Nyt kuntavaalien jälkeen tarkastellaan "valtionosuustasauksia".
Alla oleva artikkeli on kopioitu Lindholm-fi.net -sivuilta.
Näin se on nähtävä, että Keskustapuolue vetää kotiinpäin myös valtionosuustasausjärjestelmällä suosien siis omia intressikuntiaan, Kepu-enemmistöisiä.
***
Miten paljon ja mistä rahaa kerätään valtionosuus tasauksella?
Muutamia poimintoja suunnitteluista kokonaissummista (maksavia kuntia) vuodelle 2007:
Helsinki 252 milj. euroa, Espoo 149 milj. euroa, Vantaa 50 milj. euroa, Tampere 36 milj. euroa, Oulu 29 milj. euroa, Salo 17 milj. euroa, Turku 15 milj. euroa jne...
Maksavien kuntien tekemät verotulon siirrot ovat kokonaismäärältään 700 miljoonaa euroa, joka on n. puolet koko kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverojen tuotosta (yht. 14 300 milj. euroa).
Suhteellisesti laskien laupeimpia hyväntekijöitä ovat:
Kauniainen 1028 eur/as., Salo 695 eur/as., Espoo 653 eur/as., Helsinki 451 eur/as. ja Kaskinen 445 eur/as. Nämä hyväntekijät siis "lahjoittavat" edellä mainitun summan per asukas, toisten kuntien käytettäväksi. Tämähän on eettisesti katsoen hyvin humaania toimintaa, vaikka itse maksajat ei pysty päättämään kohdentamisesta tai määrästä.
Minne valtion tasaussummat kohdistuvat?
Top 5 -lista on jo mielenkiintoista luettavaa. Yhdessäkään mainituista kunnista en ole tietoisesti edes käynnyt.
Suhteellisesti ottaen seuraavat kunnat saavat eniten rahaa per asukas: Merijärvi (990 eur), Ullava (920 eur), Kinnula (918 eur), Ranua (913 eur) ja Soini (906 eur). Suomeksi: jokaikistä merijärveläistä sponsoroidaan vastikkeettomasti 990 eurolla vuodessa - riittää kun satut olemaan kyseisen kunnan asukas.
Kokonaissummien kärkipäästä löytyvät seuraavat kunnat:
Kauhava (8,3 milj.), Nivala (7,9 milj.), Kuusamo (7,5 milj.), Kiuruvesi (7,3 milj.) ja Pudasjärvi (6,9 milj.).
Otetaan hieman selvyyttä muutamasta "kärkihyötyjästä"
Ensinnäkin olen käyttänyt lähteinä mm. Wikipediaa ja eri ministeriöiden sekä kuntien omia internet-sivuja.
Mystinen Merijärvi: Merijärvi on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva kunta, jossa on 1339 asukasta. Merijärvi on ollut ja on yhä edelleen Suomen keskustalaisin kunta (89 % äänistä kunnallisvaaleissa). Verotulojen kertymä oli 54,5 % arvioidusta talousarviosta.
Kauhava: Kauhavan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jossa asuu 7983 ihmistä. Yrittäjyydestään tunnetulla Kauhavalla sijaitsevat Suomen Yrittäjäopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun osana toimiva Yrittäjien ammattikorkeakouluyksikkö, jotka antavat monipuoliset valmiudet yrittäjänä toimimiseen. Tunnettuja kauhavalaisia on mm. Susanna Haapoja (kansanedustaja, kesk.), Antti Tuuri (kirjailija) ja Kyösti Virrankoski (eurokansanedustaja, kesk.).
Muutoinkin listan lähes kaikki hyötyjät ovat poliittiselta väriltään keskustalaisia sekä sijaitsevat yrittäjyydestä tunnetun Pohjanmaan maakunnissa ja/tai ovat hyvin maatalousvaltaisia. Vastoin ennakko-odotuksiani kärkisijoilla ei siis ollutkaan vain pohjois-karjalaisia, ylä-savolaisia ja lappalaisia kuntia.
Kuriositeettina mainikkoon, että lamavuosien vasemmistolainen kriisikunta Karkkila saa tasausta vain 22 eur/asukas v. 2007!
Kokonaissummat ja automaattien taustavoimat
Kalastajan kalenteria mukaelleen: "Raha liukkuu hyvin ja se käy hyvin satimeen". On mielenkiintoista havaita, että Suomen sisäiset varallisuuden siirrot voivat olla näin huomattavia. Kaiken lisäksi siirtojen järjestelijöinä ei ole ns. sos.dem./vasemmisto poliitikot vaan keskustan valtapiirit.
Karrikoidusti Suomen suurin suunnitelmatalouden pönkittäjä löytyy Suomen keskustapuoleen valtapiiristä (mm. maaseudun keskustalaiset kunnat ja MTK).
