Aborttien hakijoissa kuten tänne kirjoittavissa on usein henkilöitä, jotka kertovat olevansa terveitä, varkkaita, työssä, jopa normaaleissa parisuhteissa. Kuitenkin he ryhtyvät lapsensa abortointiin.
Toisaalta ihmisten keskuudessa näyttää vallitsevan hämmästyttäviä väärinkäsityksiä lapsen olemuksesta. Tällöin aborttien anojat eivät näytä ymmärtävän, mitä he ovat tekemässä ja olisivat jonkinlaisen opastuksen ja orientoinnin tarpeessa.
Aniharva kertoo lääkärin passittaneen esim. varakasta ja tervettä abortin hakijaa sosiaaliviranomaisen suorittaman elinolosuhteita luotaavan tarkastuksen piiriin, jota laki edellyttää, jos on syytä epäillä esitettyjen "sosiaalisten syiden" todenperäisyyttä.
Kun palstan lukijoissa näyttää olevan useita lääkäreitä, jotka joutuvat viranomaisina ratkaisemaan abortin hakijan asian ja paljon muuta terveydenhuollon väkeä, niin kertokaapa,
1. Miksi lääkärit myöntävät miltei hakijalle kuin hakijalle mahdollisuuden lapsen abortointiin?
2. Kuinka yleistä on lain mukaan tehtävä hakijan sosiaalisen taustan tutkiminen?
3. Miksi abortin hakijoiden sosiaalista taustaa tarkastetaan ilmeisen harvoin?
4. Millaisia yleensä ovat sosiaaliviranomaiseten lausunnot aborttia hakevien sosiaalisesta taustasta ja vaikuttavatko ne prosessin lopputulokseen?
5. Olisiko mahdollista soveltaa raskauden kesketystä koskevan lain hengen mukaista käytäntöä, jossa myös uhan alaista lasta suojellaan ja keskeytys myönnetään vain vakavien syiden perusteella.
6. Mitkä olisivat tarvittavia toimienpiteitä rikkaiden ja hyvinvoivien teettämien aborttien vähentämiseksi?
Toisaalta ihmisten keskuudessa näyttää vallitsevan hämmästyttäviä väärinkäsityksiä lapsen olemuksesta. Tällöin aborttien anojat eivät näytä ymmärtävän, mitä he ovat tekemässä ja olisivat jonkinlaisen opastuksen ja orientoinnin tarpeessa.
Aniharva kertoo lääkärin passittaneen esim. varakasta ja tervettä abortin hakijaa sosiaaliviranomaisen suorittaman elinolosuhteita luotaavan tarkastuksen piiriin, jota laki edellyttää, jos on syytä epäillä esitettyjen "sosiaalisten syiden" todenperäisyyttä.
Kun palstan lukijoissa näyttää olevan useita lääkäreitä, jotka joutuvat viranomaisina ratkaisemaan abortin hakijan asian ja paljon muuta terveydenhuollon väkeä, niin kertokaapa,
1. Miksi lääkärit myöntävät miltei hakijalle kuin hakijalle mahdollisuuden lapsen abortointiin?
2. Kuinka yleistä on lain mukaan tehtävä hakijan sosiaalisen taustan tutkiminen?
3. Miksi abortin hakijoiden sosiaalista taustaa tarkastetaan ilmeisen harvoin?
4. Millaisia yleensä ovat sosiaaliviranomaiseten lausunnot aborttia hakevien sosiaalisesta taustasta ja vaikuttavatko ne prosessin lopputulokseen?
5. Olisiko mahdollista soveltaa raskauden kesketystä koskevan lain hengen mukaista käytäntöä, jossa myös uhan alaista lasta suojellaan ja keskeytys myönnetään vain vakavien syiden perusteella.
6. Mitkä olisivat tarvittavia toimienpiteitä rikkaiden ja hyvinvoivien teettämien aborttien vähentämiseksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
kieltää liian helpot ja aborttikynnystä madaltavat lääkkeelliset! Kaapimiset tulis suorittaa niin perusteellisesti että raskauden mahdollisuus on minimaallinen. Joskushan näin käykin ja abortista on seurannu lopputuloksena edes jotain hyvääkin!
