Ajatuksissa vielä tänäänkin.
Toiset kulkevat ohi huomaamatta, toiset pysyvät mukanamme tiukasti.
Tietämättä miten he voivat vaikuttaa paljonkin toisen elämään.
Toiset kulkevat ohi huomaamatta, toiset pysyvät mukanamme tiukasti.
Tietämättä miten he voivat vaikuttaa paljonkin toisen elämään.
Vastaukset 19
Vanhimmat
kuka siellä ajatuksiaan pohdiskelee? Nainen vai mies? Nimittäin 8kk sitten kohtasin minäkin jälleen, monen vuoden jälkeen ihmisen, joka yllättäen teki minuun suuren vaikutuksen (en tiedä miksi, mutta kuten asian ilmaisit, toiset kulkevat ohi...)
Pohtii hän, joka ei uskonut, että joku vastaisi.
Naisen logiikkaa siis.
Juuri näin tapahtunut. Aivan samoin, kuin sinulla.
Täällä myös nainen (mies mielessä) :( Oishan tuo pitänyt arvata mutta ai ai kun olis sopinut niin hyvin!
En kuvitellut mitään. Tulin tänne pohtimaan, kun en viitsinyt yksin pähkäillä elämän kummallisuuksia.
Tsemppiä sinulle!
Minäkin täällä yksikseni pohdiskelen. Mutta onnea matkaan sullekin!
kuten sanoin luen näitä vain satunnaisesti eli harvoin. En aloittele enää näillä sivuilla. Aika täsmää. Oliko sulta?
Miten tuollaiseen kysymykseen pitäisi suhtautua? "Oliko sulta?" Multa? Keneltä? Ei tässä kukaan ole ajatustenlukija, herää todellisuuteen! Miksi kommentoida jonkun toisen aloitusta "tämä ei ollut multa"...Pitäisikö tietää ketä tarkoitetaan?! Jotain suhteellisuutta näihin täysin utopistisiin keskusteluihin.
vaivaudu. Ei kiinnosta mielipiteesi.
ymmärrätkö mitä tässä lukee: "kuten sanoin luen näitä vain satunnaisesti eli harvoin"
juuri minulta. Keneltä muultakaan. :)
Mutta enpä voi tietää kuka sinä olet.
En ole minäkään kirjoittanut pitkään aikaan mutta onko sillä merkitystä? Kunhan pohdin nyt.
liittyy mihinkään kuinka usein näitä lukee?? Samaa kutunhuttua ja tyhjänpäiväistä tuntemattomien ikävöimistä. Kukaan ei tiedä kuinka usein juuri SINÄ siellä luet näitä tai kirjoittelet tänne!
ymmärrätkö mitä tässä lukee: "kuten sanoin"
merkitystä. Hyvää jatkoa sinulle ap. Tämä menee nyt ja vilkuttaa mennessään.. kaikille.
ketä tarkoitat?
Miksi pelottaa?
niin kahdeksan kuukautta siitä tosiaan on kulunut
Enhän minäkään sitä miettimättä olisi tiennyt.
Ei päivälleen mutta sinne päin...
Mahdollisuus, liian vähän oikeita sanoja. Kun tekisi mieli sanoa jotain tärkeätä mutta sanat juuttuvat kurkkuun. Pelkää nolaavansa itsensä toisen silmissä, vaikka onkin sen jo tehnyt.
Eikä toinen tiedä, kuinka muutti kaiken paremmaksi...
Suomea viestisi menee.
Ei pitänyt alunperin mennä mihinkään. Jos tällä olisi merkitystä hänellekin, tuskin pohtisin näitä nyt täällä.
En tohdi laittaa paljoa mutta ei ainakaan etelään eikä pohjoiseen...