Yö pyysi lupaansa tulla
kuivalle vuoteelleni
kun päivällä
minut märäksi kasteli
näin iltaansa jo hämärtyi
vesitti tummat hahmot
lammensa syliin
renkaansa veteen piirsi
johon öinen valo ei
luo kajoaan
polkuaansa minuun loi
vietteli viitallaan
huoneeni lämpöön
- säveleellään soi -
saatteli yön pimeyteen
tähän aikaan
sydän merellään
verensä virroillaan
tuo yö yksin maailmaansa
huutaa kuin kysyäkseen;
mikä on tämä:
Elämän öinen tanssi ?
kuivalle vuoteelleni
kun päivällä
minut märäksi kasteli
näin iltaansa jo hämärtyi
vesitti tummat hahmot
lammensa syliin
renkaansa veteen piirsi
johon öinen valo ei
luo kajoaan
polkuaansa minuun loi
vietteli viitallaan
huoneeni lämpöön
- säveleellään soi -
saatteli yön pimeyteen
tähän aikaan
sydän merellään
verensä virroillaan
tuo yö yksin maailmaansa
huutaa kuin kysyäkseen;
mikä on tämä:
Elämän öinen tanssi ?
Vastaukset 59
Vanhimmat
...on rauhallinen tahti, yön kaunis sävel...
Musiikkia korvilleni. Suuri lukunautinto lukea tälläistä lyrikkaa. Minä pidin. Kiitos.
Jotenkin tuollainen tuli mieleeni
kun aloin miettimään,että mitähän
sitä tällä kertaa yrittäisi
saada kasaan.
Kiitos lämpimistä
sanoistasi tomppa.
Kun ei saa unta, lähtee ajatus kieppumaan omaa tietänsä...
Tälläisiä runoja siitä sitten syntyy.
Olen varmaan väärässä - mutta mielikuvani on tuommoinen =)
Tuo loppu varsinkin koskettaa jotain yönkulkijan herkistynyttä kieltä - "tuo yö yksin maailmaansa
huutaa kuin kysyäkseen;
mikä on tämä:
Elämän öinen tanssi ? " - on muuten hieno!
Tuon runoni hienoudesta voidaan
mitellä,ehkä jotenkin sujuvampi
olisi voinut olla,mutta sitten
tietty särmä olisi voinut kärsiä.
Kiitän sanoistasi ja pidä
mieli plussan puolella.
tapahtuu kaikenlaista jännää...
niinkuin sekin, että yöllinen palautteeni hävisi johonkin, missähän lieneekään...
Ei haittaa, laitetaan uusi!
Yöstä kirjoitin. Siitä, miten paljon nuo kaksi kirjainta, yö, sisältävätkään. Mystiikkaa, mielikuvia....
Tässäkin runossa paljon kauniita kuvia, en tosin ihan kaikkia ymmärtänyt, mutta ei haittaa sekään, hieno on runo.
Minulla oli tuossa ongelmia aamulla,
ei ollut yhteyttä ja etsin vikaa kuin
korjaustakin,mutta ilmoitus,että
lähiverkossa saattanee olla vikaa.
Nyt sitten hiukka myöhemmin palautui
taas yhteydet,että lähiverkossa se
olikin,varauduin jo pitempäänkin
hiljaiseloon.
Tuo runo saattoi olla hiven epäselvä,
ehkä tarkoituksellani näin sen tein.
Kiitos Sinulle,kuin myös hyvää
lauantai pv.
"elämän tanssi"
Nöyrästi
elämä opettaa
"saatteli yön pimeyteen
tähän aikaan"
"sydän merellään
verensä virroilla"
"elämän tanssia"
esiin tanssii elämän tuskaa,
ilon pisaroita karkeloi.
dolan.
kiitos sain tanssia runos sävelillä.Liisa
Jos tanssia parketilla ja sen pyörteitä
tarkoitat,niin ehdotan turvakenkiä ja
pitkää pinnaa...huumori mielellä.
Miten karkelot tuskaisena
tuntuisi tuskan hiellä
varustettuna.
Kyllä tämä tanssisi nyt
kyllä taisi tuottaa
kylmää hikeä...muista iltasauna !
osioteen missä noita
turvakenkiä tehdään.
Tanssi sen jo lapsena koin,
asuu minussa,
aa! jos joskus saanu tanssia,
miss yhdeks kauniiks taiteeks.
Tuskaa
olen tanssinnu elämäni tuskaa
kehonkielien tuntien niissä
joka solu itki-tanssin.
dolan.
äläs nyt pelästy
meitä nääs on moneen junaan.
Iltsasauna sen lämmitänki,
Sinulle leppoisaa päivää..Liisa
En minä pelästy,sillä elämä
opettaa...mutta onko kaikki
sitten niin tasapuolista
-se on asia erikseen.
Saunoillaan ja
nukutaan.
olet tämä kirjoittanutkin ' elämän tanssi '
Jonkinlainen haikeus kulkee näissä säkeissä,
aatoksia joita pitäisi lukea oikein ajan kanssa.
Mutta nyt on pakko lähteä, palaan ehkä myöhemmin
vielä runoosi Dolan.
