mahdollinen muukin asian eteen. Nykyään vaimon halut heittelevät laidasta laitaan kuukausikierron mukaan ja hän on itse todennut, ettei tekemisilläni ole minkäänlaista vaikutusta asiaan. Jos tekee mieli, niin sitten tekee. Jos ei tee niin _ei_sille_sitten_mitään_voi_.
Ihan vaan vinkkinä...
Tuo syy ja seuraus yhdistelmä, jonka tuossa osoitit pitää mielestäni hyvin paikkansa.
Ihan samaa olen kohdannut käytännössä itsekin.
Asian toteaminen ääneen ei johda kuitenkaan mihinkään.
Miksi aikuisten parisuhteen kulmakivestä eli seksistä pitää tehdä noin helvetin vaikeeta.
Kun seksiasiat on kunnossa, niin kaikki muu kyllä lähtee sujumaan ja joustoa ja ymmärrystä löytyy ihan eri tavalla. Seksillä tarkoitan siis seksiä, en pelkkää pikapanoa, tiedoksi vaan teille muutamille äkkiväärille naislukijoille.
Huomioisin vielä, että pihtaaminen ei voi johtua muusta kuin "tunnetiloista", eli jos nainen on estynyt oikeasti (raskauden loppuvaihe, tikit tai parantuminen vaiheessa) niin ei mies varmasti syytä pihtaamisesta. Toki silloinkin voisi olla mahdollista vähän huomioida jollain tavalla.
Eli kun parisuhde on kunnossa, kaikki muu siinä pelaa hyvin,niin se seksikin sujuu hyvin.
Ja samalla tavalla myös niitä pihtari-miehiä on olemassa, estoisia, kompleksisia tyyppejä, eikä pihtaamisen /haluttomuuden syynä ole mikään muu kuin että "ei tee mieli, anna mulle aikaa selvittää tämä tilanne" - - ja niin on tuo kuvaamanne kierre valmis myös naisen puolelta.
Normaali terve mies kestää kyllä naisen "ein" ja ajoittaisen haluttomuudenkin. Kompleksikimppu-"mies" menee lukkoon ja kokee tilanteen hylkäämisenä. Ja sitten ei selvitelläkään naisen lyhytaikaista haluttomuutta vaan miehen hylkäämiskokemusta.. jota mies ei tunnista vaan väittää että koska sinä sanoit "ei" kuukauden verran niin nyt sitten...
Kosto?
En nyt puhu normaalista miehestä jolla normaalisti on haluja ja joka normaalisti kestää traumatisoitumatta naisen ein, vaikka se v***taakin.
Olen elänyt tämmöisen haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä kärsivän miehen kanssa ja siltä pohjalta totean että seksi ON tärkeää parisuhteessa, muttei se kaikki mitä parisuhteessa on. Ja edelleen: pakolla tai miehen mieliksi ei naisen(kaan) pidä suostua, jos kerran ei haluta = "ei ota eteen" ; eihän miehetkään suostu naisen mieliksi ja pakolla, jos ei mieli tee eikä "pelitä"..
Jospa kirjoittaisi nimimerkillä, niin on helpompi seurata kuka kirjoittaa ja mitä. Jäi tuosta syklistä pois sellainen nollan jälkeinen alkutilanne, että kun on kylläinen olo (kaikki pilkunviilaajat, jotka aikovat kommentoida ruuasta voivat jättää väliin), niin on paljon helpompi muuten vain osoittaa hellyyttä vaimolle.
Silloin kun vaimoa ei huvita, ei todellakaan tarvitse kuvitella saavansa minkäänlaista "huomiointia". Lasten synnyttyä oli molemmilla kerroilla n. puoli vuotta selibaattia - ei muuten silloinkaan.
Raivostuttaa vain tuo naisten kaksi vakiokommenttia:
1. Et a)huomioi tarpeeksi b)tee kotitöitä c)hoida lasta
2. Vedä käteen
Jos olisin yhtä rakastunut käteeni kuin vaimooni, niin miksi olisin alun perinkään mennyt naimisiin?
No, vaiva tuntuu olevan miesten keskuudessa yleinen. Pitäisi varmaan laittaa Puutteessa Elävien Miesten Virtuaaliklubi pystyyn. Ilman mitään naisnäkökulmaa asiaan. Saiskohan siitä uuden keskusteluryhmän? Niitä ainakin löytyy, joita asia koskee...
