Nyt on mitta täynnä, eikö kirkon johdolla ei ole enää korvia eikä suuta ?
Olen jo keskustellut ortodoksisen papin kanssa miten
voi liittyä ortodoksiseen kirkkoon.
Olen jo keskustellut ortodoksisen papin kanssa miten
voi liittyä ortodoksiseen kirkkoon.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kirkossa tulee käymään niin että uskovat ei enää sisälle mahdu - on monenlaista hömppää jne.
Voi olla niin että uusi luterilainen kirkko vielä pystytetään sillä tilanne ajautuu kestämättömäksi.
rilaisissakin on kohta 20 suuntaa ?
Kannattaisi ehkä tutustua kirkkohistoriaan,niin näkisi kaikki inkvisiitiot ja kaiken hömpän mitä jo melkein aikojen alusta ihmiset on sinne tuoneet kun ovat päässeet huseeraamaan langenneen luontonsa kanssa.
Vaikuttaa nämä luterilais roomalaiset katoliset ja kaikenmaailman pietistiset liikkeet ,tämähän on kuin jotain "ikylityä" tai mitä ihmeen koirapujottelua jota joku huru´ukko aina tanssittaa .
Olisikohan aika palata siihen yksinkertaiseen evankeliumiin? Joh 3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainoakaisen Poikansa,etteiyksikään,joka häneen uskoo ,hukkuisi,vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
yksin uskosta
yksin armosta
yksin kristuksen tähden .
Helppoa ,ei tarvi uskoa Marttiin ei Leeviin ei Paaviin eikä mihinkään herätysliikkeisiin .
Kun uskoo vain Jeesukseen ja siihen mitä hän on meidän vuoksemme tehnyt ja kärsinyt,silloin saa levottomat sielumme levätä Hänen rintaansa vasten ja sanoa KIITOS JEESUS.
Transseksuaalisuus on harvinaisuudessaankin yleisinhimillinen ilmiö, jonka ihmiset yleensä salaavat. Ei näet ole helppoa olla poikkeava ihminen. Joten tuskin ortodoksinen kirkkokaan on vapaa sen enempää sukupuolisista kuin muistakaan inhimillisistä poikkeavuuksista.
Kaikki on sinulle kuitenkin hyvin, kun et tiedä. Raamattukin sanoo: "Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää"(Saarn.1:18).
Tuntuuko sinusta, että olisit lisäillyt tänne jotain tietoa?
Jos itse haluat tietää, kerrottakoon, ettei kenekään ongelmana tällä palstalla ole ollut sukupuolinen poikkeavuus EvLut kirkossa. Tuskin siitä tulisi ongelmaa ortodokseissakaan.
Kirkkoherra AO ei liene muuten transseksuaali, vaan mies.
Kirkkoherra Olli Aalto on itse sitä mieltä, että hän on transseksuaali. Tietoa ilmiöstä löytyy esim. osoitteesta http://www.transtukipiste.fi/.
Tuskin tällä lestadiolaisuus-palstalla olisi Olli Aallon sukupuoli-identiteetin poikkeavuudesta edes kiinnostuttu, jos hän ei toimisi sananpalvelijana Ev.-lut. kirkossamme ja jos naispappeus ei olisi niin suuri ja torjuttu haloo el.kristillisyydessä.
ei tunnu uskottavalta että virkakysmys ja sukupuolenvaihdos liittyisivät millään tavalla el-liikkeessä toisiinsa.
ei ole havaintoa, että EL:t olisivat juurikaan kiinnostuneet khra Olli Aallon elämästä. Olisikohan juttu mennyt ohi olankohautuksella?
virkakysmyksen en ole senkään havainnut olevan mikään suuri haloo.
Ko. henkilön ongelma tietysti liittyy kirkon kriisiin, mutta se on vallan toinen juttu kuin virkakysmys.
ja ikonien kumartamista!
Ne ovat tärkeimpiä tekoja ortodoksisessa kirkossa!
Sitä on paljon, hopotipomi luijaa .
se on kans ainoa oikea uskonto
Samaa sukupuolta olevan kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävä ei voi toimia ortodoksipappina. Sen sijaan kirkon maallikkotyöntekijöiden kohdalla tämä on mahdollista, toteaa arkkipiispa Leo torstain Kotimaa-lehdessä.
Myöskään seurakuntalaisen rekisteröity parisuhde ei ole hänen mukaansa ongelma.
Siis summa summarum: Vaikka pappi ei saisikaan elää julkisynnissä niin muut kirkon työntekijät ja seurakuntalaiset saavat arkkipiispan mukaan nukkua rauhassa synnin unta...
- Sen tähden Herra, Israelin Jumala, sanoo minun kansani paimenille: "Te olette hajottaneet laumani, päästäneet lampaani omille teilleen ettekä ole pitäneet niistä huolta! Mutta minä kyllä pidän huolen teistä: minä vaadin teidät tilille pahoista teoistanne.
Eikö tarttis alottaa oman pesän siivoamisella?
Julkihuoruutta osaa surutonkin välttää, mutta hengellinen huoruus näkyy halki aikojen olleen pyhien pahe. Olet varmaan jo varannut lukaalin Dundretista?