Alla oleva artikkeli on kopioitu Lindholm-fi.net -sivuilta.
Näin se on nähtävä, että Keskustapuolue vetää kotiinpäin myös valtionosuustasausjärjestelmällä suosien siis omia intressikuntiaan, Kepu-enemmistöisiä.
***
Miten paljon ja mistä rahaa kerätään valtionosuus tasauksella?
Muutamia poimintoja suunnitteluista kokonaissummista (maksavia kuntia) vuodelle 2007:
Helsinki 252 milj. euroa, Espoo 149 milj. euroa, Vantaa 50 milj. euroa, Tampere 36 milj. euroa, Oulu 29 milj. euroa, Salo 17 milj. euroa, Turku 15 milj. euroa jne...
Maksavien kuntien tekemät verotulon siirrot ovat kokonaismäärältään 700 miljoonaa euroa, joka on n. puolet koko kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverojen tuotosta (yht. 14 300 milj. euroa).
Suhteellisesti laskien laupeimpia hyväntekijöitä ovat:
Kauniainen 1028 eur/as., Salo 695 eur/as., Espoo 653 eur/as., Helsinki 451 eur/as. ja Kaskinen 445 eur/as. Nämä hyväntekijät siis "lahjoittavat" edellä mainitun summan per asukas, toisten kuntien käytettäväksi. Tämähän on eettisesti katsoen hyvin humaania toimintaa, vaikka itse maksajat ei pysty päättämään kohdentamisesta tai määrästä.
Minne valtion tasaussummat kohdistuvat?
Top 5 -lista on jo mielenkiintoista luettavaa. Yhdessäkään mainituista kunnista en ole tietoisesti edes käynnyt.
Suhteellisesti ottaen seuraavat kunnat saavat eniten rahaa per asukas: Merijärvi (990 eur), Ullava (920 eur), Kinnula (918 eur), Ranua (913 eur) ja Soini (906 eur). Suomeksi: jokaikistä merijärveläistä sponsoroidaan vastikkeettomasti 990 eurolla vuodessa - riittää kun satut olemaan kyseisen kunnan asukas.
Kokonaissummien kärkipäästä löytyvät seuraavat kunnat:
Kauhava (8,3 milj.), Nivala (7,9 milj.), Kuusamo (7,5 milj.), Kiuruvesi (7,3 milj.) ja Pudasjärvi (6,9 milj.).
Otetaan hieman selvyyttä muutamasta "kärkihyötyjästä"
Ensinnäkin olen käyttänyt lähteinä mm. Wikipediaa ja eri ministeriöiden sekä kuntien omia internet-sivuja.
Mystinen Merijärvi: Merijärvi on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva kunta, jossa on 1339 asukasta. Merijärvi on ollut ja on yhä edelleen Suomen keskustalaisin kunta (89 % äänistä kunnallisvaaleissa). Verotulojen kertymä oli 54,5 % arvioidusta talousarviosta.
Kauhava: Kauhavan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jossa asuu 7983 ihmistä. Yrittäjyydestään tunnetulla Kauhavalla sijaitsevat Suomen Yrittäjäopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun osana toimiva Yrittäjien ammattikorkeakouluyksikkö, jotka antavat monipuoliset valmiudet yrittäjänä toimimiseen. Tunnettuja kauhavalaisia on mm. Susanna Haapoja (kansanedustaja, kesk.), Antti Tuuri (kirjailija) ja Kyösti Virrankoski (eurokansanedustaja, kesk.).
Muutoinkin listan lähes kaikki hyötyjät ovat poliittiselta väriltään keskustalaisia sekä sijaitsevat yrittäjyydestä tunnetun Pohjanmaan maakunnissa ja/tai ovat hyvin maatalousvaltaisia. Vastoin ennakko-odotuksiani kärkisijoilla ei siis ollutkaan vain pohjois-karjalaisia, ylä-savolaisia ja lappalaisia kuntia.
Kuriositeettina mainikkoon, että lamavuosien vasemmistolainen kriisikunta Karkkila saa tasausta vain 22 eur/asukas v. 2007!
Kokonaissummat ja automaattien taustavoimat
Kalastajan kalenteria mukaelleen: "Raha liukkuu hyvin ja se käy hyvin satimeen". On mielenkiintoista havaita, että Suomen sisäiset varallisuuden siirrot voivat olla näin huomattavia. Kaiken lisäksi siirtojen järjestelijöinä ei ole ns. sos.dem./vasemmisto poliitikot vaan keskustan valtapiirit.
Karrikoidusti Suomen suurin suunnitelmatalouden pönkittäjä löytyy Suomen keskustapuoleen valtapiiristä (mm. maaseudun keskustalaiset kunnat ja MTK).