Myöhään tuhersin tanssin luvatussa
pyhätössäni sanoja tapaillen.
Ei kaikkeen tarvitse niin paneutua,
jää pian junnaamaan paikoilleen,jos
ei ole suuntaviittoja selvillä.
Eräänlainen joustavuus/sujuvuus
puuttunee,mutta kun tuosta
tietynlaisesta särmästä täällä
toisinaan mainitsen...niin ehkä
se omalla kohdallani on jotenkin
tälläistä..."ota nyt tästäkin selvä".
elämän tanssia
yössä yksin
sävelet soi
oi oi oi,
odottaa lammen syli
rakastavaisia~~
sulkakynäsi vedot
niin kauniit ja herkät,
tigru ihan ymmällään
ja pökröllään,,,,,,,,
,,,,,,,,,
,,,olet onnistunut runossasi
täydellisesti rakas ystävä,
kaunein kiitos~~
Miten juuri ajattelinkin Sinua,
ja sitten - tähän tulitkin -
en sillä,että kommentoida aina
pitäisi,kun en itsekkään aina...
- liekö runo ystävyyden ajatuksiani.
Ei en minä täydellisesti ole
onnistunut.
Sinä vaikka sielusi antaisit
jonkun toisen puolesta,pidä
otteesi hallinnassasi ystäväiseni.
Kiitos- kuuluu
sylisi lämpöön.
teletapia toimii~~
kyllä ote hallinassa
vaik hutera vähän onkin,,,*wirn* :)
oletpas onnistunut
ainaskin mun mielestä,,,
,,mä sanana,,,,,,
ja sana on tosi,,,
en mä mitään turhia hölise
yleensäkään,,
vaan sydeämen sanoja
Minä uskon Sinua,kun minä en
itseäni osaa ns.jalustalle
laittaa,ehkä toiset osaavat
tunnistaa minussa jotain
sellaista,mistä en itse
niin numeroa tohdi
tehdä.
Kiitos Sinulle
-sydämestäni.
Elämän tanssi ei aina
Kovin tasapuoliselta tunnu....
- tämä vain tällaisena sivutoteamuksena
Vaan
....tuli jotenkin mieleeni,
ett’ illan “lempeä varjoisuus”
sallii päivän viimojen
ja yön salaperäisyyden
sulautua mystiseen hämärään
- Jotenkin ehkä turvaa antaen
Tahi
jotakin piilottaen,,,
Kuin surua aistien
luen
”johon öinen valo ei
luo kajoaan ”
- tämä
kuin pitäisi sisällään
jotakin ...satuttavaa...
Kuitenkin
“vietteli viitallaan
huoneeni lämpöön ”
Jotenkin löydän runoistasi toivon
Mahdollisuuden muustakin
kuin
”tuo yö yksin maailmaansa”
Sen toivon
koin tämänkin runon sisällä
- Kiitos Sinulle
Ps.
Oikein hyvää tätä vuotta
ja
Tulevaa aikaa Sinulle
Kiitos kirjoittelusta
- on ollut mukavaa :)
terveisin
- tytteli -
Tämä oli erään tuotteen sivujuoni
verholla varustettuna.
Runot voivat olla tosia
tai verhottuja,ja aina
ei voi lukija tietää
niiden todenperäisyyttä.
Ole Sinä hyvä ystävä huoletta
sanojen merkityksistä ja nauti
tämänkin päivän kulusta.
Aivan kuin lopussa jäähyväisiä
heittäisit tänne suuntaan.
Hei
Minähän siellä hiekkalinnasi ympärillä
potkukelkkailin :)
Aurinko kauniisti kultasi
Hiekkalinnasi
Upeat tornit
Ja
Särmikkäät kuistit
Kuljin siellä myös
Kuun luodessa kajonsa
Kuin
Pehmeinä varjoina
Hiekkalinnasi ääriviivoilla
Siellä kalliopaaden päällä
istuksin potkukelkkani istuimella
Katsoin kuljettua matkaa
polveilevaa polkua
tarinanlämpöistä tietä
Eipä näkynyt enää “Dolania” näillä hiekkadyyneillä.... hymyilen kuitenkin :)
Yön hetkinä kävin
vielä uuden viestilippuni pystyttämässä
vaan
autioina , autioina
olivat Hiekkalinnan maisemat
----
Olin aiemmin laittanut tästä
runostasi mietteitäni muistiin
Päätinpä kirjata ne tänne
Samalla
kun “Näkemiini” Sinulle huikkaan
Kiitos lämpöinen,
että viestin vielä
Sinulta sain
- Toivottavasti tämä viesti
vielä tavoittaa Sinut
Kiitollisin mielin haluaisin
tässä terveiseni Sinulle laittaa
Kovin, kovin mukavaa on
minusta
ollut
“Kanssasi hiekkalinnaa rakentaa”
Toivon, että
mahdollisimman moni löytäisi
vielä tiensä sinne
Hiekkalinnan äärelle
Runosi on todella hyvä
Joten vaikka se on onkin jo siellä “takana”
On se löytämisen arvoinen!!
Kiitokseni Sinulle
Ja
Kaikkea Hyvää Sinulle!!
