Mitä tehdä kun nyt-reilu viiskymppisenä- ei elämä tunnu maistuvan? Työ ei kiinnosta, ei koti eikä puutarhatyöt. Ei elokuvat eikä lukeminen. Ei edes seksi. Aina on vaan rauhaton olo eikä tiedä mitä haluias. Viina auttaa hetken, muttei sitäkään jaksa aina kitata.
Kun elämä ei maistu
Novoihyväisä
293040
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Luultavasti se perinteinen, eli tunne.
Se katoaa vanhuuden myötä, siksi on vanhojen tanssit ja kaikenmaailman palstat.
Sitä kaivataan ja haetaan ahkerasti.
Joskus tuntuu että teinit häviävät meille siinä asiassa.
Apua voi antaa vain joku tai jotain, joka täyttää tuon tyhjiön.
Monet ottavat yhteyttä kallonkutistajaan ja ovat, aivopesun jälkeen, innokkaita postimerkkeilijöitä.
Jotkut sitten haistattavat xxxxx itselleen ja paiunuvat ihmisten ja elämän pariin.
Uusi partavesi auttaa asiaa.
Calvin Kleinia?
Saattaa työkaverit ym kanssakulkijat saada sätkyn kun vanhapiika kipasee töihin partavedelle lemuten...jos ei muuten, nii on ainaki naurussa piteleminen,juu ja sit voikin kipasta sinne saunanaa taa...siel on tilaa...
Kerroit että sinulla on rauhaton olo ja viina auttaa, siksi epäilisin ahdistusta. Mutta vaikea sanoa näin äkkiseltään. SJos kumminkin on sitä, niin siihen on olemassa lääkettä, mutta jos käytät alkoholia, niin en suosittele sitä. Ahdistusta on vaikea hoitaa itse, mutta tuo liikunta on yksi hyvä keino yrittää siihen vaikuttaa kuten tuossa edellä joku jo kertoi. Säännöllinen liikunta ulkoilmassa tekee ihmeitä, mutta se ei tapahdu hetkessä vaan ajan kanssa. Ei se ainakaan pahitteeksi ole kenellekkään.
Itse liikun ulkona kävellen päivittäin ja jos sen jättäisin pois niin ihan varmasti ahdistais. Tsemppiä sulle, mikä sitten sun ongelmasi ydin onkaan.
rauhattomuus ja epätietoisuus siitä mitä haluaisi...osaltaan voi johtua hormonaalisista muutoksistakin. Toisaalta saatat alitajuisesti haluta muutosta elämääsi, jotain mikä täyttäisi tyhjiön. Liikutko tai harrastatko jotain?
Työ nyt ei aina jaksa kiinnostaa ketään, tulee niitä autuaallisen laiskuuden hetkiä.:)
Oletko milloin käynyt lääkärintarkastuksessa, ettei sielläpuolen ole mitään esim anemiaa joka tekisi vetämättömäksi. Ruokailun keventäminen, marjojen, hedelmien ja kasvisten lisääminen piristää.
Liikuntaa harrastan melkeimpä pakonomaisesti 4-5 kertaa viikossa. Se on vähän niinkuin viinakin; antaa hetken helpotuksen Harrastuksiakin on ollut jos vaikka minkälaisia, mutta nyt kaikki tuntuu lähinnä itsensä narraamiselta.
sua koko ajan tai tuntuuko että voimat loppuisi, ettei saisi oikein mistään otetta ? Kyseessä saattaa olla ylirasitustila. Itselleni tuli keväällä sellainen, salakavalasti vuosien tuloksena.
Ei sitä heti tajuttu mikä mättää kun oireet alkoi rytmihäiriöillä ja voimien katoamisella. Sattui onneksi sellainen lääkäri joka otti haasteekseen selvittää mikä minulla on. Tulipahan syynättyä koko nainen silloin.
Ensin jäin tietysti sairaslomalle ja ensimmäisen lomaviikon melkein nukuin. Nukuin nukkumasta päästyäni. Kävin pienillä kävelylenkeillä mutta vartin lenkki puhallutti tunnin. Olin yksinkertaisesti kuluttanut vuosien varrella elimistön kaikki voimavarastot. Toipuminen alkoi pikkuhiljaa sen nukkumisviikon jälkeen.
sen tunteen ohi. Iäisyysasioita kannattas miettiä.