Arkkipiispa tarkoittaa mainitussa haastattelussa todennäköisesti juridisia seuraamuksia, eikä kyseessä ole teologinen kannanotto.
Haastattelussa arkkipiispa ei sano, että samaa sukupuolta olevien intiimit suhteet sinänsä olisivat hyväksyttäviä Kirkon näkökulmasta, vaan että mikäli kirkossa on maallikkotyöntekijöitä (esim. vaikka kirkkoherranvirastossa tai hautausmaalla), heidän työsuhdettaan ei lopeteta, jos tulee ilmi, että he ovat solmineet parisuhteen samaa sukupuolta olevan kanssa. Sen sijaan papin työsuhde lopetetaan sellaisessa tilanteessa.
Lisäksi arkkipiispa sanoo, että jumalanpalvelukset ovat avoimia kaikille, mikä pitäisi olla itsestäänselvyys. Jumalanpalvelukset ovat avoimia jokaiselle riippumatta uskonnosta, poliittisesta kannasta, ihonväristä tai elämäntavoista.
Ortodoksinen kirkko on kuin laho talo, joka pysyy pystyssä brokaditapettiensa varassa.
kirkkoherrat tappelevat lehtien palstoilla piispansa kanssa. mediapappi hymyilee kuin Hangon keksi. ylistää lehdissä perkeleen kalkkia ja oman vatsansa palvontaa. yäk!
Lestaadiolaisuudesta eiilei ne eroa Luterilaisestakirkosta
Eipä sinun lestadiolaisuutesi näköjään ole kovin vahvoissa kantimissa nytkään.
Minulle ei ole suurta merkitystä sillä, onko emokirkko luterilainen vai toinen valtionkirkko, ortodoksikirkko. (Jotkut lestadiolaisethan ovat kirkkotaustaltaan ortodokseja, vaikka rovasti Laestadius oli luterilainen pappi).
Mikään ei ole niin helppoa kuin tehdä parannusta toisten synneistä. Jokaisen on kuitenkin yksin tehtävä tiliä Jumalan edessä, ja yksin ihmiset kuolevatkin.
Kirkko on jäsentensä summa, jolloin jokainen yksittäinen jäsen vaikuttaa kokonaisuuteen. Turha on mollata kirkkoa ja sen toimintaa, jos ei itse kanna siitä mitään vastuuta eikä osallistu edes sen toimintaan.
Kun Jumalan sanasta ei välitetä henkilökohtaisesti, niin että itsellä olisi Jumalan sanan nälkä ja jano, tai että tultaisiin Jumalaa kiittämään hänen hyvitä lahjoitaan joita on saanut, ...
... niin lähdetään seuratupaan
- kahville pullan keralla,
- periteitä kuulemaan ja
- toisia uskovia vahtaamaan josko jonkun virheen toisista löytäisi.
Tervetuloa kirkkoon! :) Muista kuitenkin ettei jonkun asian vastustus ja jostain pakeneminen voi olla syy liittyä. Tarvitaan myös aito halu kuulua kirkkoon ja elää sen uskollisena jäsenenä Kristuksen ruumiissa.
miksi vaihtaa munia toisiin muniin? parempi pitää omat munat.
luterilaisessa kirkossa on sentään niitäkin, jotka ymmärtävät, mitä Kristus on syntisen hyväksi tehnyt.
Karjalassa monet o:t tulivat lestadiolaisuuteen, koska elivät jatkuvassa armon nälässä.
Parempaan kannattaa aina vaihtaa. Kristuksen itsensä perustama kirkko on kuitenkin vähän eri juttu kuin viereen myöhempinä aikoina ihmisten toimesta rakennettu kappeli.
Vaihtaminen on minun ajatukseni mukaan han turhaa ja aikamoinen illuusio.
Jokainen luterilainen ja lestadiolainen uskova kristitty on jo Kristuksen ruumiin jäsen.
Ei ole toista Kristuksen ruumista, johon kirkkokuntaa vaihtamalla voisi liittyä.
Asiakirjojen siirtäminen virastosta toiseen ei
näet aiheuta mitään muutosta Herramme istuimen edessä, koska uskovan nimi on jo elämän kirjassa.
Kirkon konstituoi Jumlalan sana, eikä sen hierarkia ta traditio.
Kirkko syntyi Jumalan sanasta, eikä kirkko luonut tätä sanaa.
Kirkon alkuaikoina tosin kokoonnuttiin muistelemaan, mikä oli ollut se Kristuksen sana, jonka kautta Pyhä Henki oli herättänyt ihmisiä ja kutsunut heitä armon yhteyteen. Se ei tehnyt heistä tämän sanan luojaa, vaan he olivat sen kuulijoita. Se oli se sana, joka oli heille kirjoitettu ja heidän keskuudessaan saarnattu.
Sana on siis ensin, sitten vasta kirkko.
