olen 19 ja raskaana, lapsen ehdottomasti pidän. mutta olen miettiny että miten selviän siitä yksin? onko kenelläkään muulla ollut samanlaista tilannetta tai jotain neuvoja miten selvitä? :)
miten selvitä yksin?
???
15809
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
onhan niit yh äitei tuhansia.ennemmin tai myöhemmin suurin osa eroo kuitenkin..hyvät lähtökohat lapsella,kun ei ainakaan tartte kuunnella eron tuomaa taistelua ja surua.olen yh ollut 16v ja tyytyväinen olen tulokseen.kyllä sinä selviät. mulla ainakin oli hyvin kevyt olo kun sain kasvattaa lapseni yksin. ainut vaan et nyt kun mulla on mies ja uus vauva,tuppaan luottamaan vaan omaan näkemykseeni. pitäisi oppia et muutkin osaavat olla oikeassa..mutta tää nyt taas meni aiheen ohi..
Olen seurannut, kun paras ystäväni sai tietää olevansa raskaana, 17 vuotiaana. Ystäväni ainoa päätös oli, että hän pitää lapsen vaikka itse olikin nuori. Lapsen isä ei ole ollut tekemisissä poikansa kanssa ollenkaan. Pari kertaa kävi katsomassa, kun poika oli aivan vauva.
Ystäväni on pärjännyt kadehdittavan hyvin, sillä hänellä on ollut perhe ja ystävät tukena raskauden aikana ja tietenkin lapsen syntymänkin jälkeen. Hän on joskus maininnut, että ei hän sitä lapsen biologista isää ole kaivannutkaan elämäänsä.
Kun lähipiiri on tukenasi, pärjäät hyvin!! =D
Pyydä kuitenkin synnytykseen joku henkilö mukaan tukemaan ja auttamaan, jos lapsen isä ei pääse.
Kätilöt voivat olla kiireisiä ja synnytys voi kestää kauan, siinä tilanteessa ei halua olla yksin!
Onnea paljon! :)
en tiedä yhtään että kenet ottaisin sinne mukaan koska aivan varmaa on että lapsen isä ei sinne tule :/
ja kun lapsen syntymä läheni,sovittiin että menen mukaan. kysy jos joku läheinen tulisi? onko sellasta ystävää?
ei näillä näkymillä? kyllä sinne jonkun mukaan saan, mutta suurin osa kavereista oli abortin kannalla kun miettisin lapsen pitämistä.. heiltä ei hirveästi tukea saa...
omaa äitiäs haluais ottaa mukaan?
Eiköhän ne mahdolliset yh-ongelmat tule sen syntymän jälkeen, kun lapsi on kasvatettava yksin. Miksi ihmeessä täällä jotkut jankkaavat sitä, kenet ottaa synnytykseen mukaan? Kyllä siellä yksinkin pärjää, sen lapsen kanssa sitten yksin pärjääminen voi olla hankalampaa.
Naurettavaa tehdä tollanen numero yhdestä synnytyksestä. Aloittajalle: mene vaan yksin äläkä ota mitään stressiä tukihenkilöstä, jos sellaista ei tahdo löytyä.
enpä olis uskonu tuommoistakaa kommentia saavani vastaukseks omaan ehdotukseeni..
ikinä tai ainakaan sulla ei ole ollut pitkää ja vaikeaa synnytystä. Kyllä sen lapsen kans pärjää, mutta synnyttäessä en olisi pärjännyt yksin. Tai olisin pärjännyt, mutta tosi kurjaa olisi ollut, huh huh... en edes viitsi kertoa kauhujuttuja mitä olisi tapahtunut ilman apua.
Mahdatko kärsiä jonkin sortin mielenterveysongelmista kun tänne tulet kiroilemaan?
Aloittajalle voisi koulutettu doula olla hyvä vaihtoehto synnytykseen avuksi...
mielummin joku muu tuttu ku äiti sinne mukaan :D mut onneks tässä on viel vähä aikaa miettiä :)
onko jollain kokemusta tollaisesta doulasta? se kiroilu viesti ei ollu multa :s
Olin yksinäni raskauden ja ja nyt ollaan kaksin pojan kanssa oltu melkein vuos. Meillä on ollu tosi ihanaa :) Olin kyllä hirveen pitkään jo halunnu lasta ja pitkän pohdinnan jälkeen päätettiin sitten että vauva saa tulla, mies tuli kuitenki toisiin aatoksiin ku olin jollain viikolla 11.. Mut siis kuitenki on ollu PALJON helpompaa ku mitä kuvittelin ja poika on ollu super kiltti. Raha-asiat aika usein huolettaa, mutta muuten ei pahempia ongelmia! Äiti oli mukana synnytyksessä, suuri apu oli kyllä.
kiva kuulla että on mennyt noin hyvin :) mulle tuli heti selväks että poikaystävä ei halua lasta ja ei kasvatukseen mitenkään tule puuttumaan, lapsen kuitenkin haluan! olen valmis ottamaan kaikki vastaan mitä tämä mukana tuo, eniten jännittää vaan noi raha jutut :s miten toi elatusmaksu, voiko sitä pyytää lapsen isältä?
En yksin kasvattaja ole mutta lasten kanssa todella paljon kolmistaan joten vastaan jotain.
Paljonhan on kiinni minkälainen lapsesi on. Onko sitten pieneen tyytyväinen vai vaatiiko koko ajan jotain.
Tärkeintä on ehkä unohtaa aikataulut ja sen miettiminen miltä koti näyttää. Kallisarvoinen taito on se että et mieti mitä muut ajattelevat esim. pölypalloista tai pesemättömistä pyykeistä.
Päiväunet lapsesi kanssa jaksavat viedä sinua pitemmälle.
Kun sitten lapsesi kasvaa ja lapselle tulee rytmi on niistä syytä pitää kiinni vaikkei aina jaksaisikaan. Tutut ja turvalliset rutiinit tuovat lapselle ja sinulle turvallisuutta arkeen.
Ja jos sinua todellakin väsyttää pidä vapaata ja anna lastasi hoitoon. Mummot ja papat ovat lähes tulkoon parhaita kavereita ja arki mummulassa on niin vapaata =)
Rahallisesta toimeentulosta en ossaa sanoa kuin että tissittely ei maksa mitään ja vaipat ja vaatteet ovat ihan hyviä vaikkei merkillä olisikaan siunattu. Meillä käydään paljon kirpparilla ja ostetaan lähes kaikki käytettynä.
Vauva ei mielestäni paljon maksa vaan riippuu vanhemmista paljonko siihen arkeen saa poltettua rahaa...