Autopuolelta muistelisin jotain tämän suuntaista.
Kaasutin koneessa jos imuilman esilämmitys ei toimi niin kaasuttimen jäätymiselle otollisin lämpötila on 4 astetta. Ilman kosteusprosentin piti olla muistaakseni korkea. Jäätyminen plussan puolella perusteltiin ilman paineen ja virtausnopeuden muutoksella kaasuttimen kurkun kuristus kohdassa "kapilaarinen".
Ilma siis jäähtyy pakkasen puolelle kuristus kohdassa. Asiasta on myös omakohtaisija kokemuksia, että omin silmin nähty kun kaasutin on huurteessa vaikka keli on plussalla.
Onko tällä ilmiöllä mitään tekemistä ilmalämpöpumpun kanssa? Ulkoyksikön flektillä saadaan aikaan virtaus joka kuristuu lämmön vaihtimessa. Kennosto jäähtyy ulkoyksikössä muutenkin lämmitys käytössä. Eikö toiminta periaate ole ilpin lämmitys käytössä tuoda kylmä ulos ja viedä lämmin sisään kylmäaineen välityksellä. Sulatus toiminnon aikana kierto muutetaan hetkeksi, kuitenkin niin että sisäyksikkö ei puhalla kylmää sisään.
Minun mielestä ilpin sulatustarve on suurimmillaan, kun lämpötila on nolla tai sen yläpuolella ja ilmassa on paljon kosteutta.
Kommentoikaa asiaan perehtyneet, kiitos.
Olenko
Kaasutin koneessa jos imuilman esilämmitys ei toimi niin kaasuttimen jäätymiselle otollisin lämpötila on 4 astetta. Ilman kosteusprosentin piti olla muistaakseni korkea. Jäätyminen plussan puolella perusteltiin ilman paineen ja virtausnopeuden muutoksella kaasuttimen kurkun kuristus kohdassa "kapilaarinen".
Ilma siis jäähtyy pakkasen puolelle kuristus kohdassa. Asiasta on myös omakohtaisija kokemuksia, että omin silmin nähty kun kaasutin on huurteessa vaikka keli on plussalla.
Onko tällä ilmiöllä mitään tekemistä ilmalämpöpumpun kanssa? Ulkoyksikön flektillä saadaan aikaan virtaus joka kuristuu lämmön vaihtimessa. Kennosto jäähtyy ulkoyksikössä muutenkin lämmitys käytössä. Eikö toiminta periaate ole ilpin lämmitys käytössä tuoda kylmä ulos ja viedä lämmin sisään kylmäaineen välityksellä. Sulatus toiminnon aikana kierto muutetaan hetkeksi, kuitenkin niin että sisäyksikkö ei puhalla kylmää sisään.
Minun mielestä ilpin sulatustarve on suurimmillaan, kun lämpötila on nolla tai sen yläpuolella ja ilmassa on paljon kosteutta.
Kommentoikaa asiaan perehtyneet, kiitos.
Olenko
Vastaukset 1
Vanhimmat
Bensakoneissa moottorin tehoa säädetään säätämällä moottoriin syötettävää ilmamäärää. Jos kaasu ei ole pohjassa, on kaasuläpän takana kova alipaine. Ja ilman paine ja lämpötilahan riippuvat tunnetusti(?) toisistaan ts. paineen laskiessa lämpötilakin laskee, jopa reilusti pakkasen puolelle. Otollisimmat kelit jätymiselle ovat nollan tienoilla, koska silloin ilmassa on enemmän kosteutta kuin paukkupakkasilla..
Ilmalämpöpumppu puolestaan "ryövää" lämpöä ulkoilmasta. Jotta temppu olisi mahdollinen, pitää lämmönsiirtimen pintalämpötilan olla alheisempi kuin ulkoilman lämpötilan ... eli pakkasen puolella, jos ulkoilma on vain muutaman asteen plussalla. -> Siirtimeen kertyy huurretta ja kertymisnopeus riippuu jälleen ilman sisältämän kosteuden määrästä, joka on sitä suurempi, mitä korkeampi lämpötila.