Laajennan vähän tuota akvaaioharrastusta :) (nyk. rapuja ja kilppareita) ja ajatuksena on hankkia kiekkokaloja nyk. tyhjään akvaarioon. Akvaario on 400l, h=63,syv=51 ja pit.=150 ulkopuolelta mitattuna. Lienee riittävä? Mutta minkä kokoinen parvi on hyvä että tila riittää ja mitä kaloja suosittelette seuraksi. "Teemana" Etelä-Amerikka joten ei muita mantereita kiitos.
Kiekkokalojen
kavereiksi?
72430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onko akvaario rakennettu alkuperäisesti terraarioksi kilppareille vai akvaarioksi? Kilppariallasta ei useimmiten tarvitse täyttää kokonaan ja siksi tehdään ohuemmasta lasista kuin akvaario. Varmista että lasi on tarpeeksi paksua ettei akvaario possahda..
Pienehkö allas kiekkokaloille(Markku Varjon uusimmassa kirjassa akvaarion kokosuositus on 430-litraa!), mutta eiköhän sinne pieni parvi sovi, jos altaan korkeus oli tuo 63cm.
Mielestäni 51 cm on aika vähän, isoksi ja korkeaksi kasvaville kiekkokaloille ja valitsisin sinne jotain muuta kirjoahventa.
Täällä kiekkoharrastajien keskustelupalsta, sieltä löytyy lisää tietoa;
http://www.aqua-web.fi/forum/viewforum.php?f=35
Jos korkeus on ok, kannattaa varmistaa vesiarvot ja kypsyttää akvaario oikeaoppisesti;
http://www.jrjones.suntuubi.com/fi/Akvaario/Kalaton kypsyttäminen/
Seuraksi jotain lämpimässä viihtyvää parvikalaa(Esim. punapäätetra, kardinaalitetra) ja pohjalle(Hienoon hiekkaan) iso parvi vaikkapa helmimonnisia ja/tai kuparimonnisia.
Mitäpä muuta tarviikaan enää? :)
Samalla alueella asustelevat monet monniset, kääpiöahvenet sekä kardinaalitetrojen lisäksi monet pikkutetrat.
Valitettavinta tässä on ettei akvaariosi tila riitä kiekkokaloille, viisisataalitraa olisi jo minimi. Akvan pituus saisi olla puoltatoista metriä, korkeus ainakin kuusikymmentä senttiä. Parvikaloina niiden ominaisuudet sekä pariskunnat tulevat parhaiten esiin, en suosittele hankkimaan kahta vaan vähintään kuuden kalan parven ja niistäkin voisi jo kaupassa koittaa eroittaa pari koirasta joista loput olisivat naaraita. Arkoina kaloina niiden akvaarion sisustukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, herkkinä kaloina niiden veden laatuun tulee satsata erityisesti, monella harrastajalla nämä suuret ahvenet ovat kuolleet käsiin ja yleensä syynä on juurikin huono veden laatu, tärkeintä on hankkia riittävästi suodattimia kiekkolaan ja paljon kasveja. Myös turveuutteen lisäys on suositeltavaa joko kemikaalina tai mikä parhainta suodattimen kautta.
Kiekkoa ruokitaan yleensä normaaliin tapaan vaikka kiekkoja tulee ruokkia pienin annoksin monta kertaa päivän aikana, niin kuin ne ovat tottuneet hankkimaan ruokaa luonnossakin.
Ruokavalio sitten;
matalanveden aikaan; detritusta, pohjalla olevaa eloperäistä jätettä
korkeanveden aikana; maakasvien lehdet, kukat, hedelmät
yleisesti; makro/mikrolevät, spirulina
20-30% ruoasta vesiselkärangattomia
Kiekkoharrastajat valmistavat usein itse ruoan kiekolle ja omaa reseptiä löytää netistäkin.
Vaatimukset:
pH 5-7
Kovuus
..ovat todella komeita kaloja, hyvä valinta siis.