Moni on tahtonut tästä asiasta luopua, koska rakastavat ihmissanaa ja tahtovat asettaa sen Jumalan sanaa korkeammalle. Ikävä kyllä ihmisen vajavaisuus aiheuttaa tämän. Laodikean ja Galatian seurakuntia löytyy kaikkina aikoina. Jumala voi sanansa kautta kutsua omiaan sieltäkin, missä tradition pimeys synkimpänä lepää. Mitään kristittyä yhteisöä ei sen vuoksi tulisi tuomita kokonaan vastustajalle menetetyksi. Kuten tiedämme, tuuli puhaltaa missä se tahtoo, me kuulemme vain sen huminan.
Vanhurskauttamiseen sekoitetut ihmistyöt, mariologia, ja ihmisten valmistamien kuvin kumarteleminen ja suutelu on Herralle kauhistus.
Epäjumalan palvelua.
Kirkko koostuu ihmisistä. Kristus perusti Kirkon ja asetti apostolit kaitsemaan sitä. Apostolit taas edelleen asettivat uusia. Aina siitä alkaen ihmisistä koostuva Kirkko on Kristuksen ruumiina ollut olemassa katkeamattomasti koko ajan. Sana on tietysti ollut olemassa jo ennen ajan alkua ja maailman luomista. Sana ilmestyi Vanhassa Liitossa Toorassa, joka on Sanan näkyvä ikoni eli kuva Vanhassa Liitossa. Viimeisinä aikoina Sana tuli lihaksi ja asui ihmisten keskellä Kristuksena, ja evankeliumit ovat Sanan näkyvä ikoni eli kuva Uudessa Liitossa. Kirkko kirjoitti sen ikonin ja välitti sen traditiona eteenpäin aina meidän sukupolvellemme asti. Sanan lihaksituleminen erottaa VT:n ja UT:n toisistaan siten, että Uuden Liiton temppelissä Mariassa asunnon ottaessaan Sana tuli konkreettisesti läsnäolevaksi koko Kirkossa ja sen yhteydessä olevissa jäsenissä. Sana ja Henki vaikuttavat luonnollisesti kaikkialla. Ja on mahdollista, että myös näkyvän Kirkon ulkopuolella on sellaisia, jotka ovat näkymättömällä tavalla yhteydessä Kirkkoon. Mutta se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että on olemassa myös näkyvä Kirkko, joka on sellaisenaan ollut olemassa aina alusta alkaen. Kaikissa kristinuskon muodoissa, ja itse asiassa varmasti myös kaikissa muissa uskonnoissa, on Jumalan vaikutusta ja siksi myös jotain hyvää, mutta ainoastaan Kristuksen perustamassa Kirkossa on läsnä koko täyteys.
Mikään historiallinen tosiasia eíkä Jumalan sana ei todista sitä, että ortodoksinen kirkko yksin on Kristuksen kirkko. Aivan yksimielisyyttä ei näytä olevan o:ien sisälläkään, kun rakkaus on pysyvästi poikki ja välillä ehtoollisyhteyskin ortodoksien välillä.
Eikö olisi parempi mennä lähetystyöhön sanasta osattomien keskuuteen?
Me uskomme, että kirkko ei ole luonut Jumalan sanaa, vaan Jumalan sana on luonut kirkon. Jos ort. siret ja veljet arvostavat tätä sanaa yhtä paljon kuin me luterilaiset teemme, ei meillä pitäisi olla mitään riitaa ja erimielisyyttä. "Jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin hänkin on valkeus, on meillä yhteys keskenämme..".
Itse pidän vanhoista traditioista, mutta surullista on nähdä, miten se on sisarkirkoissamme astunut Jumalan sanan yläpuolelle.
Kristuksen näkyvä kirkko on koko kristikunta, missä on Jumalan sana ja sakramentit.
Todelliset uskovat paljastuvat vasta Kristuksen saapuessa.
Oikea kirkko:
Oikea seurakunta on se, joka perustuu sanaan ja uskoon, ja joka ei ensinkään turvaa hyviin töihin, vaan joka kuulee ja seuraa Jumalaa, kun Jumala armostansa seurakuntaa kutsuu. Mutta tämä kutsuminen on sama sana, jonka kautta synnin turmelema luonto uudestaan synnytetään.
Kristus itse tekee eroituksen oikean ja väärän kirkon välillä, sanoen ettei niitä voi eroittaa nimistä eikä ulkonaisesta muodosta. Paras tuntomerkki, josta oikea ja väärä kirkko eroitetaan, on tämä: onko sillä oikea tieto Kristuksesta vai eikö, sillä kirkon ulkonaisesta muodosta, nimestä, viroista, vallasta ja arvosta emme voi tässä suhteessa mitään päättää, sillä näiden ulkonaisten etujen suhteen olivat juutalaisten joukkokunnat apostoleja etevämmät, ja samoin on paavivalta joukkoinensa meitä väkevämpi. Me olemmekin paavilaisille myöntäneet ja tunnustaneet, että he ovat oikean seurakunnan piirissä, että he ovat Kristukselta saaneet ja apostoleilta perineet oikeuden opettaa, kastaa, jakaa sakramentteja ja synninpäästöä, vihkiä kirkollisiin virkoihin jne., samoin kuin juutalaisillakin oli heidän synagogassansa, papillisessa virassansa ja kirkollisessa hallituksessansa. Tämän kaiken me myönnämme, emmekä väitä, ettei heillä olisi oikeutta vihkiä kirkollisiin virkoihin, vaikka he puolestansa kieltävätkin meiltä tämän oikeuden. Vieläpä senkin tunnustamme, että olemme saaneet viran heidän kauttansa, samaten kuin Kristuskin syntyperänsä kautta kuului Juudan kansaan ja samaten kuin apostolit juutalaisilta perivät Vanhan Testamentin. Mutta kun on kysymys: tunnetaanko Kristus vai ei, siinä kohdassa me eroamme paavilaisista. (ja ortodokseista lisäys minun) (M. Luther)
Kovinpa ajattelet esineellisesti, Ahdas Portti.