Olen nauttinut tästä “matkastamme”
hyvin paljon
Toivon nöyrästi
että
Sinulla
on ollut puoliksi
- tahi neljänneksen :D :D verran
yhtä mukavaa
matkata tätä matkaamme.....
Terveisin
Haikein mielin
...hyvinkin haikein..... :) :)
- tytteli-
Hei !
Tuohon mihin vastasit,niin jälkeenpäin
huomasin,että vastasitkin toiseen runooni.
Kirjoitat kovin kiiltoisen
lämmintä tekstiä,et vihloo
mut ei nitroo.
Minä olen kiireinen mies,
etten jouda leikkimään
hiekkalinnan kukkulan
valloitusta,sillä tuoliin
sidottuna täällä
näppäinrintamilla varustettuna.
Tuota loppua en nyt
todellakaan ymmärrä,
että voitko hiven sitä
minulle laajentaa
tai syventää.
Sinua todella Kunnioittaen :
Dolan
Hei
Etpä tietenkään ehtisi
Enkä sitä voisi vaatiakaan ....
Itsestäni toki tiedän
miten
Elämän virta kuljettaa
monelle taholle yhtä aikaa
Välillä on pakko suorittaa valintoja
mistä kääntyy
ja
mihin jalanjälkensä piirtää
Ystäväni -näin rohkenen tässä sanoa
“loppuani” pyysit tarkentamaan
Kyllähän tässä soi
Jäähyväis-tanssit
niin kuin jo aiemmin arvelitkin....
En toki halua häipyä kuin usva tuuleen
Hyvät käytöstavat jo
mielestäni “vaativat” sen
Ja koska
minä myös
Sinua
kunnioitan
halusin rivini kirjata
Sinun - tytteli -
Hei ja minua tänään harhaan
ammuttu,kuin itsekin
luulleeni sitä ja toista
että miten nämä nyt taas
menivätkään
... toisen kertaan eri
runossa kuljen...
ei taida tämä pv.olla minun.
Hyvää alkavaa viikkoa
Sinulle...
... - ai jaa jo meinaat
lupautua...
Huomenta Sinulle
Mitenkäs tässä sanani asettelisinkaan..
Eipä kaiketi muuta ,
kuin “tarttua härkää sarvista”
Minä harhaluoteja ampuneena
yritän hieman sanojani “suomentaa”
Ja todennäköisesti sekoitan entistä pahemmin
- niinhän selittelyssä yleensä käy
Minä tuossa aiemmassa viestissäni
poukkoilen “runosta toiselle”
Joten
yritänpä jotenkin “kääntää sitä
ymmärrettävän muotoon“ :
Viestini alussa yritin viittailla
kun yhdeksännen ja kymmenennen (onpas hauskat sanat kirjoittaa) päivän välisenä yönä olin heittänyt viestilippuni
Sinun Hiekkalinnasi kupeeseen ...
Ja maalailin kielikuvilla (kielikuvistahan meillä onkin
ollut puhetta, niitähän mie niin mieluusti harrastan)
tuntojani Hiekkalinnasi maisemissa :)
..sitten naputtelin viivojani…
Ja sukelsin tähän ”elämän tanssiin”
…josta kirjasin -jo aiemmin mietteenä
mielessäni kulkeneet - sanaseni
Ja kuinkas ollakaan
Siinä kun alan Sinulle
“Näkemiitäni huikata”
niin palaan vielä Hiekkalinnasi äärille
Joten en ihmettele, että putosit kyydistä
- enkä kyllä tiedä auttoiko tämä
kyydissäni pysymiseen :D
Siinä viestini lopussa heitän Sinulle
-loukatulla itsetunnollani (kun rehellisiä ollaan - ja sitähän ollaan :D )
hyvästejäni
ja
kiitoksiani - jotka sydämestäni lausuttu on
toiveenkin vielä perähän huikkasin ...
Kiitos Sinulle alkavan viikon toivotuksistasi
Samaahan minä Sinulle toivotan
kuten kaikkiin tulevaisuutesi päiviin
- tytteli -
----
..lupaus ...
…..mitähän lupasin ... ;D
…meinata .....
Iltapäivää Sinulle
Minä selittelen ja vihoittelen
vesikeliä,jonka lonkerot
ulottuvat varpaiden väliin
asti ja saaden tuulenkin
tummumaan.
Kyyditse yli vesien ja lammikoiden
ettei kuivuus kohtaisi kosteaa
ja kylmäksi tekisi.
Mukavalta tuntui sekoituksesi
jo muutenkin sekaiseen
vinttikomeroon... tuon saat
arvata,että mitä tarkoitan
ja niin helppo tietää.
... ja nyt et sitten muista
ja kuinka koirani pääsee
veräjästä ja minä sen
varjolla.
Yöstäni Sinulle kuiskaan
Hauska sanaleikki
Sinulta
tuo varjolla kulku :)
Kas, minunhan
ei lainkaan
enää kuuluisi Sinulle vastata
Koska
jo hyvästejäni Sinulle heitin
Minähän kasvoni tyystin näin menetän !! :)
Kun yhä
näin
täällä
viestejä Sinulle rustaan
Toisaalta
Kukahan minut täällä näin tuntee
Ken tietää
Miten ma
itseni
kanssa näin toimin ....