En väitä, etteikö tämä sama toimisi toisin päin (kyllä naistenkin valitteluja on näkynyt), tosin se tuntuu olevan harvinaisempaa. Eikä helpota asiaa yhtään sen enempää, että tietää jonkun naisenkin siitä kärsivän.
Loppukirjoituksessa taas näkyykin mikä ero miehillä ja naisilla on. "Ajoittainen haluttomuus" tuntuu tarkoittavan naisilla sitä, että ollaan kuukausi ilman, sitten pari kertaa seksiä viikon välein (tämä lienee sitä tavallista halukkuutta), jonka jälkeen voikin olla taas kuukausi "ajoittaista haluttomuutta".
Kun minulla on "ajoittaista haluttomuutta", se tarkoittaa, että tänään on hillittömän väsynyt olo/muuten omituinen päivä. Huomenna tekee taas mieli niin että tumppu heiluu. On joskus voinut olla kaksikin päivää, mutten nyt muista.
Ja muuten: jos joskus lakkaa vehkeet toimimasta, mutta vaimolla intoa riittäisi, olen valmis seksiin käsin, suulla, apuvälineillä. Koska kuitenkin rakastan vaimoani, muutenhan olisin jo ajat sitten lähtenyt etsimään naista, joka sopisi minulle paremmin tässä suhteessa.
Meilläkin nuo kohdat 1) ja 2) ovat esitettyjä. Koska kohdan 1) kaikki ehdot olet sinä niin kuin minäkin hyvin täyttäneet, käytännössä kyse vain on siitä että seksi ei enää naisen mielestä ole kivaa. Kaikki muut selitykset ovat selityksiä. Jos panisit muijaasi joka kerta upeisiin orgasmeihin luuletko että vielä tarttis kerjätä?
Meilläkin siksi on siis seksiä harvoin (2-3 x kk) muutoin vallitsee SYY -tila (selitykset). SYY johtuu pääsääntöisesti siitä mitä minä olen sanonut tai en ole sanonut tai sitten olen tehnyt jotain tai sitten jättänyt tekemättä.
Nainen osoittaa henkisen vähäpätöisyytensä esittämällä että vika on vain miehen jos suhteessa on huonoa seksiä miehen parantavista yrityksistä huolimatta. Ei ole täysipäinen sellainenkaan nainen joka kuvittelee ehdottamalla käteen vetoa miehen tarvitsevan vain reikää.
Ja mitä tämän toteamisesta sitten seuraa...?
Jaa-a, meikä ainakin aikoo nauttia tilaisuuden tullen ruohon vihreydestä aidan tuolla puolen. Ehken sillä kertaa panekaan niin surkeasti...
Miksi minun pitäisi olla uskollinen suhteelle kun vaimokaan ei ole?
Ilmoitan mieheni mukaan virtuaaliklubiin, koska minähän en halua kuin silloin, jos puhutaan lapsen teosta. Ja enhän minä halua muutenkaan. Että tulipahan taas eilen saunassa puhuttua. Kyllä tämä tästä, varsinkin kun minun mielestäni meillä on mennyt ihan "normaalisti", mitä tulee seksin tiheyteen ja laatuun. Onneksi muillakin on näitä samoja ongelmia, joten eiköhän tässä taas joskus haluta... miehenkin mielestä... Tsemppiä kaikille; jaksakaa edelleenkin haluta. Ja osoittakaa se haluaminen. Kyllä se naisen itsetuntoa ainakin nostaa, kun joku koko ajan vonkaa... vaikka ärsyttääkin.
Ihan normaalilta suhteelta vaikuttaa, ainakin minusta. Siis parin viikon välein on meille aivan normaaalia, tietty pitää huomioida, paljonko teillä on lapsia jne... Miesten ja naisten halut eivät taaskaan kohtaa... Jos naisesi on hypännyt aidan toiselle puolelle, mene perässä, sulla on oikeus. Mutta jos ei, olisi varmaan asiallista sanoa vaimolle suoraan että "olen jopa ajatellut vieraita, kun en saa tarpeeksi". Kyllä mä ainakin miehelleni antaisin, jos se tulisi tälläista esittään. Vaikka en välttämättä haluaisikaan. Suhteen eteen olen valmis tekemään töitä.
ei ole 'normaalia' antaa miehen olla paineessa, etenkään jos mies ilmaisee halunsa selkeästi. 2-3 kertaa kuussa on minullen liian vähän.