Onko tullut mieleesi ortodoksien ja katolisten kirkonmenoihin liittyvä symboliikka? Eivät he kumarra kuvia, vaan sitä Herraa, johon kuvat vievät ajatukset.
Yhtä hyvin voi ajatella, että itse kumartelet saarnaajia tai heidän sanojaan, joilla sinut suggeroidaan katuvaiseen mielentilaan, ja lähdet "armoistuimen" luo. Tai kun menet kirkkoon ehtoolliselle, kumarrat alttaritaulua. Sen sijaan että kumartaisit Herraa, jonka kunniaksi alttaritaulu on maalattu.
Aliarvioit katolisia ja ortodokseja uskovia ja pidät heitä itseäsi tyhmempinä.
Sinäkö se Herran edestä päätät, mikä on Hänelle kauhistus? Ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra katsoo sydämeen. "Joka kaiken ymmärtää, voi antaa kaiken anteeksi", myös Ahtaan Portin kirjoittelun.
Mutta eihän sanaa voi mitenkään erottaa traditiosta tai asettaa sanaa ja traditiota vastakkain. Traditiohan tarkoittaa eteenpäin välittämistä, eli tapahtumaa, jolla sanaa välitetään eteenpäin sukupolvelta toiselle. Yksi osa tätä traditiota ovat pyhät kirjoitukset, ennen kaikkea Raamattu, mutta varsinkin alkuaikoina oli paljon myös suullista traditiota, koska kaikkea ei kirjattu muistiin. Muistiin kirjoitettua traditiota, eli esim. Raamattua, onkin vaikea osata ymmärtää oikein ilman suullisen tradition läsnäoloa, koska Raamattu ei kerro kaikkea.
Luterilaiset kritisoivat perinteisiä kirkkoja Raamatun ulkopuolisen tradition käyttämisestä. Samalla luterilaiset ovat kuitenkin itse luoneet oman Raamatun ulkopuolisen traditionsa, joka alkaa 1500-luvulta. Onkin aika ihmeellistä, miten 1500-luvulta alkava Raamatun ulkopuolinen traditio on luterilaisista jotenkin pyhempää kuin sitä 1500-vuotta vanhempi Raamatun ulkopuolinen traditio.
En ole puhunut mitään viisaammista taikka tymemmistä.
Kuvien kumartaminen on yksinkertaisesti kokonaan kielletty Raamatussa.
2. Moos. 20:2 "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.
2. Moos. 20:3 ...
... "Sinulla ei saa olla muita jumalia.
2. Moos. 20:4
- "Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, ...
... älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla,
... älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä,
... äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla.
2. Moos. 20:5
*) Älä kumarra äläkä palvele niitä, ...
- sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua.
2. Moos. 20:6 Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.
________
Miik. 5:12 Minä hävitän jumalankuvasi ja kaikki sinun kivipatsaasi.
_________
*) Enää te ette kumarra esineitä, omien kättenne töitä.
_________
Niin muuttuu mies kun lankeaa uskosta pois ja alkaa kumartelemaan ihmisten valmistamia kuvia.
"Sanaa ei voi erottaa traditiosta".
Pakko jonkunlainen postulaatti muotoilla, jos sanan ja tradition erottaminen johtaisi liian dramaattiseen kysymykseen: "olemmeko menettäneet evankeliumin ja Kristuksen".
Oikea ja pettämätön apostolinen traditio on kirjallisena kirjeissä, evankeliumeissa, Septuagintassa/Masoriittisessa tekstissä.
Jos jotain suullista traditiota on, miksi sitä ei ole käytetty ortodoksisessa kirkossa, joka on joutunut niin kauas apostolisesta opista?
Jokainen vastaa itse ratkaisustaan. Parasta on tyytyä siihen minkä omistaa niin pitkään kuin suinkin pystyy. Itse en pystyisi enää hetkeäkään tyytymään synergiseen pelastuskäsitykseen.
Kyllä näihin kuviin näkyy liittyvän salaisia voimia, joilta luullaan saatavan apua.
Missä Jumala on käskenyt tuollaista?
EI missään! Päinvastoin kieltänyt tekemään palvottavia tai kunnioitettavia kuvallisia symboleja itsestään.
Aika surullista, kun kuolleita vainajia pyydetään auttamaan, vaikka Jeesus Kristus on turvamme.
Jeesus ei tietääkseni opettanut yhtään rukousta, jossa neuvotaan rukoilemaan vainajia auttamaan siinä tai tuossa asiassa.
Apostoleilta ei löydy myöskään ainuttkaan neuvoa sellaiseen.