Ja
niin
Onko väliä
miten ma
kasvojain kannan
Minun itseni kädes`
on tahtoni
ja ....
.... kelkkani kulku ;D
----
Elämässä
on
tärkeämpää
pitää ovia auki
kuin
sulkea niitä
Liian lyhyt
on tiemme
lukkoja
käyttääksemme ....
(näin minä taas katsoin oikeudekseni käydä
Toisella runollasi jälleen
Ja vielä omia ajatuksiani mukaan laittamaan)
Yö huutaa noutajaansa linjoilla
kuin leikkien lapsi leikkimään
ja katsos vielä näinkin
myöhään huumori pelaa - jonkin
aikaa.
Niin hyvästelit
ja mikset jättänyt,
niinkö jo soimaa
yösi sävel.
Kasvot niin paatuneet
ja sokaistuneet tällä
iällä,että oikein nolottaa.
Pitäähän meillä jo tässä
keski-iän tiimellyksessä
olla omat leikkimme...
kun tuo dement.ei uhkaa.
Ja onhan tämä sen torjuntaa
jota lääkärimme suosittelee.
.. no voi suin kevät,joko
varastollani napsuja olet
ollut ottamassa..
nyt sulkeutunee tämän
miehen viljavaraston ovet.
Hyvää yön kimallusta
ja aamun kirpeää kuin
narskuvaa pakkaslunta.
Kas
Jos oisit
Sä vain hyvästisi
mulle heittänyt
niin taaksein oisin
nämä sivut jättänyt :)
Tähän ikään ehtineenä
On ”kasvonsa jo useasti menettänyt”
Anteeksiko oppinut
- itsellensä -
antamaan
Sit en tiedä…..
Soimaa sävel
Useinkin
tehdystä
ja tekemättömästä
- Joskus
sävel
vierellä hiljaa hyräillen vain kulkee
Vaan toisin päivin
- öin
Se herkee
kuin sinfoniaa lyöden
Iskuin syvin, sieluun saakka
Huh, mik` onkaan
tämä raskas, rakas taakka
Kun niin tumman
sovituksen
Elon nuottiviivastoon
ma sain ..... :) :)
----
Kuinka tarkkana Sä ootkaan
Sun viljavarastosi inventaarista
Kas välillä
Kuin lääkkeheksi vainen
sormustellisen vain verran
Tässä keski-iän kriisissä
elelevä nainen
vois napsun ottaa yhden kerran
Tahi toisenkin ....ehkä ... joskus ;D :D
Narskuvaa pakkaslunta
kaihoten
Ikävöiden
- kuitenkin
Yön kimalluksesta
Kiittäen
Kaikkea hyvää päivääsi
Toivotellen
- tytteli -
En sentään noin tärkeä ole
täällä kellekkään,että
joku myös jättäisi minun
lähdettyäni.
Sinulla tuntuu soivan
kevään litsis lotsis
krääk jamit siellä.
Kukas runotieteilijä
Sinä oikein olet,
kun noin nuottia
pakerrat sanoittaen...
ilmeisesti paikkakunnan
kuuluisuus,joka kylässä
omansa.
Niin tätä keski-iän loputonta
taikaa,jossa höysteenä
vilja-aitan rukiiset eväät.
Voi Ystäväin
Ainako ma väärin käärin
voimaperiin laitan
nämä sanaseni rullaan
Katohan kun mä niin terhakkasti niitä hyvästejä heitin
Ja jos Sä oisit sanonut heti ”adjåöö” niin
siinä oisin ollut
pakko-rakoses menos
Vaan kun vielä viestil heitit
Niin tännnepä viel jäin
- Tokkopa kuitenkaan kenenkään iloks .... :D
...hih-hi - juuuh.... :D
Joka kylässä omansa
-kyll´ä
Sellainen homssanduudeli
kainalossaan puudeli
- paitti ei mulla ;)
Paikkakunann kuulu ”lyyrikko”…Juuh.. :D
…aina juhlissa
Tyrkätään vieraskirja nenän alle
Ja sanotaan, että kirjaahan
Sää ”Tytti” nuottisävelees
riimitellen tähän sivuhun
Nii mee pukstaavataan nimemme alle.
Onkos Sinulla isokin vyö
- josta roikkuu niitä vilja-aittojen
ja muiden varastojen avaimia ...
Pääseekö niihin ees Pehtoori
tahi Emännöitsijä käsiksi :) :)
Nyt on vaikea vastata tai muutoin
hyvän maun vitsejä heittää,jos
pitäis mahduttaa tähän vastineeseen.
Minä heitän täältä mitä
heitän ja nouki sie muruset
ja lyriikkaa luo.
Hei...täähän alkaa luistaa kuin
potkukelkka alamäessä,jonne
on soraa tiekarhut laittaneet.
Kuule- älä sie näin köyhää
kirkon rottaa tuu avaimias
kahtoo,kun ei oo kuin
reikäset taskut nuriappäin.
