Heinoa ministeri Pekkarinen! Hesarin mukaan olet päätynyt tohtori Elias Ekdahlin valintaan GTK johtajaksi. Hyvä valinta puolueen, Suomen ja GTK:n kannalta. On hyvä, että valitsit keskustaa lähellä olevan miehen tehtävään kun erittäin pätevä ja sopiva sellainen oli tarjolla.
Nyt vielä Esko Aho SITRAn johtajaksi niin asia on tällä kertaa melkein hanskassa. Suomen Akatemian johtajan paikan voisi antaa mennä SDP:lle, jos saat METLAn johtajan paikan Keskustaa lähellä olevalle. Mielellään tohtorille kun tutkimuslaitoksesta taas on kysymys.
Nyt vielä Esko Aho SITRAn johtajaksi niin asia on tällä kertaa melkein hanskassa. Suomen Akatemian johtajan paikan voisi antaa mennä SDP:lle, jos saat METLAn johtajan paikan Keskustaa lähellä olevalle. Mielellään tohtorille kun tutkimuslaitoksesta taas on kysymys.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Asiasta aikaisemmin käymäni keskustelun pohjalta olen iloinen ja tyytyväinen, että Pekkarinen päätyi esittämään virkaan tohtoria.
Näin valittavan pätevyys ja koulutus on tehtävän vaatimalla tasolla, huolimatta siitä, että alhaisemman koulutuksen saaneet maisteris virkamiehet olivat rukanneet pätevyysvaatimuksia myös maistereille sopivaksi.
Tässä asiassa Pekkarinen oli suoraselkäinen mies ja käsitykseni hänestä muuttuvat paremmiksi koko ajan.
Joo, Esko SITRAan.
Onkohan kukaan häneltä kysynyt mutta olisi hyvä mies sille paikalle.
Ja lisäksi hyväpalkkainen tehtävä ja riittävän arvokas. Hän voisi lisätä merkittävästi SITRAn näkyvyyttä. On muuten rikas laitos ja suoraan eduskunnan alaisuudessa valtionbudjetin ulkopuolella toimiva laitos. Tekee kaikkea hyvää ja voisi tehdä paljon enemmän. Siinä olisi Eskolle työmaata.
Eikös sitra ole yhtä kuin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto? Irvokasta, että Suomen EU:hun junaillut mies ryhtyisi vetämään sellaista laitosta.
Sillä että olemme EUn jäseniä emme ole menettäneet itsenäisyyttämme. On vaan parempi olla mukana vaikuttamassa kuin olla vaikutettavana.
USA vaatii meiltä henkilönumerot VISA numerot ja ruokatottumuksemme kun matkustamme USAhan, vaikka emme ole osavaltio USAssa. Siitä huolimatta tottelemme. Minusta tämä vasta on törkeätä. Lisäksi meidän pitää tyytyä heidän muihin kauppapoliittisiin päätöksiin, emmekä uskalla sanoa vastaan. Annamme heille jopa syytesuojan rikoksista raskaimpiin eli sotarikoksiin jne….
Kyllä itsenäisyys on sielussa ja kulttuurissa. Sitä paitsi EU antaa mahdollisuuden hyvin itsenäisillä alueille. Otetaan nyt esimerkiksi Ahvenanmaa. Jos ne haluaa ne voi erota Suomesta ja tulla itsenäisiksi EUn sisällä. Jopa erota EUsta.
Samoin Suomen Lappalaiset saavat jos haluavat paljon enemmän itsenäisyyttä EUssa kuin sinun ”itsenäisessä” Suomessa.
EUssa on alueiden ja kulttuurien mahdollista saada paljon itsenäisempi asema vanhoista valtioista ja niiden ylivallasta. Se voi tuoda rauhan jopa Baski maahan Bretagneen, Irlantiin tai vaikka Belgiaan. EU on hyväksi niille jotka haluavat kultutuuriin perustuvaa itsenäisyyttä ja siinä Suomen suomalaiset ja suomenkieliset voittavat pitkässä juoksussa kun valtioiden rajat häviävät ja kulttuurit kukoistavat itsenäisinä ei sorrettuina.
Tämä Eun itsenäisyys aspekti unohdetaan usein. Se on myös se joka tuo rauhan EUn sisällä kansojen kesken. Ei baskit tai walloonit ja mitä ne nyt ovatkaan muuten voi saavuttaa ”kansallista” ja kulturellista itsenäisyyttä. Suomi voi tässäkin olla tien näyttäjä koska olemme kuitenkin kohdelleet aika hyvin omia vähemmistöjämme.
Täytyy tunnustaa, että on erittäin mukava olla kerrankin samaa mieltä näillä sivuilla kirjoittavan kanssa. Tohtori Ekdahl taitaa olla (ainoa?) turva sille, että tässä maassa malmia etsitään jatkossakin, riippumatta mineraalien maailmanmarkkinahinnasta.
Pekkarisesta olen ollut jo kohtuullisen montaa mieltä lyhyen elämäni aikana, mutta nyt yhdyn estottomasti Pekka R:n kehuihin!
Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen aiheeseen.
Bruttokansantuote ja luonnonvarat. Luonnonvaroihin sisältyvä luonnon osuus eli puun kasvu tai malmien arvo ei sisälly bruttokansantuotteeseen kun sitä lasketaan. Vain siihen liittyvä työn lisäarvo. Mielestäni tämä väärentää niiden taloudellisen merkityksen kun mietitään mihin minkin maan tulee panostaa.
Jos esimerkiksi puun arvo ja louhitun malmin arvo otettaisiin huomioon näitä toimialoja tarkasteltaessa niin tilanne muuttuisin näiden alojen osalta merkittäväksi ja havaittaisiin needen merkitys maamme menestykselle.
Vastaavasti kun mietitään bruttokansantuotteessa esimerkiksi ohjelmointi ja sisältötuotannon merkitystä niin nämä asiat otetaan huomioon koska kysymyksessä on työ ja sen tuoma lisäarvo. Tämä asia vääristää näiden toimialojen merkitystä suhteessa esim. puun kasvatukseen tai malmien ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Malmit ovat esimerkiksi pääoman luonnin kannalta erittäin merkityksellisiä koska niitä louhimalla luomme uutta pääomaa ”tyhjästä”. Saman tekee myös puu kasvaessaan. Tästä syystä tulee meidän panostaa myös malminetsintään ja luonnonvarojen kaikkinaiseen hyödyntämiseen ja tässä tohtori Ekdahlin valinta on askel oikeaan suuntaan. Tai ainakin se toivottavasti mahdollistaa GTKn malminetsinnän jatkumisen.
Juuan Nunnanlahdessa tuotetaan vuolukiveä mm. uuneiksi. Ennen on graniittia käytetty mm. rakennustsen sokkeleissa. Minulla on usein käynyt mielessä ajatus: Olisiko mahdollista käyttää kiveä tiilen tapaan rakennusmateriaalina? Se on kyllä painavaa materiaalia, ja kovaa leikattavaksi. Yleensäkin olisiko kiveä sinänsä mahdollista enemmän käyttää eri tarkoituksiin? Minä luulen, että voitaisiin. Meillähän kiveä riittää.