Helppoa ei ole niillä, jotka sieluja tuollaiseen eksyttävät. Tuntuu siltä, että Jumala on hylännyt heidät pimeyteensä, koska raitis evankeliumin sana ei yksin ole heille riittänyt.
Miksi laittaa toivoaan sellaiseen uskontoon, jossa vainajat ovat kuolleita eivätkä eläviä? Se joka elää Kristuksessa ei koskaan kuole. Siksi Kristuksen kirkossa ei elo eroa sillä, elääkö joku tämänpuoleisessa tai tuonpuoleisessa. Kaikki ovat yhtä Kristuksessa ja elävät yhdessä. Esirukoukset kulkevat puolin ja toisin. Voi ihmisparkoja, joiden jumala ei tee eläväksi!
Jumala käski jo Vanhan Liiton aikana tehdä kerubi-ikonit temppelin esirippuun, kerubit liitonarkin kanteen Jumalan läsnäolin symboleiksi sekä ylentää käärmeen ristinpuulle, jotta siihen katsomalla paranisi. Vanhassa Liitossa Jumalaa itseään ei voinut vielä kuvata, koska kukaan ei ollut nähnyt Jumalaa. Kristuksessa Jumala tuli ihmiseksi ja siten myös kuvattavaksi. Voi ihmisparkoja, joiden jumala ei ole alentanut itseään ihmiseksi!
En itse pystyisi uskomaan hetkeäkään monergismiin, koska monergismi johtaa minusta väistämättä predestinaatio-oppiin, ja predestinaatio-oppi taas tekee Jumalasta sadistin, joka on luonut osan ihmisiä kadotusta varten. Luterilaisuudessa esiintyvä yksinkertaisen predestinaation oppi kyllä kiemurtelee ulos tuosta ongelmasta, mutta se on niin epälooginen ja epärehellinen, että tuskin siihen oikeasti kukaan pystyy uskomaan. Uskokaamme siis synergismiin, ja vastatkaamme Jumalansynnyttäjän Marian tavoin myöntävästi Jumalan tarjoamaan pelastukseen: "Tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan."
(Yksinkertainen predestinaatio tarkoittaa, että Jumala on ennaltamäärännyt jotkut pelastukseen, mutta kadotukseen joutuminen on ihmisen itsensä syy. Kaksinkertainen predestinaatio taas tarkoittaa, että Jumala on ennaltamäärännyt jotkut pelastukseen ja jotkut kadotukseen. Molempia esiintyy luterilaisuudessa, mutta yksinkertainen on luterilaisempi ja kaksinkertainen kalvinistinen.)
Jumala ei neuvo laittamaan toivoaan eläviin vainajiin vaan Kristukseen. Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Koska luotamme hänen sanaansa, emme tarvitse ikoneja emmekä edesmenneitä.
Se, joka näin tekee, on jo hengellisesti kuollut vaikka eläisikin.
--------
Augsburgín tunnustuksen puolustus:
Edelleen vastustajamme eivät pyhäinpalvonnassa vain vaadi pyhien avuksihuutamista, vaan he myös siirtävät pyhien ansioita toisten hyväksi tehden näin pyhistä paitsi esirukoilijoita myös sovittajia. Sitä ei millään muotoa ole siedettävä, siinähän pyhille siirretään yksinomaan Kristukselle kuuluva kunnia. He näet tekevät pyhistä välittäjiä ja sovittajia, ja vaikka he tekevätkin eron puoltavien ja lunastavien välittäjien välillä, he yhtä kaikki tekevät pyhistä lunastuksen välittäjiä. Vaille Raamatun todistusta jää tuo heidän edellinen väitteensäkin, että pyhät ovat puoltavia välittäjiä, sillä vaikka se lausuttaisiin miten hienovaraisesti hyvänsä, se himmentää Kristuksen virkaa ja suuntaa pyhiin sen luottamuksen, jonka tulee kohdistua yksin Kristuksen laupeuteen. Kansahan kuvittelee, että Kristus on ankara, mutta pyhät helpommin lepytettävissä, ja näin he luottavat enemmän pyhien kuin Kristuksen armahtavaisuuteen, karttavat Kristusta ja hakeutuvat pyhien turviin. Tällä tavoin tehdään pyhistä itse asiassa lunastuksen välittäjiä.
Liitonarkun Kerubi ei sovi tähän yhteyteen.
Vaskikäärmeestä oli Herran käsky, koska se oli Kristuksen esikuva. Nyt Kristus on jo tullut, ja vaskikäärmekin jouduttiin hävittämään väärän palvonnan takia. Sama kohtalo kuuluu ikoneille.
Maria on tässä tarkoittanut Jumalan tahdolla sitä, mikä oli hänelle ilmoitettu tapahtuvaksi. Hänen pelastumisensa ei ollut kiinni tästä ilmoituksesta, koska se ei ollut hänelle pelastuksen asia. Se oli hänelle ja kansalle jo ilmoitettu profeettojen kautta.
Toivotaan, että Marian usko, luottamus yksin Jumalan sanaan saisi uudistaa niitä kristittyjä, jotka ovat valheveljien eksyttämänä rakentaneet epäraamatullisen mariologian.