Tämän palstan lääkäreiden taso on aivan ihailtava!
Täällä et taida saada lääkäreiltä vastauksia, mutta kysymyksesi ovat hyviä ja ajankohtaisia.Laita viestisi esim. Lääkäriliiton toimistoon, ja pyydä heitä ottamaan kantaa.
Muistuttaisin että lakitekstissä lukee sananmukaisesti:
"kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus", ei siis sosiaaliset syyt.
1) Kaikki abortin hakijat eivät ole luotani lähteneet aborttia tekemään: Uskon keskusteluun ja tiedonantoon - en holhoukseen, määräyksiin ja kieltoihin. Lääkäri-potilassuhteen peruskulmakivi on luottamus, en haluakaan epäillä jokaista potilaani sanaa. Olen lisäksi sitä mieltä, että ihminen itse on oman elämänsä paras asiantuntija. Sitä paitsi, kokemukseni mukaan vaikka päätyisikin AB1-kaavakkeeseen kirjoittamaan ettei suosittele keskeytystä, en ole koskaan törmännyt tilanteeseen jossa hakija ei lupaa saisi TEO:sta. Jos lääkäri ei omantunnon syistä halua lähetettä kirjoittaa, hänen on lain mukaan ohjattava keskeytystä hakeva nainen jollekin muulle lääkärille.
2) Harvinaista on. 90-luvulla käytettiin hakijan täyttämää AB2-kaavaketta enemmän. Silloinkaan ei senkummempia selvityksiä, kotikäyntejä tms juuri tehty.
3) Sosiaalinen tausta, mikä se on ja mitä merkitystä sillä loppujen lopuksi on? Ei ainakaan lain vaatima edellytys 1 pykälän 2:lle momentille. Se että on esim. varakkaasta perheestä, ei vielä takaa sitä, että elämänolosuhteet olisivat hyvät tai toisin päin. Hyvätuloinen pariskunta voi harrastaa parisuhdeväkivaltaa (henkistä tai fyysistä), tai hyvätuloisessa työssä oleva nainen voi kokea työpaikkasyrjintää raskauden/lapsien takia. Ja miten tämä selvitetään (kuin korkeintaan haastattelemalla hakijaa)?
En usko että tällaisilla selvityksillä loppujen lopuksi saataisiin juurikaan lisäinformaatiota. Sen sijaan aikaa ja rahaa palaa, eikä kumpaamaan ole julkisella terveydenhuoltosektorilla ylenmäärin.
4) AB2 kaavakkeessa annetaan mm. selvitys tuloista, lainoista, menoista ym. Sosiaaliviranomaisten lausuntoja en ole koskaan nähnyt keskeytysasioissa. Koskisivat kaiketikin huostaanotettuja lapsia ym, mutta jos tällainen seikka tulee esitiedoissa esiin, ei kukaan lääkäri enää sosiaaliviranomaisten mielipidettä kysele (ajanhukkaa).
Tiedän kyllä että sossusta ovat mm. antaneet maksusitoumuksen naiselle kierukan laittoon ettei tulisi enää lisää lapsia; tämä perheessä jossa oli 3 lasta (nuorin hiljan menehtynyt vakavaan synnynnäiseen sairauteen), isä työttömänä ja äiti hoitovapaalla, perhe toimeentulotuen varassa. Epäilen että tässä tilanteessa sossusta olisivat jopa suositelleet raskauden keskeytystä jos nainen olisi tullut raskaaksi?! Hohhoijaa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä että em. perheessä lapsilla oli hyvä olla. Vrt. erinäiset "hyvistä perheistä" olevien teinipoikien suorittamat murhat jne.
Kuka pystyy sanomaan, millaisessa sosiaalisessa kontekstissä lapsen on todella hyvä kasvaa? Vetoan edelleen siihen, että suuri osa ihmisistä pystyy itse parhaiten sanomaan, onko hänestä lapsen kasvattajaksi.