Ei Sinua varsinaisesti mikään vaivaa, joten lääkäriin ei tarvitse mennä. Essolla tällaiset tuntemukset on tarkkaan analysoitu, ja meidän käsityksen mukaan Sinulle on tulossa vain tavallinen viidenkympinvillitys. Olo Sinulla on rauhaton vain siksi, että tekemättömät synnit ovat alkaneet kaduttaa.
ehkä voit auttaa tuota nimim. "linnaan haluan",
kun hän tuolla olettaa pääsevänsä essolaisten avulla
linnaan
;)
vielä ehtii.... ?
saattaa olla perää...
Kävin juuri antamassa Tokoin Ruusalle sellaisen neuvon, että kyllä hän nyt Linnan juhliin pääsee. Hövelit ja viisaat essolaiset osaavat ratkoa visaisetkin ongelmat.
on ollut tehdä jonkinlainen suurempi elämänmuutos. Asettaa itselleni suurempia haasteita. Vaatia itseltäni jonkinlaista venymiskykyä. Olen vaihtanut maata, kieltä, kulttuuria kun elämä on alkanut mättää tai olen saanut huonot kortit jaossa. Tai sitten saavuttanut ne päämäärät mihin olen pyrkinyt. Ongelmani on että ikävystyn ja väsyn jos ei ole haasteita, onneksi alkoholi eikä huumeet ole houkutelleet, mutta pakenen fantasiakirjojen, tietokonepelien ja nettituttavuuksien maailmaan.
Uusi työpaikka, uusi ammatti, takaisin koulunpenkille?
Paikkakunnanvaihdos? Uusia kavereita, uusia harrastuksia?
Liikunta, jumppa, treenaus, terapia?
Koira? Tai joku muu lemmikkieläin?
Ja jos ei mikään muu auta niin kallonkutistajalle, ne määrää mielialanlääkkeitä ja ne kuuluu auttavan.
koulunpenkille, vähän arveluttavaa sillä en taitais kehdata mennä enää nuorten joukkoon.
Paikkakunnan vaihdoskaan ei enää tule kysymykseen joten jäljelle jää vain lemmikkieläin, siispä marsun ostoon.
onhan niitä jatkokoulutuksia ja kursseja vaikka minkälaisia varttuneemmallekin väelle. Opettele uusi kieli, liity johonkin kivaan ja hyvin erillaiseen harrastuskerhoon. Paneudu huonompiosaisten auttamiseen, hommaa kummilapsi kehitysmaasta.
Lemmikkieläimistä: hommaa seurallinen lemmikkieläin, esim koira tai papukaija jonka kanssa voi jutella:)))
että täällä palstalla on niitä papegoijia riittämiin :)
kasvaa. Kohta on samanlainen konsertti kuin jossain Costa Rican kansallispuistossa.
onneks mun tarttenu suuria muutoksia tehdä eli maasta muuttoa mutta asunnon tai paikkakunnan vaihdos on tuttua.
Muutolintuna tykkään asua vuokra-asunnossa kun koskaan ei tiedä koska levottomuus iskee.
Olen ollut aina levoton ja huomaan päinvastoin itse rauhottuvani ikää myöten.
Nyt on jännää kuunnella itteäni kun joku kalvaa, mutta vielä ei tiedä onko se ohimenevää vai tuleeko taas muutoksen aika.
Huomaan varsinkin joidenkin ketjujen täällä palstalla pistävän ajatusta liikkeelle.
Normaali elämässä ei mun lähellä olevat ihmiset pohdi tälläisiä, siellä vaan eletään ja ihmetellään.
Tää on hyvä foorumi.
iovat olleet kaikki täysin vapaaehtoisia ja pitkän mättämisen tuloksia. Nojaa, ensimmäiset pari kertaa ne oli spontaaneja, seikkailunhalusta, elämänjanosta.
Kaikkihan me ollaan erillaisia ja reagoidaan eri tavalla eri elämäntilanteissa: mun ongelma on ikävystyminen, mulla tarvis olla aina joku pitkäjänniteinen projekti menossa.