Luterilaisuudessa ei opeteta predestinaatiota.
Kyllä luterilaisuudessa opetetaan predestinaatiota. Luterilaiset tunnustuskirjat opettavat yksinkertaista predestinaatiota, mutta Luther itse kirjassaan "Sidottu ratkaisuvalta" kallistuu jopa kaksinkertaisen predestinaation suuntaan. On tietysti olemassa myös ihmisiä, jotka pitävät itseään luterilaisina, ja jotka eivät usko predestinaatioon, mutta tuossa asiassa he ovat eri mieltä oman kirkkonsa tunnustuskirjojen ja oppi-isän kanssa. Jos tahtoo olla aitoluterilainen, on uskottava vähintään yksinkertaiseen predestinaatioon. Nimiluterilaisen ei tietysti tarvitse, mutta voidaan kysyä, millä perusteella sellainen voi käyttää itsestään nimeä 'luterilainen'.
Kyllä me opetamme yksinkertaisesta predestinaatiosta, me tuomitsemme synergian ja Raamatun ulkopuolset lisäykset.
"Kukaan ei tule luokseni, ellei Isäni... vedä häntä & Ilman minua ette voi mitään".
Sopisiko jo lopettaa tuo politikointi täällä, kun tiedämme, mitä kirkkosi edustaa, eikä se uskovalle luterilaiselle tai lestadiolaiselle millään riitä. Apostolinen oppi on todellakin jotain muuta.
Tiedän, että jehovantodistajilla on käännyttämispakko. Ei kai sellaista ei ole määrätty ortodokseille?
Kun ihminen ei kykenen perustelemaan sanomisiaan millään faktoilla niin on parasta olla silloin hiljaa. Luther ei ole opettanut predestinaatiota. Eikä luterilaisuudessa opeteta predestinaatiota.
On tykkänään toinen asia että Kaikkitietävä Jumala tietää jo syntymähetkelläsi sinun lopullisen kohtalosi.
Jumalalla kun ei ole aikaa lainkaan, hän näkee miljardi vuotta ennen tätä ja saman verran tästä eteenpäin samalla hetkellä.
Ei ole käännyttämispakkoa, mutta ihmisrakkaus vaatii levittämään tietoa, jotta ihmiset tietäisivät, mikä ortodoksinen kirkko on, eivätkä uskoisi vastustajien levittämiä vääriä uskomuksia. Toki toivomme ja rukoilemme, että lopulta kaikki löytäisivät totisen uskon ja antaisivat yhdistää itseensä alkuperäiseen Kirkkoon, ja että Jumala nostaisi kätensä ja pyyhkisi luterilaisuuden ja muut Kirkon ulkopuoliset kristilliset liikkeet pois maan päältä.
Kukaan ei tule Isän luokse, ellei Isä vedä, mutta Isä ei voi vetää, mikäli ihminen kieltäytyy tarttumasta Isän käteen.
Suosittelen että otat ensin selvää, mitä kirkkosi oikeasti opettaa, ja tulet vasta sitten takaisin keskustelemaan.
Hän teki luterilaisuudesta "parannuksen" ortodoksikirkkoon noin kolme vuotta sitten.
Se on sillä tavalla, että kun ihmiselle ei ole kirkastunut Kristuksen YKSINKERTAINEN oppi, niin hän voi tehdä "parannuksen" ihan millaiseen joukkoon hyvänsä.
Jokaisessa ihmisessä on myös hengellinen minä, myös ateisteissa, ihminen on Jumalan luoma kokonaisuus. Ihmiset tuntevat luonnostaan pakonomaista tarvetta kaiken maailman
"kevätjuhlaliikkeisiin", ansaitakseen tulla rakastetuiksi ja arvostetuiksi.
Tätä taustaa vasten tarkasteltuna ei ole mikään ihme, ettei ihminen tajua lainkaan ANSIOTONTA RAKKAUTTA, ja sitä että toisen on välttämättä tarvinnut kuolla hänen puolestaan, pelastaakseen hänet helvetistä. Siksi hän, Lestadiusta lainaten, "kaivaa maata kynsillään ja luulee sieltä löytävänsä aarnihaudan".
Kokonaan syntinen, Jumalan edessä täysi roisto ja murhaaja, kelvoton ihminen, etsii siis itsestään, fyysisestä olemuksestaan ja omista toistään, tai tekemättä jättämisistään syytä siihen miksi Jumala nostaa hänet helvetistä.
Jumala armahtaa, silloin kun hän syntisen armahtaa, Poikansa Jeesuksen Kristuksen ansion ja uhriveren tähden.
Jumala armahtaa OMAN rakkautensa tähden.
JOKAINEN ihminen on rikollinen, joka on ansainnut teoillaan kadotustuomion. Kun tämä kirkastuu ihmiselle, silloin Jumalan ARMO kelpaa, eikä ole mitään syytä enää ylpeilyyn ei ihmisten eikä Jumalan edessä.
Pysy sinä kirkkosi opetuksessa, äläkä tule esittämään valheita luterilaisuudesta.