Kiekot menevät kyllä 50cm korkeassakin altaassa, mutta näyttävämpiä ne ovat tietysti mitä korkeammassa altaassa saavat olla. Itselläni tällä hetkellä 60cm korkeassa altaassa.
Nyrkkisääntö tuohon kiekkojen määrään on, ensimmäinen kiekko 150 litraa ja seuraavat 50 litraa, eli tuohon 400 litraiseen menisi tuon laskukaavan mukaan 6 kiekkoa.
Itselläni on kiekkoaltaassa sitruunatetroja, ne ovat parempi vaihtoehto kardinaaleille ruumiinmuotonsa vuoksi. Kardinaalitetra on helposti nieltävissä oleva puikula kun taas sitruunatetra on korkeamman mallinen.
Esim. safiiritetra tai timanttitetra sopisivat myös.
Perhoskirjoahvenet ovat kivoja pikkuahvenia, joita voi olla kiekkoaltaassa. Pohjalle sopivia monnisia ovat helmimonniset ja kuparimonniset.
Kiekkoaltaan lämpötilaksi riittää ihan hyvin tuollaiset 28-astetta, ei siis tarvitse olla niin järjettömissä nuo lämmötkään.
Itse syötän kiekoilleni pääasiassa surviaista, myös naudansydäntä olen antanut. Kumpainenkin on pakasteena ostettu eläinkaupasta (Akvaario Kurki, Vantaa - voi myös tilata matkahuollon kautta, toki saa myös muualtakin, ainakin tuota survaria). Lisäksi olen antanut kiekoilleni niille tarkoitettua hiutaleruokaa. Omatekoisia kiekkomixejä en ole vielä saanut aikaiseksi kokeilla..enkä välttämättä viitsikään, noita valmiita tuotteita saa niin hyvin.
Väittelemään en sun kanssasi jaksa mutta tässä faktaa kiekkojen hoitamisesta... http://koti.kapsi.fi/~skare/akvaario/kiekkokala.html - maamme johtavan kiekkoharrastajan tekstiä, tuskin on väärää infoa niin kuin osa sinun tekstistäsi.
Akvaarion minimikoko nuorten kalojen pikkuparvelle tai yhdelle pariskunnalle 300 L, aikuisten ryhmälle 500 L.
Kiekkokalojen kotijokien vesi Amazonilla on hyvin lämmintä, 29.5-30.5 asteista. Tyypillistä tämän alueen vedelle on hyvin matala kokonaiskovuus (verrattavissa puhtaaseen sadeveteen), happamuus (pH 5.5-7.0) ja mineraalirikkaus. Tähän tulisi siis pyrkiä kotioloissakin. Usein toistuvat vedenvaihdot nopeuttavat kalojen kasvua ja pitävät ne terveinä. Olisi ihanteellista, jos kiekkokalojen vedestä vaihdettaisiin joka päivä.
Kiekot ovat hyvin herkkiä nitraatin ja etenkin nitriitin nousulle. Tiheiden vedenvaihtojen lisäksi tehokas biologinen suodatus on tärkeää. Kiekkoaltaaseen voi hyvällä omalla tunnolla laittaa "ylimitoitetun" ulkosuodattimen parhaimmilla materiaaleilla täytettynä.
Kiekkoaltaan vesi on normaalia lämpimämpää, jolloin hapen sitoutuminen veteen heikkenee. Tehokas veden kierrättäminen esim. sisäsuodattimen avulla varmistaa kalojen hapen saannin. On kuitenkin muistettava, etteivät kiekot pidä runsaasta virtauksesta. Tehokkaiden sisäsuodattimien virtausta voi säätää ja sen vaikutusta pienentää asentamalla niihin pitkät suihkuputket.
Luonnossa kiekkokalat syövät pieniä äyriäisiä, vesihyönteisten toukkia ja kotiloita. Kuivan kauden aikana kiekkokalat ovat pitkiä aikoja (viikkoja, jopa kuukausia) ilman ruokaa.
