Olen itse ns. "vaarallisten rotujen" kasvattaja
(kaukasian- ja etelävenäjänpaimenkoira) ja koen
syytteet jalostuksen järjettömyydestä erittäin
loukkaavina. Nimittäin jalostuksen tarkoitus
mielestäni on ennenkaikkea rodunomaisten koirien
aikaansaaminen, jotka luonteeltaan ja
ulkonäöltään vastaavat alkuperäistä
käyttötarkoitusta ja ulkonäköä, terveysseikat
huomioon ottaen. Tarkoitukseni on aina antaa
pennun ostajalle RIITTÄVÄSTI tietoa rodun
luonteesta ja sen vaatimasta koulutuksesta ja
sosiaalistamisesta. Usein kuitenkin pennun
ostajat eivät anna oikeita "motiiveja" kysyessäni
koiran hankkimisen intressejä, eivätkä välitä
antamistani koulutus- ja kasvatusohjeista.
Yhteyttä otetaan vasta sitten kun ongelmia
ilmenee ja usein silloinkin ei osata "kuunnella"
vaan syytetään koiraa aggressiivisuudesta tai
luonneviasta, kun se on toiminut täysin
rodunomaisella tavalla.
Kysyisin siis miksi ihmiset eivät osaa eivätkä
halua perehtyä hankkimansa koiran
rodunomaisuuksiin ja sitoutua sen vaatimiin
koulutus ym. ohjeisiin????
On vaikeaa myydä rodunomaista vartiokoiraa jos
alunperin tarkoitus olikin hankkia
vain "erikoinen seurakoira" ja kun ongelmia
ilmenee ei kasvattajan neuvot enää kelpaa...
(kaukasian- ja etelävenäjänpaimenkoira) ja koen
syytteet jalostuksen järjettömyydestä erittäin
loukkaavina. Nimittäin jalostuksen tarkoitus
mielestäni on ennenkaikkea rodunomaisten koirien
aikaansaaminen, jotka luonteeltaan ja
ulkonäöltään vastaavat alkuperäistä
käyttötarkoitusta ja ulkonäköä, terveysseikat
huomioon ottaen. Tarkoitukseni on aina antaa
pennun ostajalle RIITTÄVÄSTI tietoa rodun
luonteesta ja sen vaatimasta koulutuksesta ja
sosiaalistamisesta. Usein kuitenkin pennun
ostajat eivät anna oikeita "motiiveja" kysyessäni
koiran hankkimisen intressejä, eivätkä välitä
antamistani koulutus- ja kasvatusohjeista.
Yhteyttä otetaan vasta sitten kun ongelmia
ilmenee ja usein silloinkin ei osata "kuunnella"
vaan syytetään koiraa aggressiivisuudesta tai
luonneviasta, kun se on toiminut täysin
rodunomaisella tavalla.
Kysyisin siis miksi ihmiset eivät osaa eivätkä
halua perehtyä hankkimansa koiran
rodunomaisuuksiin ja sitoutua sen vaatimiin
koulutus ym. ohjeisiin????
On vaikeaa myydä rodunomaista vartiokoiraa jos
alunperin tarkoitus olikin hankkia
vain "erikoinen seurakoira" ja kun ongelmia
ilmenee ei kasvattajan neuvot enää kelpaa...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ihan näin kun kasvatan itsekin ns. "vaarallista
rotua": Millä ihmeen tavalla valitset
pennunostajasi, jos "usein" he eivät kuuntele
ohjeitasi, eivätkä osaa esittää motiiveja ja
myöhemmin syyttävät koiraa ties mistä??
Kysyn tätä siksi, että ei minulla vain ole ollut
näitä ongelmia, kaikkien pennunostajien kanssa
käydään (usein tuntien) sessio rodusta ja sen
ominaisuuksista. Korostaen nimenomaan näitä
vartionti ja dominanssi piirteitä, toistan ne
useaan kertaan ja varmistan että ostajakin asian
ymmärtää. En koskaan myy pentua harkitsematta
ostajaehdokasta muutaman päivän ajan, mielummin
pitempään.