Tää ilta on muutenkin
reikiä täys ja pilkkopimmeetä,
- joten hyvää yötä pukstaaville.
Siinä sitä on urakkaa
kun
alkaa pokukelkkaa kantaa...
siell
soraisella tiell
Mutta
- onneks ei sentään toraisella :)
ihan sopuisastihan tää kulku meilt luistaa..
Ai ois vitsit mennyt ”epämaukkahiks”
Sehän on
näillä sivuilla
otettava pitopäydäst vaan ne varmat....
- vaikka muruset
Jos ei muuta
Paikkoo pitäis löytää
…niihin taskuloihin....
.... Paikkoja
Eipä muuta kuin ompelupiiri pystyhyn
- Mullakin ois noita nappeja ommeltavana
Siinähän sitä
Ommellessa
vois samalla turista
kaikkee maailmaa parantavaa... :D
Pimmeeseen iltaasi
Ilon valon
Toivottaisin
Sekä
Hyvvää Yötä
Ei luista ei,lumien kuin jäiden
sulaminen paljastaa kitkakertoimet.
Parantaa maailmaa kuin
omaa egoaankin pikkuruisen
henkisen pääoman katteeksi.
Päivän luistoa Sinulle.
Tänään oli sellainen päivä
että
näitä jos ois monta
tulisi tunne
ettei tohtis päätänsä pielukselta nostaa
Oli luistot kyllä pikkasen eri tahissa
toisten kulkijoitten kanssa
Mutta kyllä se tästä taas lähtee...
laulu soimaan...
Ja luistotkin kohalleen...
Iloista iltaa Siul...:D
Ahaa... ties vaikka puupaa lasarettia,
minä vain heittelen täältä.
En minä tuota sanomaani ihan noin
tarkoittanut,että Sinulle kipsiä
pukkaan sementillä.
Saas nähä miten pieleen tämä
luisto puoli arvaus meni
ja huom. tämä ei ole kysymys,
vaan heitto jonnekin...
pitäähän sitä jostain asiaa
saada.
Iloitaan kaffeella
ja lämpimäisillä.
Leipuri Hiiva
Hän asuu Kumputiellä…
Lämpimäiset leipoo siellä
Frouva Diiva
Kylässä Kumputiellä
Kaffeet keittää siellä
Kas....
Radiossa alkaa soida valssi
hienosti sujuu heiltä myös tanssi....
Tanssintahtista iltaa Sinulle...:D
Anteeksi
Leipuri-viesti tuli kiireessä kirjoitettua
Ompahan varsinaista kulttuurinkehtoa...juu-u
Anteeksipyydellen
mutta kuitenkin
pystypäin hymyellen
Toivottaisin Sinulle
Hyvää Yötä
Pitäisikö alkaa jäljitys
tämän perusteella ja
mihinkähän se sitten
päätyisi
ehkäpä tämän runollisen
tekstin alkulähteille
ja eikun
alusta.
Hyvää viikonvaihteen
alkua mökkiisi
tai kartanoosi.
vainukoiratko irti…
-joko kuuluu haukuntaa Tapionmäelt,
joko koirain tassujen töminä
Kun löytävät minut
ne
kuononsa alas laskee
Ja vasten mun silkkisiä pohkeitain (just . juu…- nauran siis)
ne kuin kehräten vartens kiertää
Ja yhes taivaltain
kuljemme kohti lämpimäisillä katettua pöytää
Kas kartanon tilukset siintää tuol
missä auringonkehrä painuu
Monta salaojaa
ja pellonvakoa on matkalla täältä sinne…
Mutta kaffet on keitettynä oottamas
tuol mun pesäkolossain Metsän Tapion ikikuusien suojassa
Kiitoksen lausun toivotuksistasi
ja
kissankehräyksen täyttämää lauantai-iltaa Sinulle
Sunnuntaiaamuna kuuluu siis tälläisiä
ääniä Tapionmäeltä...ja saalistustako
meneillään...notkuviin antimiin.
Niihä sie haastelet ku ruuneperi
aikoinaa,et ei meinaa ees
peräs pysyä,et tääs oikei hengästyttää
heikompaa.
Nyt sunnuntai levolle
raskaan raadannan
jälkeen.
Kas , silloin kun verratahan
Runebergiin
tuohon kansallisrunoilijaamme
Olotila on kyllä melkoisen kahtiajakautunut
- kun tunnettua on, ettei aivan mairittelevaa ole kun mainitaan jonkun puhuvan kuin ruuneperi
..joten ... mitähän tästä nyt sitten ... :D :D
“työntäyteinen” päivä tämäkin
On ollut vasaraa ja nauloja
- pitänyt vähän talven tuivertamaa
pesäkolosta korjailla
- ettei pääse pyryt sisälle :)
“Tomusokeroidun” aapani ääriltä
Terveiseni
raskaan raadantasi jälkeiseen??
sunnuntai-iltaasi :)
ps.toivottavasti hengästymisesi on jo helpottanut
Olet Sinä oman alasi ruuneperi,
ainakin näissä kommenteissasi.
... mitä lienet naputelleesi
ja missä mörri peikon majassa
asunet...harhautusta veikkaan.