Nykyinen mielipide on kuitenkin se, että vaikka naudan sydämen syöttäminen saa kalan kasvamaan nopeasti, se aiheuttaa myös monenlaisia terveydellisiä ongelmia rasvaisuutensa vuoksi, ja lyhentää kalan ikää.
Kiekoille tulisi tarjota proteiinipitoista ruokaa, jossa on mukana myös hiilihydraatteja ja kuituja. Reseptejä on monenlaisia, sillä useimmat kiekkoharrastajat kehittelevät kaloilleen sopivia ruokia itse. Yksi hyväksi havaittu ruoka on muikkumix, joka sisältää muikun lisäksi mm. katkarapuja, vihanneksia ja hedelmiä.
Kiekko EI siis ole mikään lihan syöjä eikä petokala, on valitettavaa että jotkut hoitavat harvinaisia lemmikkejään väärin.
Granulaatit kelpaavat niille paremmin kuin hiutaleet, sillä kiekot eivät yleensä halua syödä pinnasta. Ne mieluummin odottelevat ruoan putoamista akvaarion pohjalle. Tämä voi olla ongelma, sillä jos akvaariossa on paljon pohjakaloja, kiekot voivat jäädä liian vähälle ruokinnalle. Siksi niitä pitäisikin ruokkia useita kertoja päivässä. Varsinkin nuoret, kasvavat kiekonpoikaset tarvitsevat ruokaa hyvin usein, 6-8 kertaa päivässä. Tämä on tietysti omiaan likaamaan vettä, joten veden hyvästä hoidosta ei saa tinkiä.
Hankittaessa uusia kiekkokaloja on hyvin tärkeätä järjestää niille asianmukainen karanteeni. Näin mahdolliset taudit voidaan suuremmalla todennäköisyydellä huomata ennen kuin uudet kiekkokalat laitetaan varsinaiseen akvaarioon muiden kalojen kanssa. On perusteltua laittaa yksi varsinaisen akvaarion kiekkokala "tunnustelijaksi" karanteenialtaaseen, ja katsoa sairastuuko joku. Olemme itse antaneet uusille kiekoille Flubenol-loiskuurin karanteenialtaassa ennen uusien ja vanhojen kalojen yhdistämistä.
Terve kiekkokala on eloisa ja liikkuvainen - etenkin ruoka-aikana. Selkeä oire stressistä tai jopa sairaudesta on kiekon vetäytyminen akvaarion pimeisiin nurkkiin paikalleen kyhjöttämään. (Myös kasviakvaariosta paljaaseen altaaseen siirretty kiekko käyttäytyy näin tuntiessaan itsensä turvattomaksi). Ilman haukkominen vedenpinnassa tai muuten epänormaali uintiasento (valon tullessa ylhäältä) ovat nekin mahdollisia taudin oireita. Erityisen tumma väritys kertoo stressistä.
Tässä katkelmia Skaren sivuilta, joita kannattaa lueskella, ne antavat sen oikean hoito-ohjeen miten kiekkoja tulee hoitaa. Mitkään mutu menetelmät eivät johda kuin kalan lyhyeen elämän kaareen ja turhiin sairastumisiin. Ne voivat elää noin 10-vuotiaiksi.
Mistä muuten olet tuon ihmeellisen nyrkkisäännön saanut päähäsi?
- on vaarallista viljellä sellaisia hoito ohjeita alkaville akvaristi harrastajille joissa ei ole mitään logiikkaa
"Väittelemään en sun kanssasi jaksa mutta tässä faktaa kiekkojen hoitamisesta..."
Haukut muuten vaan ilman perusteita.
"http://koti.kapsi.fi/~skare/akvaario/kiekkokala.html - maamme johtavan kiekkoharrastajan tekstiä, tuskin on väärää infoa niin kuin osa sinun tekstistäsi."