5) Sikiöllä ei ole oikeuksia ennen syntymää - valitettavasti. Emmehän saa esim. alkoholia, huumeita tai tupakkaa (15% raskaanaolevista = 9000 lasta vuosittain) raskausaikana käyttävää naista pakkohoitoon, vaikka hän aiheuttaakin toiminnallaan lapselleen pysyvää haittaa. Pitäisin sitä tärkeämpänä tavoitteena kuin ei-toivotun raskauden väkipakolla jatkamista.
6) Suomessa on ensinnäkin tasa-arvo, joten kaikilla on oikeus hakea keskeytystä.
Stakesin tietojen mukaan keskeytyksiä tehdään eniten 20-25-vuotiaiden ikäryhmässä (rikkaat?), myös vuoden sisään synnyttäneet naiset (hoitovapaalla?) tekevät keskeytyksiä enemmän kuin muut keskimäärin. Ovatko siis rikkaat ja hyvinvoivat se ongelmaryhmä?
Eiköhän kaikille ei-toivotusti raskaaksi tulleille yksilöllinen ehkäisyneuvonta olisi ollut se kustannustehokkain konsti vähentää keskeytysten määrää. Nuorena vitsa on väännettävä, eli pitäisi satsata terveystietoon koulussa, maksuttomiin ehkäisyneuvoloihin ja opiskelijaterveydenhuoltoon nimenomaan ammattikoulujen opiskelijoille!
Vihdoinkin jotain älykästä, kiitos vaivannäöstäsi!
Kiitos, että vaivauduit kirjoittamaan todellisen lääkärin näkymyksen ja käytännön!
1. Miksi lääkärit myöntävät miltei hakijalle kuin hakijalle mahdollisuuden lapsen abortointiin?
vastaus) Kaikki abortin hakijat eivät ole luotani lähteneet aborttia tekemään: Uskon keskusteluun ja tiedonantoon - en holhoukseen, määräyksiin ja kieltoihin. Lääkäri-potilassuhteen peruskulmakivi on luottamus, en haluakaan epäillä jokaista potilaani sanaa. Olen lisäksi sitä mieltä, että ihminen itse on oman elämänsä paras asiantuntija. Sitä paitsi, kokemukseni mukaan vaikka päätyisikin AB1-kaavakkeeseen kirjoittamaan ettei suosittele keskeytystä, en ole koskaan törmännyt tilanteeseen jossa hakija ei lupaa saisi TEO:sta. Jos lääkäri ei omantunnon syistä halua lähetettä kirjoittaa, hänen on lain mukaan ohjattava keskeytystä hakeva nainen jollekin muulle lääkärille.
Kommentti:
Vastauksesta on siis pääteltävissä, etteivät ainakaan kaikki lääkärit ota lain mukaista virkavastuuta vaan jättävät harkintavelvollisuutensa potilaalle. Ilmeisesti läkkäreitä demoralisoi TEO, joka hylkää minimaalisen määrän aborttihakemusista.
Lääkäri ei myöskään aina huomaa sitä, ettei kyse ole hänen omastatunnostaan, vaan abortin hakijan perusteiden arvioimisesta. Omaatuntoa voi kolkuttaa vain, jos homma on huonosti hoidetttu.
2. Kuinka yleistä on lain mukaan tehtävä hakijan sosiaalisen taustan tutkiminen?
Vastaus) Harvinaista on. 90-luvulla käytettiin hakijan täyttämää AB2-kaavaketta enemmän. Silloinkaan ei senkummempia selvityksiä, kotikäyntejä tms juuri tehty.
Kommentti: siis lain määräämää selvitystä hakijan sosiaalisesta tilanteesta ei tehdä. Juuri tässä on ilmeisesti yksi syy suureen aborttien määrään.
