Sanomalehti Kaleva lainaa mielellään Wikipediaa, mikä ei anna kovin luotettavaa kuvaa lehden toimitustyön tasosta. Se kertoo myös siitä, että toimittajat alkavat olla iältään tietokonepeli- ja internet-sukupolvea, joka on tottunut siihen, että tieto otetaan sieltä, mistä se saadaan kaikista helpoiten eli internetistä kopioi ja liitä -menetelmällä.
Wikipedia on kuitenkin epäluotettava tietolähde. Vaikka suurin osa tiedoista olisikin oikein tai ainakin edes vähän sinne päin, aina on olemassa mahdollisuus, että jokin tieto on väärä. Tämä väärän tiedon mahdollisuus tekee sen epäluotettavaksi.
Kuka vastaa siitä, jos Kaleva levittää eteenpäin jonkun Wikipediaan tarkoituksellisesti syöttämää disinformaatiota?
Wikipedia on kuitenkin epäluotettava tietolähde. Vaikka suurin osa tiedoista olisikin oikein tai ainakin edes vähän sinne päin, aina on olemassa mahdollisuus, että jokin tieto on väärä. Tämä väärän tiedon mahdollisuus tekee sen epäluotettavaksi.
Kuka vastaa siitä, jos Kaleva levittää eteenpäin jonkun Wikipediaan tarkoituksellisesti syöttämää disinformaatiota?
Vastaukset 5
Vanhimmat
disinformaatio =
http://fi.wikipedia.org/wiki/Disinformaatio
Toivottovasti eivät kuitenkaan ota tietojaan Suomi24-keskustelupalstoilta. Näihin tietoihin ei ole lainkaan luottamista. ja kukahan se sinäkin olet, joka täällä Kalevaa solvaat joka päivä. Eikö ole parempaa tekemistä?
Miksi Kalevaa ei saisi arvostella? Toisen vastaajan kannattaisi selvittää itselleen "solvata"- ja "arvostella"-verbien selvä ero ja käyttää siihen esim. Nykysuomen sanakirjaa Wikipedian sijasta.
Ja kun kerran arvostelu tuli nyt puheeksi, tässä tulee lisää.
Kalevassa oli muutama vuosi sitten eräs naistoimittaja, jolla oli vanhanaikainen etunimi ja joka toimitti mm. nuorten palstaa. Toimittajan suomen kielen taito ei ollut aivan vaadittavalla tasolla, ja kirjoitusten lukeminen huvittikin joskus hieman.
Kielioppivirheitä esiintyy jopa pääkirjoitusta ja päätoimittajan kolumnia myöten. Kyse ei siis ole painovirheistä, vaikka niitäkin tosin esiintyy aika usein. Selvimmin silmään pistää niin-sanan väärä ja pilkun tarpeeton käyttö. Niin-sanaa käytetään usein virheellisesti sivulauseen alussa. Pilkulla erottamalla muodostetaan virheellisesti yhden päälauseen sisältävästä virkkeestä päälauseen ja sivulauseen sisältävä virke.
Vastaavia virheitä tapaa erittäin harvoin Helsingin Sanomissa. Kalevassa se on päivittäistä ja usein myös toimittajakohtaista.
Hanki verenpaine lääkitys. Täältä sitä et saa.
P.S Oliko pisteet ja pilkut, joita ei edes ollut, oikeissa paikoissa?
Eihän mediassa ole luotettavaa tietoa, vaan viihdettä ja propagandaa. Joten ottaen huomioon Kalevan kohderyhmän, kyllä siinä on riittävän hyvät tarinat.