Minkähänlaisia porakaivoja teille on asenneltu kyseiselle lämpöpumpulle. Meillä on lämmitettäviä neliöitä 230 (talo talli, joka todellisuudessa on puolilämpimänä, mutta otettiin täyslämpimänä huomioon laskelmissa) ja mitoittivat kaivon 155 metriseksi. Kaivo on jo porattu, laitteet vielä muuten toimittamatta. Monet ovat ihmetelleen matalaa kaivoa. Olen itselleni todistellut että tuo uutta tekniikkaa edustava lämpöpumppu vaan ei vaadi niin syvää porakaivoa kuin aikaisemmin pumput ovat vaatineet (mm. puolta paremmalla hyötysuhteella oleva "kaivoveden" kiertovesipumppu). Ja tehtiinhän laskelmat IVT:n kaivolaskurilla ja IVT myyjän kanssa. Mutta mitä mieltä olette, onko jo haukattu paskaa?
Lämpökaivon syvyys
IVT X15 Premium
101886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaivo 210 metriä.
2,5m huonekorkeudelle, uudelle talolle, 5 hengelle, ilmastovyöhyke 3 eli myös keskisuomi, kestää myös täyden lämmön autotallille, putkitus kolmella putkella, jos vain 2 putkea niin lisää noin 10% syvyyttä 230 metriin
Onnea "oikeasta" kaivosyvyydestä !!!
Ps. ihan "oikeaa" syvyyttä on mahdotonta tietää vain kokoluokka voidaan mitoittaa lähtötietojen perusteella ja suomessakin sopiva kaivo vaihtelee sijainnin, henkilämäärän ja ilmanvaihtoratkaisun sekä eristystason mukaan noin 150 ja 250 metrin välillä ko. kokoisessa kohteessa.
Älkää hyvät ihmiset alimitoittako kaivoa - sen korjaaminen on hankalaa jälkikäteen
kun saat pumpun käyntiin.
Jos kaivon liuospiiri menee alle tunnin käyntijaksolla useamman asteen pakkasen puolelle ja muutaman päivän käytön jälkeen kaivon vesi on jäässä niin kyllä se silloin on liian matala.
Jos taas tuollaista liikajäähtymistä ei ilmaannu niin kaivo on silloin piisallisen syvä.
Ei sitä varmaksi muuten tiedä kuin kokeilemalla
Niin helppoahan tuo testaus on. Sitä voi vaikkapa porauttaa samantien vaikkapa 50 kpl eri syvyisiä kaivoja. Sitten matalimmasta aloittaen testaa tuon edellisen kirjoittajan ohjeen mukaan onko kaivo liian matala, jos on niin kytkee pumpun seuraavaan kaivoon menevään piirin. Ei kai tälläisessä testaamisessa mitään ongelmaa ole?
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi
Jotain aatoksia asiasta
Jos tuollainen invertteripumppu on parempi kuin perinteinen niin se vaatii syvemmän kaivon.
Ajatellaan asiaa esimerkiksi näin(arvot hihasta):
Tarvitaan talon lämmittämiseen ja käyttöveteen 20000kWh lämpöä.
Jos vanhalla teknologialla COP=3. Silloin pumppu kuluttaa 6667Kwh sähköä ja ottaa maasta 13333kWh.
Uuden superhyperteknologian pumppu COP=5. Silloin pumppu kuluttaa 4000kWh sähköä ja ottaa maasta 16000kWh.
Jälkimmäisellä otetaan siis enemmän maasta. Ero ei ole silti kovin suuri vaikka COPin ero olisi noinkin suuri(käytännössä ei tuollaista COPpia olekaan).
Vaikka pumpussa on tehoa aika reilusti niin eihän se niitä tehoja käytä kun talo ei lämpöä määräänsä enempää vaadi. Hetkellisesti voi teho olla suuri, jos vettä lasketaan paljon tms. Sillä ei taida olla mitään merkitystä mihinkään kun ei se ehdi kaivoa jäädyttää. Kaivo mitoitetaan vuotuisen energiatarpeen mukaan oli pumppu mikä hyvänsä(osateho, optimi, invertteri tms.) Jos pumpun teho on 70% tarvittavasta huipputehosta niin silti energiasta tuotetaan 95-98%. Siis pienentämällä pumppua 30% voi kaivoa pienentää 2-5%.
Katsele maalämpöfoorumilta juttuja jos siellä olisi jotain.
Talosi sijaitsee Hangossa? Paljonko tuli vettä porausvaiheessa? Invertteripumppu ei ole yhtä hyvä kuin normipumppu, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan (COP).
kirjallisen todistuksen että kaivo riittää vielä parin vuoden jälkeenkin.
Onkohan nyt käyttöveden ja ilmanvaihdon energiat unohtuneet hienosta laskelmasta? Vai oletetaanko että jaksat polttaa 10 mottia halkoja joka vuosi.
Ei olisi muuten ensimmäinen kerta kun lakimiehet keskustelevat ivt:n tekemisistä ja mainoksista. Kannattaa haastatella ihmisiä jotka ovat asuneet taloissaan jo muutaman vuoden ennen kun teet päätöksen.
PS. syvennytä kaivoasi tai vaadi todistus riittävyydestä. No voihan olla että virtaus on jostain syystä reikäsi kohdalla poikkeuksellisen suuri ja kaivossasi on enemmän putkia kuin vain kaksi.
Jos pumppusi olisi lupausten mukaisesti muita parempi tarvitset muita syvemmän reijän jottei se jäädy.
Loppu tarvittava lämpö tehdään teille sitten sähkövastuksella. Niinkö te laskelmia tehdessänne sovitte?
versio perinteisestä on/off pumpusta.Invertterin käyttö poikkeaa sikäli perinteisestä pumpusta että pumppu säätää kaivosta otettavaa lämpötehoa kulutuksen mukaan kun taas on/off pumppu käy aina maksimiteholla käyntijakson ajan.Invertteripumppu voi käydä esim tehoalueella 1-10kw portaattomasti.Enimmän aikaa vuodesta tehontarve on suht vähäinen ja siitä tulee invertterin hyöty,esim nollakelillä pumppu käy ehkä n 2 kw:n teholla ja vasta kovilla pakkasilla käy täydellä teholla.Toi invertterin yks ominaisuu on että säätää portaattomasti moottorien pyörimisnopeutta ja luultavasti tästä johtuu myös se että riittää matalampi lämpökaivo kuin on/off pumpussa joka käy aina maksimiteholla.Luonnollisesti osateholla käydessään invertteripumppu ottaa vähemmän sähköä verkosta verrattuna maksimiteholla kulutukseen.