Onkohan käsityksesi riittävästä sittenkään
tarpeeksi riittävä? Jos asia kerran jää
epäselväksi...
Jalostuksesta olen samaa mieltä kanssasi, tulevan
omistajan tulee vain olla erittäin tietoinen
ostoksestaan ja sen sisällöstä. Tämä taas on
yksin kasvattajan vastuulla. Jos pennun ostajien
valinnalle ei tunnu olevan aikaa, kannattaisi
ehkä miettiä koko kasvattamisen mielekkyyttä
uudemman kerran. Jos pentueita taas on niin
paljon, ettei aika siksi riitä, voisi kenties
miettiä pennutusten määrän pienentämistä.
Näille "harvinaisille" roduille pennunostajajien
valinta on siksi vieläkin tärkeämpää; mietipä
olisiko rotukieltoja alettu suomessakin
harkitsemaan, jos Tampereen surullisessa
tapahtumassa olisi kyseessä ollut todella
harvinainen rotu?
myöskin kasvattajana haluan korostaa koiran
otttajille sitä, että tutustukaa huolella rotuun
minkä haluaisitte ottaa.
ei riitä että on kiinnostunut siitä ja tuosta
jne. koira tarvitsee muutakin kuin ulkoilutukset
ja ruoan, se tarvitsee paljon henkistä
aktivointia ja puuhastelua. ihmisen täytyisi
todella tarkoin miettiä minkä ottaa, minulle ei
riiätrodun valitsemis perusteeksi se, että koira
on kivan näköinen/ kokoinen tai se että se ei
allergisoi juuri ko. ostajaa(<- tämä tuntuu
valitettavan usein olevan nykypäivänä rodun
valinnan kritterinä). ihmisen täytyy miettiä
todella pystyyky tarjoamaan koiralle sen vaatimaa
aktiviteettiä... tällä tavoin varmasti vältetään
ainakin osa ongelmista.
ja yksi minulle tärkeä seikka on se, että koti
mihin pentu menee ei ole täynnä lapsia... niillä
ihmisillä on kädet täynnä työtä jo lapsistaan
aikaa ei voi enää riittää koiran pennulle ja sen
tapakasvatukselle... valitettavasti...
hyvähän täällä on kehua itseään hyvänä ja
parhaana kasvattajana. olet varmaan todella hyvin
osannut valikoida perheet joihin koiriasi
myyt,jos kaikki on aina mennyt niinkuin pitääkin
eikä yhtään pentua/koiraa ole tullut takaisin.
itselläni on kokemuksia hyvästä ja erittäin
huonosta kasvattajasta.huono kasvattaja antoi
ymmärtää että tietää rodusta kaiken ja ikinä ei
ole koiria tullut takaisin.ongelmien ilmetessä
apu loppui siihen paikkaan ja samasta pentueesta
on häkitetty koiria,on jalkaongelmia yms..
paras kasvattajan kommentti oli että vie koira
piikille niin ei tarvitse enää ihmetellä.
kolmas koira kun tulee tiedän kyllä mistä sen
hankin. en ainakaan miltään ylimieliseltä
parhaalta kasvattajalta joka ei sitten tiedäkään
mitään loppujen lopuksi.
No johan on. Jos kirjoitukseni itsekehulta
tuntuu, niin selvä olkoon sitten niin, tekemiseni
kestävät tarkastelua. Sen sijaan virheetön tai
kaikkitietävä en todellakaan väitä olevani.
Kylläkin tiedän rodustani tasan varmasti enemmän
kuin pennunostaja joka ensimmäistä
tämänrotuistaan hankkiin. Piste. Jollei
kokeneempaansa usko, niin meiltä ei pentua voi
ostaa. Olkoon sitten ylimielisyyttä, mutta en
kasvatistani halua viattominen raatelijaa sitä
riskiä en ota ja sillä siisti, sanoi kuka mitä
hyvänsä.