Mitä - joko happeni on rekisteröity
ja lukkoon lyöty...hanaa sinne
venttiiliin jotta tänne asti
riittää.
Hyvää alkavaa viikkoa.
Harhautukset tärkeitä
jotta saadahan
….... kolmeen pisteen kori :)
Mutta ihka oikiast
Minun hyppysis toimivat
- nuo kaksi
vasara naula…...
Siittä työnjälest en kylläkään
uskalla mennä takuuseen...
Mutta kyllä se omaan pesäkoloon kelpaa...
Mörri...joo ..hän assuu iäkkäänkuin
alivuokralaisena...hihittelen...
Hanaa…..
sanovat Prätkähiiret
- nuo oman aikansa sankarit
Kiitos toivotuksistasi
...pittääkin alkaa
HessuHopon pähkinöitä
etsiin huomista varten!!
- on sen verran “urakantäyteinen” päivä ennusteissa!!
Iloisen odotuksen täyttämää
Uuden viikon odotusta Sinulle
Terveisin tytti ruuneperi :D
Ai jaa että oikein koripalloilija
sitä ollaan,joten etsinpä tuolia
alleni,jotta näen silmiesi värin.
Niin tuossa työssä on hyvä olla
sormet apuna - pehmikkeenä - ilman
niitä pahoja sanoja...
Jaa että prätkähiiristä,jotta
nuoruutta on vielä hitusen tallella
ennen vanhuusikää ja noita muistamis
ongelmia...mahdollisesti.
Ethän sie oo vaan noita terv ja sos.
alan tyttöjä...joku täällä tapailee.
Ruuneperille terkkuja aamuun
täältä mottimetsästä...Yötä.
Kas, mun silmäin vaihtaa
sävynsä valon mukaan : D :D
- on ne senverasen kirjavat…
”ikuinen nuoruus” sydämessä
vai liekö jopa ”lapsetusta”
Kauhiata kun ei ossaa aikuistuu laisinkas
Muisti pätkii
…aika-ajoin…ja kaiken aikaa…
Sosiaalia Juu …paljon oli
tänään sosiaalia :)
Sinäkö olet mottimettäsä vallan
Toivottavasti sentään on kunnon
sahavehkeet Sulla matkass
- on senvertasen rankkaa puuhaa se…
Olet siis kyllästetty eri värein
kuin majakka pimeässä,
näyttäen suuntaa kulkijalle.
Ei ole hyväksi että niin totaalisesti
aikuistuu,silloin vanheneekin nopeammin
ja sehän ei käy laatuun.
En itseänikään miellä näin ikäisekseni
kun tuo mielikin tuntuu niin nuorelta.
Ymmärrän tuon sosiaalisen puolesi,
jota itsekseni kuvailen.
Mehtään sain sut...nyt saanko
yössäni nauraa...ai kenelle...
en uskalla paljastaa,voit vaikka
pistää rautoihin metsäkarhun.
...pakko on nyt hymyilla
vinoa hymyä...sorry.
Hyvää yötä,äläkä nyt
mehtässä eksy näin
yönselässä ja
mottia tekemässä - varauksella -
että huumori puoli on siellä
kunnossa...ollaan me aika veitikoita.
Kyllästetty kyllä olen
Toivon vain etten kuitenkaan kauhian kyllästyttävä :)
Haa, onneksi olen niin kiltti persoonana
että majakallain näytän oikiat suuntimat
Etten ole semmoinen merenneito
jokk johdatti aikanansa kaikk
turmion syvihin vesihin..ihan kuolohon vallan
Nuorna Sa miekkonen mielesi malta
Elokin tuntuu näin maukkaammalta
Kelkkailen suihki, anna vain mennä
Runokynäsi
anna tehdä näin työtä
Sen näkee
ett sanojes myötä
On aateltu suurella sydämellä
Hiekkalinnasi äärillä sielukin huokaa
Sun runosi sanoista
-Te kaikki- huumautuen Juokaa!!!
Tässä kohtaan , ei voi muuta
Kuin anteheks pyydellä
Kun tommottoset sanaset vain
alkoivat pyrkiä ilmoille :D :D
Ihan on kuitenkin Sulle vilpittömästi kirjoitettu :D :D
Pitäiskös not riimirivit omistaa
Metsäkarhulle
Hunajasta tykkäävälle pörröpäälle
Kontiolle jot tituleerataan myös
Ihanaksi nallukaksi
Mutta jokk voi
yhdellä tassuniskulla lennättää
meitsin avaruuden tuolle puolen...:)
Miul on ain huumori puoli kunnos
Juu ...
Mutta oon joskus aatellut,
että sitäkin on vissiin
usiampaa lajiketta
Kun joskus on elon taipaleel käynt niin
etten oo ain huumorii tunnistant :D :D
- Sa ällös oo huolissas
Siun maastomerkinnät on kartall ihan kondikses
Eli Siul Veitikal
Toivotan
Illoo ja Riemuu
tähän tiistai-päivään
Aamun satutunti alkanee,joten nyt lapset
hiljaisuutta. Kiitos.