Voisitko tarkentaa tyhmälle, mikä tekstissäni oli väärää tietoa?
"Akvaarion minimikoko nuorten kalojen pikkuparvelle tai yhdelle pariskunnalle 300 L, aikuisten ryhmälle 500 L."
Jopa niin usein suosittelemasi Markku Varjo kirjoittaa omassa kirjassaan Akvaariokalat kiekoista näin: minimiallas 430 litraa, pH (lajista riippuen) 5-7, lämmöt 27-30.
"Kiekkokalojen kotijokien vesi Amazonilla on hyvin lämmintä, 29.5-30.5 asteista."
Jos et satu tietämään, niin Amazonjoki on aikast laaja, siellä on hyvinkin eri lämpöistä vettä, missä kiekot viihtyvät. Ei pidä todellakaan väittää, että tuo antamasi lämpötilahaarukka olisi se ainoa oikea.
"Mitkään mutu menetelmät eivät johda kuin kalan lyhyeen elämän kaareen ja turhiin sairastumisiin."
Miten kehtaat väittää minun hoitotapaani mutusteluksi. Millainen kokemus sinulla on kiekkokaloista?
"Mistä muuten olet tuon ihmeellisen nyrkkisäännön saanut päähäsi?
- on vaarallista viljellä sellaisia hoito ohjeita alkaville akvaristi harrastajille joissa ei ole mitään logiikkaa"
Esim. http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=35&t=8040&p=3324734&hilit=nyrkkisääntö#p3324734
Vaikka välillä siltä saattaa kuulostaakin, kirjoitan miten asiat itse näen, ne ovat minun ohjeitani joihin lisään ammattilaisten tietoutta ja kokemuksia lajien suhteen.
Kirjoittaa Tihet tai muut kiekkogurut mitä tahansa niin pitää uuden kiekkoharrastajan sisäistää kiekkojen herkkyys akvaariolemmikkieinä.
Mitä suurempi akvaario täysmittaisilla kiekoilla on, sen parempi, 400litraiseen ei aikuiset kiekot mahdu, poikasia siinä voi pitää muutaman kuukauden mutta kun ko. kala on puolessa välissä mittaansa tulee sille jo etsiä tuplasti suurempaa akvaariota.
Nuo mainitsemani kopipastaamani seikat eivät ole paskapuhetta jotka kannattaa ottaa tosissaan jos aikoo lähteä harrastamaan tätä erittäin herkkää kalalajia.
Maalaisjärkeä käyttäen ohjeellistaminen on paljon järkeenkäypää kuin ainaiset väittelyt asiasta josta helposti saa yhtä monta näkökulmaa kuin on kirjoittajiakin.
AWn kirjoittajat tuntuvat olevan niin suuria EGOja etteivät he välillä huomaa kuinka kärpäsistä tehdyt härkäset haittaavat ja sekoittavat uuden harrastajan pään niin sekaisin että hän luopuu koko ajatuksesta ottaa uusia lemmikeitä hoidokikseen, täälläkin ollaan välillä ajauduttu siihen ja olen omalta kohdaltani asiasta erittäin pahoillani.
Ei aina tarvitse pohtia asioita niin otsa rypyssä ettei itse huomaa harrastuksen parhaita puolia, akvaarioharrastuksen mielenkiintoista ja monipuolista maailmaa.
Kyseenalaistaminen AWssa on välillä kuin sörkkäisi makkaratikulla tuliseen pätsiin... ;)
Koitetaan täällä pitää hieman iloisempaa profiilia, eikö?
En kauppaa omiani vaan Tihen neuvoja;
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=35&t=75643
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=35&t=136149&st=0&sk=t&sd=a&start=15
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=35&t=135728
Mutta sanompa vielä, ei kiekkoja alle 500 litraiseen, tonninen olis oiva kiekkola.
On olemassa paljon lajeja jotka menevät 400 litraiseen, helpompi hoitoisia useita.