Kaikkihan tuon kuorossa jorisevan kuvia kumartelevat mariologien kirkon tuntevat sen verran, että osaavat kiertää kaukaa.
ilahtunut nähdessäni kirjoituksiasi täällä! Et ole pitkään aikaan ollutkaan näissä kuvioissa mukana.
Jossakin sivustolla kerran kerroin haluavani osallistua pääsiäisajan juhliin kirkossanne.
Mutta yksi pelottava juttu tuli viestissäsi esiin ja ehkä tiedätkin mikä se on - lainaan siis sanojasi: "Toki toivomme ja rukoilemme, että lopulta kaikki löytäisivät totisen uskon ja antaisivat yhdistää itseensä alkuperäiseen Kirkkoon, ja että Jumala nostaisi kätensä ja pyyhkisi luterilaisuuden ja muut Kirkon ulkopuoliset kristilliset liikkeet pois maan päältä."
Juuri tuommoinen ehdoton varmuus on ollut karkottamassa minua lestadiolaisuudesta. Jättäisinkö sen kokonaan vain mennäkseni toiseen ehdottomuuteen? En ole ollut luterilaista kirkkoa mihinkään vaihtamassakaan (lestadiolaisuus on saanut kyllä ajattelemaan yhtä ja toista), mutta vierastan noin jyrkkää ajattelua.
Uskon, että vielä kerran onnistun osallistumaan ortodoksikirkon tilaisuuksiin. Mutta tuo "ainoa oikea" seurakunta - se kyllä tuntuu tökkivän missä tahansa!
Meidän ei tarvitse keskustella sinun kanssasi, koska se on turhaa.
Sinä olet nyt valinnut lihan pyhyyden tien ja tulet sen kanssa toimeen. Eikö se sinua tyydytäkään?
Meitä ei pelasta kirkko, vaan se evankeliumin sana Kristuksesta, joka meidän keskuudessamme saarnataan.
Sinä saat jäädä Herramme tuomittavaksi. Toivottavasti saat armon kääntyä Kristuksen puoleen.
Outoa, kun vippaskonsteilla ja kieroilulla täytyy edistää ortodoksikirkon asiaa.
Kertoo omaa kieltään siitä, millä tolalla asiat sydämen tasolla ovat.
No hyvä että joku ilahtuukin. :) Pari muuta kirjoittajaa vaikutti paremminkin harmistuneelta... ;)
Hyvä kun sanoit "pääsiäisajan juhliin", että "pääsiäsyöpalvelukseen". :) Nimittäin minusta tuntuu, että loppujen lopuksi paremman kuvan ortodoksisuuden koko olemuksesta saa, kun osallistuu myös pääsiäistä edeltävän ajan palveluksiin, koska eri aikoina palveluksissa korostuu eri asiat. Pääsiäistä edeltävän suuren paaston aikana palveluksissa korostuu katumus. Suuri paasto varsinaisesti loppuu palmusunnuntaihin, ja siitä paastoaika jatkuu seuraavan viikon Kristuksen kärsimysten muistelemisen äärellä, ja lopulta koitaa pääsiäisyöpalvelus, jossa korostuu voimakkaasti pääsiäisilo ylösnousemuksesta. Jos esim. käy vain pääsiäisyöpalveluksessa, saattaa syntyä kuva, ettei ihmisen omien syntien katumista ja Kristuksen kärsimysten muistelemista tunneta ortodoksisessa kirkossa mitenkään. Toivottavasti ensi vuonna pääset käymään edes jossain palveluksessa. Eikä se tietysti haittaa, vaikka pääsisitkin vain johonkin palvelukseen, kunhan muistaa tuon edellä kuvaamani eron palvelusten luonteen välillä. On aika itkeä, ja on aika iloita...
Mitä tulee tuohon "ainoa oikea seurakunta" -ajatteluun, niin minullakin kesti aikansa tottua siihen. Täytyy kuitenkin korostaa, että ortodoksisen ja lestadiolaisen "ainoa oikea seurakunta" -ajattelun välillä on eroja. Ortodoksisuudessa ei ylipäätänsä haluta kantaa ihmisten siihen, minkä vastauksen kukakin saa Jumalan edessä. Siksipä ei myöskään väitetä, että kaikki jotka ovat ortodoksisen kirkon ulkopuolella olisivat pelastuksen ulkopuolella. Liittyäkseen ortodoksiseen kirkkoon täytyy uskoa, että ortodoksinen kirkko on Kristuksen perustama kirkko ja täytyy haluta sitoutua sen jäsenyyteen, mutta ei tarvitse eikä edes saa tuomita ei-ortodokseja pelastuksen ulkopuolella oleviksi.
Viesitko kertoa niistä väitetyistä "vippaskonsteista" ja "kieroiluista" vähän lisää, niin tutkitaan asiaa?
Tuli kirjoitusvirhe:
"Hyvä kun sanoit "pääsiäisajan juhliin", että "pääsiäsyöpalvelukseen""
tämän pitäisi olla:
"Hyvä kun sanoit "pääsiäisajan juhliin", etkä "pääsiäsyöpalvelukseen"
Olet muuallakin samaa. Ensin on buffi, sitten vastaat siihen omaan buffiisi.