3. Miksi abortin hakijoiden sosiaalista taustaa tarkastetaan ilmeisen harvoin?
Vastaus: Sosiaalinen tausta, mikä se on ja mitä merkitystä sillä loppujen lopuksi on? Ei ainakaan lain vaatima edellytys 1 pykälän 2:lle momentille. Se että on esim. varakkaasta perheestä, ei vielä takaa sitä, että elämänolosuhteet olisivat hyvät tai toisin päin. Hyvätuloinen pariskunta voi harrastaa parisuhdeväkivaltaa (henkistä tai fyysistä), tai hyvätuloisessa työssä oleva nainen voi kokea työpaikkasyrjintää raskauden/lapsien takia. Ja miten tämä selvitetään (kuin korkeintaan haastattelemalla hakijaa)?
En usko että tällaisilla selvityksillä loppujen lopuksi saataisiin juurikaan lisäinformaatiota. Sen sijaan aikaa ja rahaa palaa, eikä kumpaamaan ole julkisella terveydenhuoltosektorilla ylenmäärin.
Kommentti: Niin kyse on lain määrittelemästä tutkimuksesta, ei asiaa koskevista luuloista tai kustannuksista. Ilmeisesti lääkäritkin tarvitsisivat tiukempaa ohjausta.
Kyse on lapsen hengestä ja siihen kohdistuvista vaatimuksista.
4. Millaisia yleensä ovat sosiaaliviranomaiseten lausunnot aborttia hakevien sosiaalisesta taustasta ja vaikuttavatko ne prosessin lopputulokseen?
Vastaus: B2 kaavakkeessa annetaan mm. selvitys tuloista, lainoista, menoista ym. Sosiaaliviranomaisten lausuntoja en ole koskaan nähnyt keskeytysasioissa. Koskisivat kaiketikin huostaanotettuja lapsia ym, mutta jos tällainen seikka tulee esitiedoissa esiin, ei kukaan lääkäri enää sosiaaliviranomaisten mielipidettä kysele (ajanhukkaa).
Tiedän kyllä että sossusta ovat mm. antaneet maksusitoumuksen naiselle kierukan laittoon ettei tulisi enää lisää lapsia; tämä perheessä jossa oli 3 lasta (nuorin hiljan menehtynyt vakavaan synnynnäiseen sairauteen), isä työttömänä ja äiti hoitovapaalla, perhe toimeentulotuen varassa. Epäilen että tässä tilanteessa sossusta olisivat jopa suositelleet raskauden keskeytystä jos nainen olisi tullut raskaaksi?! Hohhoijaa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä että em. perheessä lapsilla oli hyvä olla. Vrt. erinäiset "hyvistä perheistä" olevien teinipoikien suorittamat murhat jne.
Kuka pystyy sanomaan, millaisessa sosiaalisessa kontekstissä lapsen on todella hyvä kasvaa? Vetoan edelleen siihen, että suuri osa ihmisistä pystyy itse parhaiten sanomaan, onko hänestä lapsen kasvattajaksi.
Kommentti: On järkyttävää, ettei lääkäri ole koskaan nähnyt lain määräämää sosiaaliviranomaisten selvityksiä abortin hakijan taustasta. Mitä tällainen skandaali voi johtua? Kyseessä on lain määrittelemä menettely abortin anojan taustan ja perustelujen tarkastamiseksi.
Lisäksi lääkäri olettaa että sosiaaliviranomaiset olisivat yleisemminkin aborttien kannalla.
On siis syytä varovaisuuteen, kun epävarmoja odottavia äitejä ohjataan "asiantuntijoiden" huomaan.
5. Olisiko mahdollista soveltaa raskauden kesketystä koskevan lain hengen mukaista käytäntöä, jossa myös uhan alaista lasta suojellaan ja keskeytys myönnetään vain vakavien syiden perusteella.
Vastaus) Sikiöllä ei ole oikeuksia ennen syntymää - valitettavasti. Emmehän saa esim. alkoholia, huumeita tai tupakkaa (15% raskaanaolevista = 9000 lasta vuosittain) raskausaikana käyttävää naista pakkohoitoon, vaikka hän aiheuttaakin toiminnallaan lapselleen pysyvää haittaa. Pitäisin sitä tärkeämpänä tavoitteena kuin ei-toivotun raskauden väkipakolla jatkamista.