Ei sillä tavalla lainkaan,vaan ukon
piristeenä olet pakkaus ollunna.
Oi joi ja voi...mitä pahaa entisaikoina
ja nyt niin turvallista - se on tämä
tekniikka...kehittynyt kuin opit saatu.
Ja runoilet kuin eräs kuuluisuus,ei saa
nyt mainostaa - ei tämä ole MTV.
Älä nyt noin kauniisti näin
retaiselle miehelle lausu,
säästä se gentlemannilles.
Pysytään vaan maankamaralla,niin
pysytään hengissä,ettei liidellä
tuolla jossain.
Riemuillaan ja naukkaillaan
tätäkin päivää yön saatolle.
Tuosta Sun
satutunnin alkamisesta
Muistui mieleeni pikku-kakkosen Nukkumatti
…...illoin kulkee, heittää unihiekkaa
Päivän leikit aika lopettaa on
kun tv:n iltasatu alkaa.....
Näin se ”tunnari” kait suurin piirtein kulki
Tää ohjelma ei tullut MTV:ltä ...…hihittelen
…..Tämmöistä alkoi tuolta korvien
välistä purkautua kun puhuit gentlemannista
Elikäs :
Muistan kun meidän kylän Sanni
lomiltaan palas, oli muassaan kentlemanni
Kauppakassin tuo kohteliaasti kantoi
kukkapuskia ain Sannille antoi
Sannin jalkoja hieroi ja katsoi kauniisti silmiin
Sannista tuntui kuin ois päässyt rakkausfilmiin
Vaan romahti Sannin maailma, se kaikki
Kun korvahan kuiskas tietonsa Maikki
“voi Sanni, kuulehan tietoa tätä
voi Sinnuu miun Ystävätä”
- Kas kentlemanni tuo kun kylillä kulki
niin syliinsä siellä hän neitoja sulki
Niin kyyneleet kastoi Sannin poskipään
kun kulkemaan jäi hän yksinään
Pois muutti luotansa tuo kentlemanni-Santtu
En moista ma huoli
- olen niin kranttu :D :D
Jaahas
Ja näihin kuviin
Ja näihin tunnelmiin
päättyy tämä “satutunti”
Nyt ei muuta kuin Unihiekkaa kehiin
Hyvää Yötä
Yön saattajalle
Muistanhan minä nukkumatin ja unihiekat,
kun lapsieni kanssa katsottiin yhdessä.
Ei ollu mtv ei ja hihitystäsi kuuntelen
mielelläni.
Juu ei tuollaisilla mitään tee,ei
muuta kuin pärekopan aineiksi vaan.
Pirskatti - naisissa myös samaa,
joten pistetään - puoliks.
Molempien pitää olla varovaisia,mutta
mehän ollaan tahoillamme jo varattuja
-joten ei syytä huoleen.
Nukkumatti jo nukkumassa ja silmiä
kuin mieltäkin uni jo kaipaa.
Hyvää huomenta
Kyllähän heitti sikiät unihiekat mattiska viime yönä
Painoi viel aamullakin hiekkakuorma niin,
etten meinanut jaksaa luomia auki kiertää
Tuli tässä mieleeni, että jälkikasvu
saattaisi olla sammaaa ikäluokkaa
Noin niin kuin veikkaisin vain :)
Se on muistaakseni ihan Itäsaksast, se NukkuMatti
Vai tekeeköhän muisti nyt teppanat ??
Kuulehan, minulla toi ”naurusingeri” hyrrää niin
kauhiast pitkin päivöä, että saattaisi
olla kuitenkin liika-annoksen vaaraa....
Vaan tässä nämä annokset on varmaan
viel siedettävyyden rajoissa :D :D
Toisaalta myös nuo ärräpäät
saattaa heretä sillai ihan kuin itsestään
Se ku vasara sillai makiast napauttaa
tohon sormenpäähän, niin
tuosta ”naamuskas olevast reiäst”
voi kirvota semmosta tekstiä
että sitä ei voi tähän ees kirjata :)
Puolinaista, kovin puolinaista
on joskus ihmisen mieli....
Niin, jotta koriloiks vaa
se on oikia resepti
Varauskirja...hmmhmmm.....
Semptinen mustakantinen
Missä on punaiset lehtisen syrjät
Sellaisen vasiten muistan…...
...enneaikaan niitä oli...
Saattais viel laatikost löytyäkin :D :D
Sen kauttako huoletonna vainen...?? :D :D
Huoletonta päivöä Sinulle
Toivottaa haluaisin
ja
Muistorikasta tietysti myös
Kyllä nukkumatti on saksan
kansalaisia minunkin
muistini mukaan.
Mutta tämä muisti on kyllä
suomalaista.
Hei!!
Sinun runoasi: "Näin on parempi"
olen lukenut
itsekseni pureskellut
ja tämmöistä pääni on alkanut tuottaa
ja näin
kysymättä lupaa :)
sormeni täthän ajatukseni suoltaa
Väkevää tekstisi on
”kevyinä hiutaleina
kasvojani hyväilit ”
Kauniisti kerroit
Hellivästi aivan
Rakkauden aavistelevaisuudesta
Myös
Sen haavoittuvaisuudesta :
”pyörteinä tuiskutit
polkumme umpeen ”
Pettymyksestä
”vaikeroi menneet
jo tuhoutuneet puistot ”
Minuuden vahvuutta
”näin on minun
parempi ”
- vai onko ??