Ristiriitaa lisää se, että seksiä saisin töistä, harrastuksistani ja jos vain menen ulos vaikken mikään Adonis olekaan. Kiva, että olet valmis tekemään suhteen eteen töitä. Meillä vaimo on sanonut että tämä panomäärä on riittävä kun se ei edes ole kovin kivaa mun kanssa. Revi siitä!
Meillä viikon kyttäämisen jälkeen yöllä vaimo suosiollisesti jostain kumman syystä antoi, kunnes lapsi tuli kesken kaiken alakertaan käymään vessassa. Akti seis peiton alla ja lapsi lähti pian omaan sänkyynsä. Siihen vaimon halu loppui, kalu pois tavarasta ja omalle puolelle sänkyä kuuntelemaan vaimon nukkumista. Kiitos vaan. Ehkä taas kahden viikon päästä... Voin sanoa että ei kiihota perkeleen lahnan kyttääminen viikkotolkulla! En siis odota että vaimo käy muualla ensin. Ehkä olen väärässä mutta luulen vieraan melan saavan vaimon melkoisen hyvälle tuulelle ja sellaista fiilistä ei oikein ole nyt ilmassa. Luulisin sen näkyvän. Toisaalta hän osaa valehdella tosi sujuvasti. Lähtölaskenta on alkanut.
eli nykyään naiset saa kyllä itse päättää kenen kanssa ne sänkyyn menevät! ei seksi ole avioliitossa pakkoa!
Eikä avioliitto ole pakkoa seksissä... Kun mennään naimisiin, on muistaakseni ikään kuin luvattu, ettei muitten kanssa seksiä harrasteta. Jos tästä pitää kiinni, on ainoa mahdollisuus se puoliso. Mutta jos aina mennään sen mukaan miten puoliso haluaa ja lopun edestä käsketään tumpulle, niin ei siinä kyllä toista huomioida. Silloin homma pyörii ainoastaan toisen ehdoilla ja siinä mennään metsään.
En ole väittänyt, että seksi olisi pakko avioliitossa (tai muussakaan liitossa tai edes liiton ulkopuolella). Mutta väitän, että myös miehenkin tarpeet on pakko huomioida _jos_haluaa_onnellisen_suhteen_.
Tietysti jos tilanne on sellainen, että siitä paskat nakkaa, niin voi kääntää kylkeä, kiskoa pikkarit korviin ja lähettää miehensä kämmentämään. Ei tosin kannata ihmetellä jos se lähtee ostamaan tupakkaa kioskilta ja lähettää kortin viiden vuoden kuluttua.
No niin. Mitä minä jo kirjoitin tuosta mikä on miehen ja naisen "ajoittainen haluttomuus". Nyt vielä tiedoksi niille naisille, jotka näitä lukevat ja joille asia tuntuu vieläkin olevan epäselvä. Lasken olevani melko tavallinen mies (tulee näistä juteltua hyvien kavereidenkin kanssa, puutteessa muuten elävät nekin yhtä lukuunottamatta). Jos saisin itse päättää olisin nuorempana rakastellut joka päivä (joskus olisi maistunut vaikka pari). Nyt on mittarissa ~35 ja sopisi parhaiten ehkä joka toinen päivä (vanhaa väsyttää). Meillä on koko ajan menty 2-3x/kk, ja se on _naurettavan_vähän_. Paitsi ettei nauruta.
Ja sitten siihen naisten näkökulmaan kommenttia (tässähän kohtaa tietysti naiset ajattelevat, että sällillä on viiden millin kikkeli, jota se ei osaa edes käyttää): nykyään (tällä tarkoitan useita vuosia) on _erittäin_ harvinaista, että vaimo ei saisi (oli sitten aloittaessa enemmän tai vähemmän innostunut).
Tervetuloa miehellesi, tervetuloa todellisuuteen myös sinulle. Puhukaa asiat selviksi, ettei tule ero sen takia, ettei ollut tiedossa mitä toinen ajattelee. Minulle asian esille tuominen on ainakin vaikeaa, koska vaimo suuttuu ensimmäisestä lauseesta ja siihen se keskustelu sitten jäikin (vaikka yritän aloittaa pehmeästi).