Toi hömppiksen esittämä burnouttikin on milestäni vain sellainen jämähtämisilmiö, vaikkakin siitä pahimmasta päästä. Me päästään hiean liian helpolla tästä elämästä ja selkämme on tuettu koko ajan: hyvinvointi nukuttaa. Mikään ei ole enää kivaa. Syömme pitoruokia joka päivä, riihiremputtimia ei enää edes tunneta, kaikilla on aina uutta päällä, kodeista ei puutu mitään vempaimia tai laitoksia. Televisiossa on sata kanavaa eikä yhtäkään viitsi enää katsoa....
Minussa on vähän samaa vikaa, olen levoton ja muuttanut paljon. Kahdessa eri maassa olen asunut ja kuudessatoista eri asunnossa.
samaa mieltä siinä että kaikista nykyajan vaikeuksista huolimatta elämä yleensä on liian helppoa.
Liikaa koneita jotka tekee kaiken ihmisen puolesta ja toisaalta jos on tilanteessa ettei pysty hommaamaan joka vempainta se tuo stressiä.
Mulle usein maassaolo vaiheessa auttaa se kun ananan itteni tippua alas. Aikansa kun siellä on jo alkaa elämä taas maistua.
Toisaalta on tilanteita joissa on pakko tehdä radikaali ratkaisu, sen tein erotessa.
ja hyppäsin tyhjän päälle ukolle jäi melkein kaikki huonekalutkin, en halunut niitä mukaani.
Mutta jokainen irtiotto on vienyt eteenpäin.
Me ollaan erilaisia ja se mikä sopii mulle ei välttämättä sovi kaikille.
Nyt hyvä yötä tää likka panee just kohta koneen kiinni ja painuu unten maille.
kysymys tavalhaan onki. Mutta jos siitä ei löyvy ulospääsyä, niin sinneppä voi jäähä labyrinthiin.
Vieläpä lasisheen sellasseen.
Vai oliskohahan niin, että nyt on automaattijarrut alakanu toimimhaan, ennen seuraavaa kurvia, ettei mene pöpelikhöön.
Kaikila net ei toimi.
Joko kohta lähet talavipeshääs?
kärvistelemiseen tai paremmin sanottuna takkatulen edessä istuskelemiseen, pimeään metsään tuijottamiseen. Pesimishommat ovat siinä vaiheessa että talvipesään en pääse vasta kun muutaman vuodenkuluttua niin joudun asumaan kesäpesässä talvetkin siihen saakka. Työnteko on vielä jonkun aikaa haittaamassa harrastuksia.
Olipa hyvin kristallisoitu ajatus. Aina kun sulkee oven perässään, avaa myös oven uuteen. Minustakin on tullut lämmin avioeron kannattaja, ja kun vielä muutin pois siitä entisestä yhteisestä asunnosta, niin nyt on sellainen olo, että elämä maistuu. Rohkeuttahan tämmöiset ratkaisut vaativat, mutta mitäpä ihminen ei tekisi elämänlaatunsa parantamiseksi:)
mennyt huono kesä, siis huonot kelit.
Ihmiset ovat uupuneita moisen pimeän vuodenajan jälkeen.
ollaan menossa pimeää päin. Vähän kuin kummitusjuna josta ei pääse pois ennenkuin aika on ja vaikuttaa et voi siihen itse. Vähän kärjistettynä. Joskus ihminen vaan väsyy kaiken toistoon ja samankaltaisuuteen. Anna itsellesi lupa olla karhu. Hiljennä vaatimustasoasi. Istu kerran viikossa tyhjässä kirkossa ajatellen mitä sitten ajatteletkin. Älä vertaile itseäsi muihin. Hanki uusi tuttava/ystävä. Kirjoita kirjeitä.
että jätäppä siltä pullonhengeltä neuvon pyynti, vaikkapa puoleksi vuojeksi tyystin.
Saattaapi kummasti alakaa asiat kiinnostamhaan.
Meet työpaikkalääkärille, ja sanot, böönaut.
Stressi on salakavala hiippailija. Et sie sitä ite huomaa ennenku se on niin pitkälä että on pakko jarruttaa. Nimittäin sekö vetäsee hätäjarrusta, niin se onki toisenlainen pyssäys. Seuraavaksi sie alat varmannki sellasia erillaisia vaivova ruhmiillisesti. Tullee ensin pummpuhäiriöitä, mahas alakaa ronklaamaan, ym:tä
Näkökenttääs voi tulla muutoksia, huimausta, verenpainheen heittelyitä. Ettäkö yhestä vaivasta pääset, niin toinen tullee. Ja voipa sitte olla ettei enhään yhtheen dosethiin lääkhees sovikhaan.
