Kadut täyttyy askelista
asfaltti kuivahtaa
kiirehtivissä jaloissa
tuo öinen hyljätty hiljaisuus
puhkeaa auringon valoon
ja iloisiin kasvoihin.
Vilkkuvat liikenne valot
iskevät elämän hymyään
käsi näin käteen tarttuu
hengittää elämän huurua
kohoten korkeuksiin.
Puhuvat kuivat
ja lämpimät kadut
suudelmien kuiskeet
huulille tarttuen
- hylättyyn
sydämeen -
astui rakkaus asumaan.
Aurinko ja Taivas.
asfaltti kuivahtaa
kiirehtivissä jaloissa
tuo öinen hyljätty hiljaisuus
puhkeaa auringon valoon
ja iloisiin kasvoihin.
Vilkkuvat liikenne valot
iskevät elämän hymyään
käsi näin käteen tarttuu
hengittää elämän huurua
kohoten korkeuksiin.
Puhuvat kuivat
ja lämpimät kadut
suudelmien kuiskeet
huulille tarttuen
- hylättyyn
sydämeen -
astui rakkaus asumaan.
Aurinko ja Taivas.
Vastaukset 17
Vanhimmat
rakastetaan,,,,,,,,
,,,,,,hymyillään ,,,,
,,,,,,ja aurinko nousee,,
rakastetaan,,,
,,itseä,,toisiamme,,,,,
,,,,runoilijoita,,,,
,,,,,,lukijoita,,,,
,,,,,,,,
,,,herkkyydellä ja kauneudella
sulkasi maalaa,,,,,,,,,
,,,,,,,
http://www.youtube.com/watch?v=96IfVK52J9I
Dolan, ystävä,
hyvä kun olet olemassa** :))
Toivotaan ystävä hyvä,ettei me
eikä edes jälkipolvemme näkisi
mustan auringon nousua
Vaan sen kirkkaan keltaisen
ja puhtaamman auringon
nousun.
Kiittäen :
Dolan
' katu täyttyy askelista
elämä on kuolemista
pane käsi käteen ollaan hiljaa.
Tuo biisi tuli väkisinkin mieleen runosi alku-
metreiltä, sellaista samanlaista syyshaikeutta
on molemmissa.
Mutta päätös on hyvin lohdullinen runossasi,
kun rakkaus muutti hylättyyn sydämeen.
Pidin.
Sama laulu nousi alkusanoista minullekin, mutta sitten kun luin ketjun loppuun pohdinkin ajatusta siitä miten rakkaus saa kaiken ympärilläkin näyttämään paljon valoisammalta ja huomasin hyräileväni minä ja sinä liikennevaloissa kunnes lopussa palasin takaisin tuohon alkurunoon ja luettuani uudelleen se olikin kuin se olisi versio siitä mitä on jos joku toteuttaa toiveen anna mulle tähtitaivas anna valo pimeään anna...
Rakkaus on sitten aika ihmeellinen asia.
Sitä toivoen päivään jokaiseen eikä vain hetkeen menneeseen sinulle minulle ja meille ihan jokaiselle.
Kyllä...jotenkin tuon aloitus
rivin halusin noin ja sitä
rakentaa...ja päättää tähän
toiseen osioon - kauniimmaksi.
Kiitos ja hyvää
päivääsi.
"tuo öinen hyljätty hiljaisuus
puhkeaa auringon valoon"
Tässä nyt on paljonkin mutta tuon minä
silmiini saan tässä lukiessani uudestaan ja...
Hyvin annat sulkasi merkkejä paperille tehdä
Ja mukavasti nouseva valontunne loppua kohti
Ei jätä kivejä lukijan syliin - vaan toivoa :)
Kiitos tästä dolan, olet oikea runojen kirjoittaja! :)
Sanasi vuotavat lämpimänä ylitseni
ja tuot hyvää mieltä,jos noin
pidit runostani.
Sillä tuon lopun tuohon edelliseen
halusin tehdä,etten halua olla
mikään maailmanlopun kirjoittaja
- pois se minusta.