Jäin miettimään viimeistä säettä
” - ja sinun
pahempi olla. ”
Tämä jäi jotenkin mieleeni…..
Kaipau, katkeruus…
Ehkäpä sitten kuitenkin….
Onko näi parempi
Anteeksi, en tarkoita arvostella
Kirjoitan vain ajatuksia mitä runosi herättää
(minun) mielessäni...
Kuten sanoinkin
Väkevää tekstiä
ja
nautinnollinen...
Heipä hei !
Hyvä ystävä ja tottakai saa Arvostella
kuin luoda mielipiteitä ihan millaisia
vain runoistani - enkä pahastu - lainkaan.
Sillä kirjoittajakin voi saada
uusia näkemyksiä kuin
virikkeitäkin jopa eteenpäinkin.
Runot ovat runoja
elämä on elämää,ei välttämättä
pois sulkevia mutta kuitenkin
erillisiä - minun osaltani.
Kuitenkin jostain alkavia kuin
sytykkeitä saaneet ja enkä minä
haluaisi kaikkia runojani oikeasti
elää - onnekseni vaiko
pettymyksenikö - jääköön jokaisen
oman mielikuvien varaan.
Hei
Tuopa on oivallisesti sanottu :
”ei välttämättä pois sulkevia
mutta kuitenkin erillisiä”
Minä kun tuonne ”piirongin laatikkoon” kirjoittelen
niin tokihan oma eletty elämä
toiveet ym. vaikuttavat kirjoituksiini
Mutta, mutta paljonhan on aivan
”mielen luomia” kielikuvia.....
Runoissahan voi olla ”päähenkilö”
- fiktiivinen -
Jonka elämää ja toiveita
runo sitten voi kuvata ....
Esim. näin…
..... kai :) :) :)
Hei - voi hemmetti,nyt en tähän
löydä järkevää vastausta,ehkä
täytynee keksiä uusi kupletin
juoni.
Näkyikö hierarkian tiellä tuttuja
ja liikennesääntöjä reitin varrella
opastauluineen.
Opas täällä vilkuttaa omalle
tielleen...huumoria...vaiko
jo vakavaa tuo ajovilkku
...otetaanpa selkoa.
Hyviä viikonvaihteen
rientoja ja lumilinnan
tekoon.
Moiks!
”yöttömästäkö yöstä” ma tervehdän....
Sä sitten miltei Hiskin kuhtuit bileisiin mukahan
kupletteja virkkaileen…
Ka, minäkö liikennemerkkejä ymmärtäisin
kas, kummaa vainen
Kun yleensä liikenteessä nainen
on se, jok`tiedä ei mittään ja
ruuhkaa vain tekköö ”tiettömillekin teille” :D :D
Nythän nuot timeperiinit
hiekkalinna teost
lumilinnan ääreen ehtivät
Eipä muuta ku tuiketta
vaan lumilinnan sissään
Ja tummaa taivasta vasten valoa ihailemaan
Tuiketta Sinunkin viikonloppuusi
ja
Rauhaisaa Yötä
Moikka vaan ja näinkö myöhässä
minä viestiisi kuljen,vaiko
heittoa pvm....
Bileet pidetty ja kupletin juonet
järjestetty...
Taitaapi naiset olla järkevempiä
liikenteessä kuin ukkolauma konsanaan.
Lunta ja huumaa ulkona tulvillaan,
josta saamme nauttia kukin mitenkin
ja tyyli vapaa.
... - ihmettelen vain miten
viestisi nyt vasta tässä
näkyi,oiskohan juuttunut
luminietoksiin.
Hyvää alkavaa viikkoa
pirttiisi pieneen ja
lämpöiseen.
Kas, niin äkkiä helmani heilahtaa
niin nopsaan käy
kantani kolke
Niin nopsaan kupletin sammuttaa
luonne äksy
- kopea aivan ….. hih-hih-hi-hii
- Katohan
jäipä rytmit päälle
kun pukstaasin tuota aamulla kirjaamaani…
…..Lunta tulvillaan, tosiaan
Nyt on sitä, valkoista nietosta täälläkin
Sinähän rohkia mies oot
kun “uskallat” naisia liikenteessä kehua :)))
Viikkoa maukasta maistuvaa
Sulle toivotan
Älä hyvä immeinen äksyile ja kun
minä niin levollista oloani
kannan hiven aikaa vielä.
Nyt juuri tuli tässä mieleeni,että
piti vastaamani Sinun erääseen
runoon,jonka olit kirjoittanut
palstalle...tuntui hyvältä
lukea se,jäi vain siihen vastaamatta
silloin ja sitten unohdin taistelu
kentälle.
Minä niin rohkea,että jo
leipälapiota odotan perääni
heitettävän...varustaudun
maalivahdin varusteisiini.
Maiskutan viikon hiukopalaa
ja samaa siul sin naapur kylil.