Alan vajota epätoivoon, elämässä ei tunnu olevan mitään valoa tälläkään hetkellä.
Autoa ajaessa vain mietin ja toivon että joku rekka sattuisi oikeaan aikaan menettämään hallinnan ja rysäyttäisi päin.
Ainut henkilö joka minut saa joskus tuntemaan lämpöä ja onnea on avovaimoni mutta hän asuu yli 500km päässä tällähetkellä ja hän on masennuksen kanssa vielä paljon syvemmällä kun minä.
Ei ole ketään jolle voisin puhua asioista, vanhempiini minulla ei sellaisia välejä ole ja kavereita minulla ei hirveästi ole.
Niin monesti olen halunnut päättää tämän kaiken mutta tuki jota avovaimoni tarvitsee on ainut joka minut on täällä pitänyt.
Haluan vain tämän helvetin loppuvan miten tahansa.
Anteeksi tämä typerä viesti mutta en tiedä enää mitä tekisin..
Autoa ajaessa vain mietin ja toivon että joku rekka sattuisi oikeaan aikaan menettämään hallinnan ja rysäyttäisi päin.
Ainut henkilö joka minut saa joskus tuntemaan lämpöä ja onnea on avovaimoni mutta hän asuu yli 500km päässä tällähetkellä ja hän on masennuksen kanssa vielä paljon syvemmällä kun minä.
Ei ole ketään jolle voisin puhua asioista, vanhempiini minulla ei sellaisia välejä ole ja kavereita minulla ei hirveästi ole.
Niin monesti olen halunnut päättää tämän kaiken mutta tuki jota avovaimoni tarvitsee on ainut joka minut on täällä pitänyt.
Haluan vain tämän helvetin loppuvan miten tahansa.
Anteeksi tämä typerä viesti mutta en tiedä enää mitä tekisin..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mieti positiivisesti. Jos sinulla on avovaimo joka välittää sinusta, sinulla on syy miksi sinä elät. Mietin itsekkin mistä lähden etsimään apua ongelmaani, sen voit lukea perusturvaton ihminen viestistä. Ehkäpä kääntyminen Jumalan puoleen helpottaisi. =)
-
Nimimerkki "kun sitä etsii" ehdotteli:
"... Ehkäpä kääntyminen Jumalan puoleen helpottaisi..."
Mitä apua itsepetoksesta ja taikauskosta muka olisi?
Sinistä turhuutta on taivas täynnä.Epäonnistunut Jeesus ei näyttäydy.Mielen madaltava pappi kiihkoilee.Kukapa turhuuteen uskoisi.
Samaistun sinuun ja samoja ajatuksia kun ajan autoa...
Mutta kun nyt olen rohjennut hakea apua ja puhua ulkopuoliselle ammattiauttajalle on se helpottanut oloani ja uskon että oloni tulee kokoajan paremmaksi kunhan aikaa kuluu ja työstän pahaa oloani ammattihlön kanssa.
TÄTÄ SUOSITTELEN SINULLE HYVIN HYVIN PALJON JA
USKON JA TIEDÄN ETTÄ TARVITSET SITÄ.
Näin saat apua ja valoa elämääsi eikä sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä jos "avaudut liikaa avopuolisollesi", koska et halua häntä rasittaa omilla murheillasi, koska hänellä on omansakin.
Avun hakeminen on avain uuteen riittävän onnelliseen elämään !
Zemppiä ja voimia sinulle !!
Tosin nyt jo hiukan helpottaa, kun hain apua, sain lääkityksen ja muutakin apua. Harmittaa vähän, että kärsin niin pitkään ennen avun hakemista. Mee hyvä mies ihmessä hakeen apua, se ei ole niin kauheeta kuin tuntuu, vaan on helpotuksen alku.