Meillä on siis tilanne, että lapsi vasta masussa, emmekä kummiasiaa ole erityisesti suunnitelleet. Emme kumpikaan kuulu kirkkoon, mieheni on siitä eronnut jo kauan ennen seurustelumme aloittamista, itse en ole koskaan kuulunutkaan, eikä minulla siis kummeja ole. Lastamme ei tulla kastamaan, kenties pienimuotoinen nimenantojuhla järjestetään.
Olen tässä pohtinut, että tavallaan olisi kivaa, jos lapsella olisi jonkinlainen "erityinen aikuinen" tai pari, epävirallisina "kummeina". Ei siksi, että hän saisi enemmän lahjoja - niitä voimme me vanhemmat ostaa, ja epäilemättä isovanhemmatkin lahjovat enemmän tai vähemmän. Enemmän ajattelen sitä puolta asiasta, että olisi kivaa, että olisi joku aikuinen, joka joskus soittaisi lapselle, jolle lapsi voisi sitten isompana soittaa, jonka kanssa voisi mennä vaikka leffaan, kävelylle, koiraa ulkoiluttamaan tai sorsia syöttämään. Jonka kanssa voisi jutella, kun vanhemmat tuntuvat idiooteilta (eivätkö kaikki lapset joskus tunne niin? :-)).
Kuitenkin, olen miettinyt, mitkä mahikset tällaisella kummisuhteella on onnistua, jos kummit päätetään lapsen ollessa pariviikkoinen nyytti, joka osaa joka tapauksessa lähinnä syödä, nukkua, huutaa ja kakkia? Mistä tuleva kummi voi tietää, tuleeko hän pitämään lapsen persoonasta, tuleeko hän hyväksymään meidän tapamme kasvattaa lasta (juu, toki kauniita periaatteita on, mutta vasta käytäntö sen näyttää), ja haluaako hän olla meidän/toisen meistä kanssa tekemisissä sittenkin, kun olemme isä ja äiti (kun emme vielä tiedä edes, millaiset meistä tulee)? Liian monta kertaa olen saanut lukea ja kuulla kummeista, joita ei kiinnosta, jotka eivät välitä jne., ja toisaalta kummin näkökulmasta hankalista vanhemmista, joiden periaatteet tuntuvat itsestä kummallisilta ja vääriltä.
Olen siis ajatellut, että kummit valittaisiin lapsen ollessa noin kahden-kolmen vanha. Silloin vasta on paremmat mahdollisuudet nähdä, keitä oikeasti tuntuu kiinnostavan vuorovaikutus lapsen kanssa, keiden kanssa tulee pidettyä yhteyksiä puolin ja toisin lapsen syntymän jälkeen jne. Mutta eihän näin "kuulu" tehdä.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta järjestelystä, tai mielipiteitä/näkökulmia?
Epäviralliset kummit vasta kun lapsi on isompi?
4
775
Vastaukset
- ooo-
Niin!!!
Monet kummit valitaan, vain siksi, että lapsella oltava kummeja.
Harvempia kummeja edes kiinnostaa, on vain hyvä päästä sanomaan "Mä oon kummi hei, mä oon jotain"
Tuo, että hommaa "kummit" vasta lapsen olessa isompi, on fixua, silloin tietää, että ketä oikeesti edes kiinnostaa.
Vanhemmilla lapsillani on kummeja, joita ei edes kiinnosta, nuorimmalla ei ole yhtään kummia, häntä ei tämäntakia edes kastettu, nimi vain maistraattiin.
Olisin tahtonut kastaa (vaikka en erityisen uskovainen olekaan) mutta ei vain ollut YHTÄÄN sellaista ihmistä, jotka olisin tahtonut todella kummeiksi.
Onneksi vanhempia lapsiani kummittaa veljeni, hän on vain esikoisen kummi mutta molemmat häntä kummiksi kutsuvat, ja velikulta on luvannut, että näin saa olla, koska muut kummit eivät välitä. - -eräs-
Erään ystäväni poika kastettiin vasta 2,5 vuotiaana. Hän sai siis kummitkin vasta silloin. Ja pojalle oli jo kerennyt syntyä läheinen suhde joihinkin vanhempiensa ystäviin. Näinollen lapsi sai ottaa osaa kummien valintaan, ja sai myös itse pyytää kummit itselleen.
- koko kummius
En ymmärrä vouhkaamista kummiasian ympärillä. Se näköjään riippuu "perhearvoista " ja millainen tapa on ollut suvussa. Perheen ja lapsen asioihin sillä kummilla ei ole mitään osaa eikä arpaa joten älkää siitä huolestuko.
Ennen vanhaan 1800-luvulla kummien asema oli tärkeämpi kun ei ollut sosiaalihuoltoa ja kummien kuului "edistää kristillistä" kasvatustakin.
Meidän suvussa kummius on pelkka muodollisuus kirkonkirjoissa, ei ole koskaan osteltu/saatu lahjoja, eikä ole tuottanut ongelmia eikä kismaa ihmisten välillä. - Äiti jo
niin, kyllä se kummisuhdekin onnistuu. Jos kummit pitävät teistä, he pitävät teidän lapsestannekin. Ottakaa sellaisia ystäviä, joiden kanssa olette muutenkin tekemisissä kuin kummiuden takia, silloin lapsi ja kummit tulevat toisilleen tutuiksi ihan luonnostaan. Kummeille on mukavampi päästä vauvan elämään mukaan heti pienestä pitäen eikä vasta 2-vuotiaana. Ja eihän 2-vuotiaastakaan voi sanoa, mikä se ihmisen luonne ja olemus on sitten 18-vuotiaana ja kyllähän kummisuhteen on tarkoitus jatkua läpi elämän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olit niin lähellä
Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa653289Vaskikello osaa asiakaspalvelun
Uskaltaako vaskikellolla asioida enää vai tuleeko turpaan, jos sinne menee? Täytyypä jatkossa hoitaa kaikki asiointi abc682208Kun me näemme taas
Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen172000Elokapinan mielenosoitussarja alkaa
Varma kesän merkki on, kun planeetastamme huolestuneet ihmiset alkavat pitää tilaisuuksia muistuttaakseen ihmisiä siitä,4241870Eipäs sitten ryypätä kesälomalla
Työnantaja voi antaa potkut, vaikka olisi ryypännyt 2-4 viikkoa sitten. Vaikka olenkin raivoraitis, niin en kannata tuo1591661- 1081136
Pysyä yhdessä vai ei
En tiedä, ollaan asuttu samassa asunnossa kohta joku 5 vuotta. Olisi sanomista vähän kaikesta mutta eniten itseä ottaa p831083Marinin hallitus onnistui työllisyystoimissa
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/marinin-hallitus-saavutti-tavoitteensa-merkittava-onnistuminen-tyollisyydessa-tuore-m2361035Tänään oli
Noiiiiin 🤏 vähällä ettei tapahtunut jotain mieletöntä. Valitettavasti olosuhteet esti. Odota hetki vielä 😘33897En halua sua enää
joten ihan turhaan tulet "esiintymään" mun näkö- ja kuulopiiriin. Ärsyttää vain kun omat tekemiset häiriintyy, kun en ha37738