Meille on toki palautunut koiria, ei tosin
pitovaikeuksien vaan allergioiden ja avioerojen
johdosta. Näitäkin tapauksia on vain pari. Tosin
koirat ovat olleet jo pentuiän ohittaneita ja
silti niillekin etsimme uuden kodin. Tätä ei joka
kasvattaja kuitenkaan tee, eikä sitä ikävä kyllä
kukaan vaadikaan. Me olemme pitäneet
velvollisuutenamme olla kiinnostuneita jokaisen
kasvattimme kasvusta, kehityksestä ja koko
tulevaisuudesta. Myös niistä hankaluuksista joita
ihan totta on myös ilmennyt, mutta valistuneet ja
jostain syystä onnistuneesti valitut
pennunostajamme ovat ongelmia kyenneet
ratkaisemaan. Jokaiselle sanommekin evästykseksi
että ongelmia varmaan tulee, mutta ei niitä pidä
pelätä, me autamme niiden ratkaisemisessa! Ja
olemme todella auttaneet.
Kun tähän laskee mukaan vielä sen rahamäärän,
joka kuluu pelkästään puheluihin kun on
pelastettu ja yritetty pelastaa aivan muiden
kasvatteja (aivan muun rotuisiakin) milloin
mistäkin huonoista kodeista (puheluja
poliiseille, eläinsuojeluviranomaisille, jne.)
katson voivani ilmaista mielipiteeni, jos jonkun
kasvateista tuntuu niin suuri osa palautuvan,
että siitä pitää ihan julkisesti ihmetellä. Näin
leuhka olen, ei voi mitään.
Mielestäni vain on jotain mätää pennun
myyntitavasssa jos koiria jatkuvasti tulee
pitovaikeuksien (käytöksen) takia takaisin
kasvattajalle.
Olen kasvattanut palveluskoiria jo kohta
12vuotta. Aina kun minulta pentu lähtee uuteen
kotiin on omistajilla mukana kirjalliset ohjeet
ruokinnasta, rotukuvaus joka on käyty läpi
yhdessä ennen pennun luovutusta, rotumääritelmä,
koulutus- ja kasvatusohjeet, takuu että koiran
saa palauttaa jos se ei ole jalostuskelpoinen,
selvitykset perinnöllisistä sairauksista jotka on
myöskin käyty läpi yhdessä pennun ostajan kanssa
ja lopuksi KASVATTAJAN TUKI KOKO KOIRAN ELINIÄN,
jota harva kasvattaja tarjoaa, ts. sitoudun
opastamaan ja neuvomaan kaikessa kasvattejani
koskevissa asioissa KELLON YMPÄRI ja 7pvänä
viikossa.
En missään vaiheessa ole sanonut että pentuja
tulee TAKAISIN, käytösongelmien takia, useimmiten
jos takaisin tulee, syy on todella allergia
avioero tms. Tarkoitin vain että usein
kun "HALUTAAN" dominoiva koira, ei olla valmiita
kuuntelemaan ja ottamaan todesta sitä mitä
kasvattaja kertoo mahdollisista tulevaisuuden
ongelmista, kun ajatellaan että "kyllähän me nyt
yksi koira osataan hoitaa".
Kysymykset tulevat vasta sitten, kun nämä ehkä
kasvattajan kanssa pentua hakiessa läpikäydyt
asiat tulevat todella ajankohtaisiksi, ja
huomataan että se ei olekaan ihan niin helppoa,
tai ollaan kokonaan unohdettu asiat joista
kasvattaja varoitti tai kehoitti kiinnittämään
huomiota. Kun sitten se suloinen karvapallero
alkaa osoittaa omaa tahtoa 50kg painoisena,
näyttää kalustonsa ja koko rintakehän täyttävän
murinansa niin ne kasvattajan ohjeet muistuvat
mieleen liian myöhään, kukaan ei ole siihen
mennessä kertonut koiralle kuka TODELLA on POMO
ja mikä on koiran paikka laumassa, kun se "on
vielä niin pentu"......