Kommentti: Lääritkin voivat siis jättää lapsen edun tunnistamatta. Samalla pidetään valitettavana sitä, että lapsia saadaan kemiallisesti pahoinpidellä. Missä on lääkäreiden ja sosiaaliviranomaiseten hätähuuto lasten puolesta? Käsittämätön on aborttien ja lasten kemiallisen pahoinpitelyn rinnastaminen ja edellisen pitäminen pienempänä pahana. Nämä asiat eivät ole rinnasteisia, isompia ja pienempiä pahoja. Isommalla pahalla ei myöskään voida puolustella pienempää pahaa tai isompaa pienemmällä pahalla.
6. Mitkä olisivat tarvittavia toimienpiteitä rikkaiden ja hyvinvoivien teettämien aborttien vähentämiseksi?
Vastaus) Suomessa on ensinnäkin tasa-arvo, joten kaikilla on oikeus hakea keskeytystä...
Kommentti: Niin, tämä tasa-arvo ei koske lasta eikä lapsen isää. Nyt kyse olikin siitä, että laissa aborteista päättäminen on viranomiaisen eli lääkärin asia. On väärin ymmärrystä ja lain vastaista menettelyä, jos kuvitellaan että kaikilla hakijoilla olisi lain mukainen peruste saada viranomaiselta hakemuksensa mukainen päätös.
Aborttien rajoittaminen sekä tarpeettomien ja lain vastaisilla perusteilla anottujen aborttien evääminen on laissa asetettu lääkäreiden virkavastuulle.
Lääkäri ei ole aborttiautomaatti.
Laki raskauden keskeyttämisestä 24.3.1970/239
7 §
>>Ennen sellaisen päätöksentekoa, joka perustuu 1 §:n 2 kohtaan (=raskauden keskeytys elämänoloista johtuvista syistä), on, MILLOIN SIIHEN KATSOTAAN SYYTÄ OLEVAN, pyydettävä sosiaaliviranomaisen taikka kätilön, terveyssisaren tai näitä vastaavan henkilön selvitys naisen ja hänen perheensä elämänoloista ja muista olosuhteista.
Teoreettisesti on ajateltavissa, että 11 000 abortin hakijaa vuodessa esittää luotettavat perustelut siitä, että lapsi olisi kohtuuton rasitus. Jokainen tietää, ettei tämä ole mahdollista. Jos pientäkin epäilyä tästä esiintyy, on lääkärin velvoitettava sosiaaliviranomaiset selvittämään, olisiko lapsi kohtuuton rasitus.
Tälläkin palstalla esiintyy kirjoittajia, jotka rehentelevät sillä, että "ei-halusivat" lasta tai sanovat suoraan valehdelleensa lääkäreille. Lääkäri toimii virkavelvollisuutensa vastaisesti myöntäessään virheellisen tiedon antajalle luvan lapsensa surmauttamiseen abortissa.
Laissa on kohta viranomaiselle annetun väärän informaation rangaistavuudesta. Ilmeisesti tätäkään lain kohtaa "ei ole kukaan koskaan nähnyt" pantavan toimeen.
Keskushallinnon ja kuntien johdon tulee terästäytyä ja panna laki täytäntöön sellaisena kuin se on säädetty. Kansalaisten ja luottamusmiesten tulee tätä vaatia.
Olisi hyvä, että saisimme muutaman oikeustapauksen, jossa käytäisiin lävitse lapsesa abortoineen todellinen elämäntilanne ja viranomaisten menettely asian eri vaiheissa.
Lääkärin myöntämän abortin peruste ei milloinkaan voi olla "kustannusten välttäminen" eikä "tasa-arvo". Sellaisia perusteita ei laissa mainita. On "yllättävää" että sellaisia perusteita yritetään tarjota jälkeenpäin.