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miten itsellä ?
Hirvimetsällä ?
Lihaa talveksi, muunmuassa.
Kotitarve puut lämmitykseen. Oletko niitä kopistellut.
Työtä vuorotta maanvilelys / karja tilalla.
Tulisitpa joksikian aikaa huomaisit ...
Muuttuisi ääni kellossa..
Tuskin hänkään Kiinalaista ruokaa söisi miuluummin kuin kotimaista...tai tiedäppä noista. Jonkinaiakaa.
Laiska arvostelee työteliästä.
Taisi sattua just...!
Pitäsikö työmiehetkin alkaa laillasi laiskotetleen. Mitä sitten, kun kaikki laiskotettelisi.
Laiskottelua ja Vodkaa !
kts johonkin itään.
Ei noin.
Muutakin on.
Maaseutu ja sen työntekijät on selkäranka valtiolle. Aina ruoka, lepo, ja lämmin tai lämmitys, kylmässä maassa. olleet etusijalla. Sitten vasta tulee muut, mm terveydenhoito tai sairaudenhoito. koulutus jne...
mm demokratia, ja ihmisten oikuedet ja velvollisuudetkin.
Nyt haluttu vähän ettei velvollisuuksia oliskaan, kunhan vain käy luukulla kuittaamassa rahansa. loppuaika laiskottelua.
Ilman työntekkoa ei pärjätä. Noin yleensä.'
Nyt onneksi patistellaan umpilaiskojan työhön. Nariinaaahan antavat...luonnollisesti.
Oletko itse työtön ?
Näillä Suomi 24:n politiikan mielipidesivuilla en kirjoita omista asioistani, ainoastaan politiikasta, yhteiskunnallisista asioista, arvoista - meitä kaikkia koskettavista asioista.
Siitä ahkerasta autioitetusta maaseudusta...
Maaseutu on autioitunut. Vanhukset käyvät rullaattoreilla kylän ainoassa kaupassa. Postit ovat kiinni. Terveyspalvelut siirretty lähimpiin kaupunkeihin tai kuntakeskuksiin...
Kepun ja MTK:n politiikan mukaisesti maaseudulla alettiin maksamaan siitä, että pienillä ja keskisuurilla tiloilla ei tehdä mitään:
pellot pakettiin - korvaukset siitä...
luopumista siitä ja luopumista tästä, jotta korvauksia tulee. Näin maaseudulle luotiin suurtiloja ja suurtukiaiset.
Jani Kivilahti, 31, maitotilallinen (Maajussille morsian -ohjelmasta) asuu maitotilallaan.
- 57 hehtaarin viljelykset
- 70 lypsävää lehmää
- 70 nuorta karjaa (mullikkaa?)
EI LAINKAAN TULOJA!
Eilaisia maataloustukiaisia Jani Kivilahti sai viime vuonna 171.393 euroa.
Kuukausitukiainen on 14.282,75 € Kivilahdella, jolla ei ole lainkaan tuloja. Miksi tukea kannattamatonta toimintaa.
Jotta yritykset saisivat tukea (erilaisista tukilähteistä) yritystoiminnan pitää olla kannattavaa. Kannattamatonta toimintaa ei tueta muutoinkuin kuin maatalousyrittäjillä. Miksi?
Onko se kahdehtimista, jos vaatii oikeudenmukaisuutta yhteiskuntaan ja edes hiukan tasa-arvoisempaa kohtelua eri tulonsaajaryhmien osalle. Etenkin kun tukiaiset maksetaan yhteisestä verokertymästä, jota kerätään eniten palkansaajilta.
Onko se kahdehtimita, jos tarkastelee eriarvoistumista eri vuosikymmenien aikana?
(Akatemiantutkija Raija Julkunen):
Vuosina 1990-2002 kaikkien tulonsaajien reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvoivat 19,29 %. Alimmassa desiilissä (kymmenyksessä) kasvu oli 1,09 %, ylimmässä 44,09 % ja ylimmässä yhdessä prosentissa 121,90 %.
***
Vuoden 2002 jälkeen eriarvoistuminen on ollut erityisen voimakasta mm. eriarvoistavan verokohtelun vuoksi, kun veronmaksukyky ei enää ole veronkannon perusteena.
Viime vuonna yritysten omistajilla ja maataloustuottajilla oli kaikkein paras tulokehitys. Palkansaajilla kaikkein kehnoin.
Ennätyssuuret osingot maksettiin. Kun osinkotulojen verotus on alennettu minimiin, osinkoja nostettiin yritysten hyvän tuloksen johdosta (kehnojen palkkojen vuoksi) ennätysmäärät. Nyt laman aikana yrityksiä pitäisi tukea verorahoin. Voittoja ei käytetty tuotekehitykseen ja innovaatioihin tai laman varalle...
Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, maitotaloustuotteiden hinta nousi 20 %. Suomalaiset elintarvikkeet ovat Euroopan kalleimpia. Kaksi kertaa kalliimpia kuin Saksassa ja kalliimpia kuin Ruotsissa, jossa maataloustuki on 1.2 miljardia euroa vuodessa, kun se Suomessa on 1.9 miljardia euroa. Suomessa tukiaisia jaetaan 200 eri tukimuodosta. Viimeisin tukimuoto lienee vielä "eläimen puhtaanapitotuki".
Suomessa maataloustuet jaetaan rikkaille maaseudun mahtisuvuille. Suomen kolmanneksi rikkain mies pankinjohtaja Bror Wahlroos nappaa näitä tukiaisia - luukultako?
Pienviljelijöiden tilat on Suomessa kannattamattomina lopetettu ja maaseutu on pahasti autioinut. Kannattamattomia niistä tuli kun eivät tukiaisia saaneet - tukiaiset annettiin rikkaille tiloille.
Rintamiestalojen perilliset maksavat perinnöistään veroja toisin kuin maaseudun mahtisukujen perilliset tai yritysten omistajien prilliset.
Kyllä maaseudulla toimii hyvä lomitussysteemi, maatalouslomittajia löytyy kunnon palkoilla... Omaishoitajapalvelut pitäisi järjestää saman systeemin mukaisesti. Nyt omaishoitajien vaatimattoman korvauksen verotus on erittäin suuri, koska omaishoitajan palkka lasketaan "sosiaalietuudeksi", vaikka siitä kertyy eläke ja se on korvausta tehdystä työstä.
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Näin ne maatalousyrittäjät ahkeroivat tukiaisia saaden (luukulta):
(Wikipedia:)
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu. 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR. Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.
***
Että ei tarvitse ahkeroida siellä pelloilla ainakaan Wahlroosin, Ehrnroothin tai Laakkosen autokauppiaan... jotka eivät varmastikaan tukiaisten avulla elvytä suomalaista maaseutua elinvoimaiseksi...
Kyllähän se olisi upeaa, jos suomalaisilla olisi rahaa ostaa suomalaisia elintarvikkeita, vieläpä lähitilalla tuotettuja ja lähikaupasta edulliseen hintaan. Näin ei ole. Saksasta ja Ruotsista sekä muista EU-maista tuodut elintarvikkeet (kuljetuskustannuksista huolimatta) ovat halvempia kuin suomalaiset, joita verorahoista tuetaan 1.9 miljardia euroa vuosittain.
Paradoksi on se, että suomalaisilla ei ole varaa ostaa tukemaansa ruokaa. Monet suomalaiset kerjäävät vanhentunutta ruokaa leipäjonoissa. Kun sosiaalietuudet ovat Suomessa kovasti verotettuja, esim. eläkkeet, työttömyyskorvaukset, omaishoitajan palkat jne. joutuvat leipäjonolaiset myös maksamaan maataloustukiaisia.
Suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu ahkeruus. Ahkeruus on ilomme. Jo esikoulussa lapset opetetaan ahkeroimaan, mikä jatkuu entistä kovempana koulussa.
Koulussa lapset totutetaan tekemään työtä koulupäivän jälkeen myös läksyjen luvun ajan. Eikä siinä mitään, jos lapset siinä sivussa voisivat kasvaa ja kehittyä luoviksi, inhimillisiksi aikuisiksi hahmottaen arvomaailmansa oikein. Näin ei valitettavasti ole. Koulu tuottaa narsistisia kiipijöitä yhteiskunnan "kiipeilytelineille".
Ne ihmiset, jotka haukkuvat toisia laiskoiksi ja kahdehtijoiksi, ovat yleensä ise ahneita ja itsekkäitä kiipijöitä ja kahdehtijoita.
Ehkäpä hiukan voin valottaa (vain Sinulle) omaa elettyä elämääni hiukan (toisin kuin alussa kirjoitin). Työlläni olen (mainostamatta) tehnyt sen minkä olen tahtonutkin. Minkäänlaisia sosiaaliavustuksia tai -tukiaisia en ole saanut - enkä ole pyytänyt. Jopa kolmea työtä olen tehnyt yhtäaikaa, jotta olen saanut elämäni järjestykseen... ja potenut huonoa omaatuntoa siitä, että olen vienyt joltain työttömältä työmahdollisuuden. Kadehtiminen ja panettelu ovat negatiivisia ja masentavia tunteita. Niitä ei pidä viljellä.
Itsestään huolehtiminen ja toisten auttaminen sensijaan iloa tuottavia tunteita, joista poikii hyvää mieltä monelle.