---
Olen osallistunut pääsiäisyön palvelukseen ja lähtenyt pois juuri mitään saamatta.
Kristuksen ylösnousemisesta puhutaan, mutta kenenkään sydämessä Kristus ei ole koskaan kuollut, joten hän ei voi sydämessä nousta ylöskään.
Kirkkokansa lähteekin kirkosta palvomaan vatsaansa.
Ortodoksinen kirkko-oppi ei kestä kritiikkiä. Jokainen tietää, ettei Kristus ole luonut ortodoksikirkkoa. Se on toki yksi itsevanhurskauteensa jäykistynyt osa sitä, kirkkoa, jonka Kristus perusti.
Olet ratkaisusi tehnyt. Jumala yksin tietää, miksi näin on käynyt ja mitä käyttöä hänellä on tämän tapauksen avulla. Kodissasi on kuitenkin tunnettu myös todellinen vanhurskaus ja todellinen yhteys Kristukseen.
Sopisiko nyt jättää fanaattinen kirkkopolemiikki ja keskittyä ekumeniaan Kristuksen neuvomalla tavalla: Keskitytään Jumalan sanaan ja siihen, mitä evankeliumi Kristuksesta todella on.
Tehtävää löydät varmasti muuallakin, koska kaikki eívät vielä ole kuulleet Kristuksesta.
Voi sinua ihmisraukkaa!
Me olemme Isän kädessä! Joka hetki, yötä päivää!
Kohtalosi on surkea. No, eräs kaveri liittyi Jehovantodistajiin. Herra yksin tietää, mitä tämä merkitsee
Harmi ettet saanut mitään (tästä vierailustasi olemme kyllä puhuneet jo ennenkin). Ehkäpä sinun kannattaisi kulkea kirkon kanssa vähän pitempi matka kuin vain pikaisesti käydä kääntymässä pääsiäisyöpalveluksessa? Ja ehkäpä myös auttaisi, jos et keskittyisi arvioimaan muiden ihmisten sydämen tilaa, vaan keskittyisi mieluummin omaan sydämeesi?
Muistan että joskus kritisoit Johannes Krysostomosen pääsiäissaarnaa, joka luettiin siellä pääsiäisyöpalveluksessa, jossa kävit. Muistaakseni siinä olisi pitänyt sinun mielestäsi puhua synnistä, tuomiosta yms. Siihenkin pätee sama kuin, mitä pari tuntia sitten toisessa viestissä selitin sille vähän ystävällisemmällä keskustelijalle (tästäkin tosin on ollut kanssasi puhetta ennenkin toisaalla, mutta tulkoon kertauksena). Pääsiäisyöpalveluksen teemana ei ole synti ja katumus, vaan ylösnousemusilo. Kun on 40 päivää keskitytty syntiin ja katumukseen, pääsiäisenä ei kuulu niistä enää hiiskahtaakaan, vaan keskittyä siihen, mitä silloin vietetään.
Joten käyhän enemmän siellä "pyöreässä kirkossa", osoitteen varmaan tiedät, ole avoin ja annan Jumalan vaikuttaa. Ehkäpä sinäkin sen vielä joskus koet kodiksesi! :) Vaikkapa ensi lauantaina klo 18 tai sunnuntaina klo 10.
Mikä on muuten 'buffi'? En muista koskaan kuulleeni sanaa... Yllä kyllä tavallaan vastasin omaan viestiini korjatessani kirjoitusvirheen, joka olisi voinut vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ei kai siinä mitään pahaa ole?
Jotkut tekevät Esikoisuudesta parannuksen Luterilaisuuteen.
Meidän tulee käsitellä rakkaudella niitä joita käärme on purra saanut, juuri teitä jotka täällä käytte keskenänne riitaa, kuka on oikeammassa olematta kuitenkaan oikeassa.
Katsokaa ettete itse tule syödyiksi.
moni kokee, että jatkuvien vaatimusten ja ehtojen täyttämisen tie on liian raskas. useimmiten silmät avautuvat Lutherin teosten kautta, vaikka perinteen vankina ihminen lukee Lutheriakin tiettyjen silmälasien läpi.
Todella hyvä muistaa, ettei kannata riidellä.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi.
Toisen ratkaisua pitäisi voida kunnioittaa, olet siinä ihan oikeassa.
Siis: pyöreen tornin hämärässä, seurassa niin hilpeässä...jne
Väärin: Olen kuunnellut Krysostomuksen saarnaa radiosta ja minulla on se kirjastossani myös painettuna 1800-luvun puolivälistä.
Pääsiäisyöpalveluksessa oon ollut monta kertaa, se on ollut minulle traditio.
Kuuntelen ort jumalanpalvelusta radiosta aina kun on tilaisuus. Niissä on Jumalan sanaa psalmiveisuussa, mutta saarnoista kaikuu tyhjyys? Koskaan ei mennä kokemusten tasolle. Aivan kuin teoreetikko koettaisi kertoa rakkaudesta ilman, että itse on koskaan rakastunut. Kristuksen sisällinen kokeminen puuttuu? I
-----------
Palstan aloittaja vaihtaa kirkkoa sen vuoksi, että kirkossa on julkisyntisiä.
Minusta se ei ole kristityn tie.