Meillä selviteltiin eilen juttuja ja todettiin loppujen lopuksi, että kaikki on hyvin. Pakko se on yrittää ja tunnustaa tosiasioita. Kyllähän minäkin leimahdin, kun mies alkoi valittaa, että ei riitä. Jos suhde on kunnossa, sen eteen on valmis tekemään töitä ja etsii paluuta siihen ihanaan alkuaikaan, kun kumpikin varmaan sai tarpeeksi. Suosittelin muuten miehellenikin näitä sivuja, koska on hyvä, että te isit pystytte edes jossakin purkamaan näitä juttujanne. Yritä sinäkin mrl edelleenkin keskustella vaimosi kanssa. Itseni kohdalta voin ainakin sanoa, että "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa". Jospa vaimosi suuttuu, koska tietää, että olet oikeassa. Sinä kuitenkin puhut, mikä taas on minun miehelleni joskus aika vaikeaa. Mutta aina voi oppia, antamaan halulla tai puhumaan.
Sano sinä vaimollesi siis suoraan, että aiot nyt saada seksiä, ja etsi nainen, joka antaa sun kokea pitkästä aikaa, että olet kunnon mies. Kyllä pitkään parisuhteessa elänyt tosiaan varmaan havaitsee, jos toisella on joku toinen. Ja jos "se ei edes ole kivaa sun kanssa", kannattaako roikkua yhdessä? Kyllä hyvä seksuualinen kumppanuus kuuluu myös hyvään liittoon, oli lapsia tai ei. En minäkään täysin ilman pysyisi elämään. Tsemppiä...
Olen ollut vaimoni kanssa yhdessä yli 15v. Ikävä kyllä juttu on nyt niin, että sinä aikana ehtii sanoa kaiken asiaan liittyvän, vaikka voisikin puhua vain lauseen kerralla. Puheella ei asiaan vaikuteta, oikeastaan en usko että millään. En usko vaimonkaan tästä tilanteesta pitävän. Tähän mennessä katkeruus ei ole vielä voittanut rakkautta, joten yhdessä ollaan. Käykö joskus toisin päin on vaikea sanoa.
Nyt täytyy tarkentaa hiukan: vaimo on hyvinkin halukas jossain vaiheessa kuukausikiertoa. Sitä odotellessa yritän lämmitellä ajatuksella tulevasta ja tutustun lähemmin kämmeneen. Tilanne on siis huomattavasti parempi kuin monella muulla. En usko, että keikkuisin kauaa kuvaruudussa, jos "seksikooma" jatkuisi pitkään.
Tää menee jo mielenkiintoiseksi, tää keskustelu. Onhan noita vuosia jo meilläkin, vuodesta 89. Naimisissa ei tosin ku vajaa 10. Eiköhän tässä eletä ihan tavallisessa suomalaisessa parisuhteessa, iloineen ja puutteineen. On tietty turha todeta, että tällaisia me naiset ollaan ja te miehet ette puhu ettekä pukahda. Silti monesta takana olevasta vuodesta ja keskustelusta huolimatta minä uskon edelleenkin siihen puheen voimaan, keskustelulla saa edes joksikin aikaa puhdistettua ilmapiiriä. Älä vaan anna periksi, ei anneta suhteiden vaipua koomaan. Tääkin on jo positiivista, tää kirjoittelu nimittäin. Varsinkin näin töiden lomassa.
Olen aikaa sitten luopunut ajatuksesta, että seksuaalinen halukkuus olisi tahtokysymys. Ottaako toisen huomioon (välillä voi kokeilla löytyisikö vauhtia, vaikkei aluksi siltä tuntuisikaan, muuta seksiä, yms) taas on tahdosta kiinni. Jos tämä on puhuttu selväksi, niin homma on pulkassa ja itsensä toistaminen tuntuu ikävästi nalkutukselta. Jos mitään ei tapahdu, niin _ei_voi_mitään_. Joko hyväksyy tosiasiat ja kitkuttelee kunnes testosteronit loppuvat tai lähtee haeskelemaan sopivampaa.
Muuten, huomasitko miten tiukasti otti tulta äitien puolella tuo korttiehdotus? Yksi kommentti ja siinäkin ilmeisesti tilanne sellainen, ettei kortille mitään käyttöä olisi. Olinkin aika varma asiasta (vain jyrkät "mene hirteen"-kommentit jäivät puuttumaan). MOT
Mutta oikeassa olet, kyllä kirjoittelu työnteon voittaa...