Älä nyt tykkää pahhaa, mutta ilmeisesti nyt on kysymys kohta vakavammasta jutusta.
Se voipi tulla tiltti pumhuunki.
Meneppäs lääkärille, vaikka olisit itekki semmonen.
Mutta hylykää siitä pullosta se avun haku, ei asiat ole koskhaan niin huonosti, etteikö niitä sen kansa saisi vielä huonommaksi.
Sie vaajit nyt pelekkää lepoa, ja teet tasan sen verran ko jaksat, ja mikä huvittaa.
Mutta älä tosijaankaan ryyppää, vaikka sitte olis aikaaki.
En mie sano että sie mikhään alkoholisti olisit. Sulla vaan on tullut aika alkaa tarkastelemhaan elämää eri kantilta. Kyllä niihin kuvioihinki varmaan ilonpito kuuluu tuonki aihneen kansa, sillon tällön.
Väkisin tekemiselä tilanne vain pahenee.
Palstakirijoittelua älä siltikhään jätä, jos se tuntuuupi hyvältä. Kulluuhan sinä aika rattosasti, ja on pois mielestä ne tekemättömät työt ainaski. Ei net hommat mihinkhään karkaa.
Meneppä tosiaanki, heti huomenissa rupattelemhaan johonki vastaanotole. Kyllä ne sitte tietää mitä tehä.
Ihimiselä on vain yks elämä, muista se.
Mitä sie teet rahallakhaan jos ei ole käyttäjä kunnosa. Niin vähän on tarpheen loppujen lopuksi.
Ps. Kohta se saattaapi olla, että vaimo lähtee, jos sie jothain tee.
Puhu senki kansa asiasta nyt heti. nimittäin yhteispelilä tet onnistutta parhaiten. hänki sitte varmhaan ymmärtää mistä on kysymys.
mutta jos ei ymmärrä, nin olokhoon ymmärtämättä.
Sillon se ei ymmärrä muutakhaan, tai ei sinusta välitä.
Mie tosiaanki haluan, että et ota tätä minhään vuorisaarnana, mie vain arvelin mistä kohallasi saattaapi olla kysymys. Kyllä net sinut henkilökohtasesti paremmin tuntevat ja sinut tavanheet tietävät varmasti paremmin asian oikean laian.
Kyllä se vireys sieltä löytyypi, mutta ei varmhaankaan viikosa eikä vielä kahessakhaan. Puoli vuottakkin on lyhyt aika.
Kyllä se siitä.
Tuo vastaus toi pilikahuksen valakijjaa. Kiitos paljon! On se hyvä jotta joku jaksaa yrittee ymmärtee...
Ei tässä palijon minun ymmärtämin pelekästhään auta, vaan sinun hätyy itekki ymmärtää miten asia sattaapi olla.
Se seleviää sitte, ko sie vaan sat ittes raahattua sinne alan ammattimailaisten käshiin.
Kyllä net ymmärtävät tilanteesi.
Se on vaan semmonen juttu, jos ensimmäinen ei ymmärrä, niin lähettäkhöön semmosele joka ymmärtää.
Älä ala venythään tilannetta, kun olet sen kerran itelles tievostanu.
Se kuntoutuminen alakaa sitten tejän yhteisilä metodeila. Hilijaa hyvä tulee, ainaki näisä taphauksisa.
Jaksamista. Voitha sie sitte niin halutessas kertoa mitä net sano. Mutta turhaapa tuota on näilä palstoila kovasti repostella.
Voi se kyllä helepottaakki. Päätä ite. Sinustahan nyt on kysymys. Mille milloinki itestäs tuntuu.
eipä selvennyt onko kyseessä mies vai nainen. tuli vaan mieleen jos on nainen, niin vaivat olisivat vaihdevuosiin liittyviä, siihen kuuluu osana masennuskin , kanttais kääntyä lääkärin puoleen, jos vaikka sieltä saisi apua elämän haluttomuuteen.