havainnoit ajankäyttöäsi?
Miten ylipäätään suhtaudut ajan kulumiseen?
Koetko aikasi olevan kallisarvoista?
Miten ylipäätään suhtaudut ajan kulumiseen?
Koetko aikasi olevan kallisarvoista?
Kuinka tarkkaan...
zen _
7354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aika on menettänyt merkityksensä. On aivan samantekevää, milloin teen mitäkin. Vain ympäristö pakottaa minut seuraamaan aikaa, laittamaan lapset kouluun, menemään terapeutille oikeaan aikaan. Olen tullut hitaaksi enkä välitä yhtään, miten kauan minulta kestää tehdä jokin työ tai työni, ja aikaa menee paljon enemmän kuin aikaisemmin. Viikolla tein työmme ilman miestäni pari kertaa ja aikaa meni todella paljon, mutta olin tyytyväinen, kun yleensä sain ne tehdyiksi. Aika on merkityksetöntä. Ei ole tavoitteita tai päämääriä, jotka tulevat sisältäni. Vain "kulissit" pakottavat pysymään jonkinlaisessa ryhdissä.
tulit hitaaksi? Olitko ennen toisenlainen ja miten suhtaudut muiden ihmisten kiireisyyteen?
Pitkäaikainen unettomuus vei muistini ja keskittymikykyni. Pääni alkoi toimia hitaasti, joskus ei juuri ollenkaan. Minulla oli ylivireystila, joka uuvutti minut. Ylivireus vain kiihtyi, kun aloin muistaa lapsuuttani ja nuoruttani ja juuri mitään hyvää en niistä ajoista vielä ole muistanut. Kun ylivireys lopulta katkaistiin lääkkeellä, oli kuin olisin kävellyt päin seinää.
Olin pitkään, hyvin kauan, ollut aivan toisenlainen. Tein koko ajan työtä. Suuresta perheestämme huolehtiminenkin edellytti sitä sekä työmme. Mutta tarvitsin ne kaikki lapset, jotta olisin pysynyt vauhdissa, "kurssissa", en olisi muistanut traumaattista elämääni.
Kun "pössähdin", irtosin kaikesta, myös lapsistamme. Hekin muuttuivat minulle merkityksettömiksi. Silti koetan olla "tavallinen" heidän suhteensa. Kaikki suunnilleen menetti merkityksensä. Toissa kesä ja syksy ja viime talvi menivät maatessa. Vähän vain tein työtä välillä ja sanoin lapsille, mitä ruokaa pitää tehdä. Tänä syksynä ostin viisivuotiaallemme uudet kumisaappaat, jotka olivat viisi numeroa suuremmat kuin edelliset. Mistään tuollaisesta en ole jaksanut huolehtia, vain vähän kirjoittamalla tyhjentänyt päätäni. Muiden kiire lähinnä huvittaa minua. Ei sillä tavoin, että se olisi hauskaa, vaan jotenkin hirtehisesti. Itse en enää pysty kehittämään kiirettä. On vain yksi nopeus tai sitten ei mitään. Jos koetan olla nopea, pääni lyö ikään kuin tyhjää enkä silloin kykene mihinkään.
Unettomuudessa en tuntenut väsymystä ja ehkä juuri sen vuoksi se oli niin petollista. Ihmettelin vain, miten ei tarvinnut nukkua. Minulle alkoi tulla harhoja ja ilman lääkettä olisin ilmeisesti (asiantuntijoiden mukaan) pikapuoliin seonnut. Onneksi säästyin siltä, sillä sieltä nouseminen olisi vielä hitaampaa kuin tästä.
Että mitä tämä Zen kokoajan kyselee,sitä rupesin itsekinmiettimään. Tämän formaatin tarkoitus on auttaa ihmisiä ja tukea, sinun utelusi ei tue kumpaakaan näistä. Joa olet terv.alan tms opiskelija tai joku tutkijä tai joku tälLäinen mikä vaan niin vaihda hyvin äkkiä alaa; näillä sivuilla kysymysten esittämisen oman edun nimissä on erittäin tuomittavaa ja raukkamaista.
Ja kaikk viIttaa siihen että sinua ei muu motivoi kuin oma etusi, siinäkin mielessä Hel..tin raukkamaista myös käyttää nimim Zen, HAH HAH ... Joten tue ihmisiä oikesti tai HÄIVY !
hyvä kommentti.
Minua on ainakin auttanut, kun joku osaa kysyä järkeviä kysymyksiä. Ja kuunteleminen ja kysymyten ja jatkokysymysten esittäminenhän on tukemista, ainakin minä sen sellaisena koen. Ja helkutti soikoon, tämähän on palsta jossa saa kysyä aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Jatka vaan samana malliin zen_.
Jaa en enää huomaa ajan kulumista. päivät hengataan koneella facebookissa tai kesksutelupaltoilla. Kun ei ole voimia mennä uloskaan.