Sinun runojesi lämpimyyttä usein
ihailen...hienoa jos tuollaisen
maailmankuvan haluaa säilyttää.
Täällä on useita tosi hyviä
runojen kirjoittajia,että
kyllä toinen kirjoittaja
toisen tunnistaa.
Hyvää päivääsi.
... iskevä elämän hymy... Täällä metsässä kun ei ole muita valoja kuin otsalamppu. Hmm... Odotas, muistelen. Juu-u, kyllä vaan. Liikennevaloissa ON hymyä, elämää, positiivinen vilkunta keltainen, anna mennä, keijunen...
- Sorry, juutuin tuohon valoon, runosi jäi nyt sivuseikaksi (ei siinä mitään vikaa ollut), mutta kun täällä on niin he...tillisen pimeetä! Puntariin valoisan kaupungin ja liikennevalojen kanssa joutuu se, kummassa kirkkaana yönä näkyvät tähdet. Jälkimmäinen on toistaiseksi voitolla. Kun se kirkas yö vain tulisi...
Tervehdys - Sinua harvemmin näkyy
täällä,mutta hyvältä tuntuu,että
edes joskus.
Sinun maisemasi lienee kiehtovan
rauhallinen,ilman turhia hälinöitä.
On sellaisiakin joita sellainen
ahdistaa...ties jotain pelkoa että
turvattomuutta.
Valoa pitää olla mutta myös
mainitsemaasi "hyvää pimeyttä"
hetkittäin.
Toivon Sinulle sitä tuikkivaa
kirkkautta yölle ja päiväksi
leveämpää kirkkauden jalostusta.
sellaisia, joita pimeys pelottaa. Minua ei, ainoa pelko on ettei näe mihin kompastuu. Mitä enemmän on tullut ikää, sitä enemmän häiritsee melu, häly, ilmansaasteet, tungos... Siksi tämä valinta metsän reunalta.
Vierailen kyllä päivittäin rakkausrunoja lukemassa. Runosuoni on nyt vain itseltä hieman surkastuksissa. Inspis puuttuu, mutta kyllä se sieltä vielä tulee... Kommentointikin tarvitsee jonkinlaista inspistä, oikeanlaista tunnetilaa lukiessa. Jos sanottavaa ei ole, ei johdu runosta, vaan lukijasta. - Hyvää päivän jatkoa, t. Keiju
Hyvin viisaita sanoja kirjoitit
alusta loppuun,jonka minäkin
allekirjoitan hyvin mielelläni
kohdallani.
Hyvää Sinun elämääsi ja tervetuloa
pian takaisin.
Hyvää yötä ystäväin..
Hymyillään aurinkoon.
Mitä onko siellä yöllä luonnon
omat valot päällä,sehän luo
oman tunnelmansa ja hymyillään
vaan päin näköä... aurinkoon
että kuuhun,silloin kun
suvaitsee näyttäytyä.
Kiitos kun kävit.
...se on kun rakastuu,
se on sitten menoa ja meiningiä.
kun aurinko on sydämessä
niin näkee kaiken iloisena
rakastuneen silmin.
huippu hyvä hyvä dolan!!!
Saat erinäisiä tuntemuksia
aikaiseksi,joista lienee
sanojenkin iloitteluun.
Kiitos kun kävit ja pian
taas tavataan.
"Aurinko ja Taivas"
Kadut tarinoi
askelten tuntevien tarinaa.
Apattiset katseet
jonnekki virtaa
"-hyljättyyn
sydämeen -"
"astui rakkaus asumaan"
katuun hetkeks
"Aurinko ja Taivas"
dolan.
elämä kukkii asfaltillaki
kiitos runostas.Liisa
Kiitos toivonLiisalle sanoista,
joista voi kerätä voimia yön
selkäänkin...onkohan siellä
avuttoman pimmeetä...pistä
edes yövalot päälle.
Hyviä nokosi ilman
nokkosia.