Puhelin on todella ollut kovassa käytössä näinä
aikoina, silti harva oma kasvattini on joutunut
vaihtamaan kotia. Asiat on voitu läpikäydä
puhumalla tai sitten tapaamalla koira ja
omistajat joko heidän kotonaan tai kotonamme.
Pentueita meillä on ollut keskimäärin 1/vuosi,
jotta olemme todella ehtineet perehtyä
kasvattiemme kasvuun ja kehitykseen,
valitettavasti usein vain ne suuremmat ongelmat
eivät koskaan tule kasvattajalle ennen kuin on jo
liian myöhäistä ja koira on joutunut
viranomaistoimien kohteeksi (joidenkin ylpeys on
liian suuri).
Tarkoitukseni ei missään nimessä ollut
valitella "huonoa tuuria" vaan ottaa esille nyky-
yhteiskunnan "kertakäyttömentaliteetti" joka
valitettavasti näkyy myös koirahankinnoissa,
otetaan ja kokeillaan, heitetään pois jos ei
onnistu ja otetaan uusi (niin kuin moni
avioliittokin nykypäivänä).
Taidanpa olla sitä mieltä, että enempi
KOULUTTAJAN syy on jos koira toimii ihmisen
mielestä väärin, ei KASVATTAJAN. Kukaan
kasvattaja ei tahallaan kasvata "tappajakoiria".
Täällä kun on ollut mistään mitään tietämättömien
kommentteja jalostuksesta, tässäpä saivat taas
tietoa siitä mitä se jalostus nyt sitten
tarkoittaa.
Itselläni kun on saksanpaimenkoira, niin on kyllä
tullut huomattua että näitä "kasvattaa"
semmoinenkin porukka joilla on vaan tarkoitus
saada mahdollisimman monta pentua kaupaksi ja
mitään apuja/ohjeita ei anneta pennun ostajalle
missään vaiheessa. Tämä varmaan johtunee siitä,
että sakemanni on edelleen yksi yleisimmistä
roduista ainakin Suomessa.
Oman koiran kasvattajaa kehun kyllä
kaikille "maasta taivaisiin":) Meillä kun toimii
yhteydenpito/avunanto vallan erinomaisesti ja
koiraa hankittaessa saatiin tietoa ko. rodusta
suullisesti/paperilla tosi hyvä paketti, samoin
esim. pennun ruokintaohjeet tuli paperilla mukaan
ja muutaman ensimmäisen päivän kuivamuonaosuuskin
ruoasta!
Nyt ehkä, kun koira on jo kolmevuotias,
yhteydenpito on vähän vähentynyt, mutta kyllä me
käydään ainakin kerran vuodessa näyttämässä
koiraa kasvattajille. Ja itse minä kyllä olen
heille enemmän soitellut, jos pentuja on
maailmalla vaikka minkä verran niin taitaa
puhelinlaskut heillä olla muutenkin
tähtitieteelliset!
Harmi vaan kun kaikki kasvattajat ei ole
samanlaisia, kaikki kun valkkaisi jo ostajista
pois "epäkelvot", niin tulisi varmaan vähemmän
ongelmakoiria. Kun varmaan nämä, jotka koiran
haluaa esim. pelottelumielessä, ei kasvattajan
kanssa enää pennun saatuaan paljon yhteyttä pidä.
Mutta minä ainakin tiedän mistä otan hyvällä
mielellä sen seuraavankin tämänrotuisen:)
Mun on pakko kysyä mistä kennelistä koirasi olet
hankkinut? Itelläni on nimittäin sakun osto
lähellä, ja haluaisin vertailla mahdollisimman
monia eri kasvattajia.
Älä helvetissä osta sakua jumalauta se on
vaarallinen pommi.
Meidän sakemanni on Mikkelistä Frau Fortuna
kennelistä. Yhteystiedot löytyy
Saksanpaimenkoiraliiton pentulistalta, jos heillä
pentuja tällä hetkellä on. Minun mielestä ei
kyllä ole pentueita, mutta en ole ihan varma.
Ai, se SPL-liiton puhelinnro: 09-805 5506.