Ansa on viritetty

Itsekkäillä, härskeillä vaatimuksilla ei ole mitään loppua.

Suomi on muutettava yksikieliseki, suomenkieliseksi maaksi!

Kokoomushan oli melkein koko maassa vaaliliitossa rkp:n kanssa, JA MONESSA KUNNASSA heillä on yhteinen valtuustoryhmäkin.

"Luulis että paljon tärkeämpiäkin asioita olis korjattavana kuin jonkin kansanosan käyttämä kieli."

Se kansanosa sattuu olemaan 95 prosentin enemmistö tässä Suomi -nimisessä maassa. Tätä kansanosaa ei voi pakottaa opettelemaan vähemmistökieltä, ei edes rahalla. Tämä 95 prosentin kansanosa kokee ihmisvihaa jo syntymästään lähtien. Ruotsinkieliset ovat itsessään sivistyneitä, tästä syystä suomenkielinen ei voi olla virkamiehenä omassa maassaan ilman ruotsinkielentaitoaan.

>>Tätäkö olet väsännyt..

Natsikortttikin kirjoitti:

"Luulis että paljon tärkeämpiäkin asioita olis korjattavana kuin jonkin kansanosan käyttämä kieli."

Se kansanosa sattuu olemaan 95 prosentin enemmistö tässä Suomi -nimisessä maassa. Tätä kansanosaa ei voi pakottaa opettelemaan vähemmistökieltä, ei edes rahalla. Tämä 95 prosentin kansanosa kokee ihmisvihaa jo syntymästään lähtien. Ruotsinkieliset ovat itsessään sivistyneitä, tästä syystä suomenkielinen ei voi olla virkamiehenä omassa maassaan ilman ruotsinkielentaitoaan.

5% kansasta hallinnoi suomea?
Älä viitsi naurattaa poika, sinähän puhut nyt Talan suulla, sillä auttamattomasti -30 luvun rasistisella pullahiirisuulla.
Koita nyt hyvänen aika ajatella mitä sävellät julkiselle palstalle!!!

Natsikortti taitaa olla teidän perussuomalaisten omistuksessa suomen sisun kaverina Timo Soinilla.
Teidän perussuomalaisten huuma on pelkkää luimistelua silloin kun aletaan kyselemään mitä tehdä jollekkin asialle.

Te perussuomalaiset ette ole missään nimessä kypsiä hallituskumppaniksi kenellekkään ja niinkauan kuin Timo Soini hyväksyy suomen sisun aatemaailman, niin kauan Timo Soini tekee palveluksen muille puolueille.
En olisi koskaan uskonut että Timo Soini vajoaa niin alas, että hyväksyy suomen sisun aatteet omikseen.

Oikea karva esiin kirjoitti:

>>Tätäkö olet väsännyt..

Tiedätkö että sinä olet ruotsalaisempi kuin minä, katsohan poju sanoit :DDD
"Tulihan se oikea karva esiin..."
Kannattais ehkä hiukka treenata suomen kieltä ;DDDD

pitäisi teloittaa kaikki nyt?

muutenkin, miksi kirjoitti:

pitäisi teloittaa kaikki nyt?

kysyi mitä haittaa on ruotsinkielestä.
5% ylioppilaista varastaa koko koulutuspotista lähes 20% opiskelupaikoista.
Ja nimenomaan kaikista halutuimmilla aloilla kuten kauppakorkea, oikis ja lääkis.

Miksi kiintiöitä ei ole ammattikouluun, vaan kaikkeen eliittiopiskeluun.

Koska kyseessä on elististinen vähemmistö, joka pitää suurta enemmistöä pilkkanaan.

joku kirjoitti:

kysyi mitä haittaa on ruotsinkielestä.
5% ylioppilaista varastaa koko koulutuspotista lähes 20% opiskelupaikoista.
Ja nimenomaan kaikista halutuimmilla aloilla kuten kauppakorkea, oikis ja lääkis.

Miksi kiintiöitä ei ole ammattikouluun, vaan kaikkeen eliittiopiskeluun.

Koska kyseessä on elististinen vähemmistö, joka pitää suurta enemmistöä pilkkanaan.

valitettavasti osasyy?:

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2008/11/751579

Ettei vaan...doutessi...?

"""Fiksumpi vertailukohde olisi kaksikielinen Kanada."""

Joo, Kanadassa on maahanmuuttajien kieli, ranska, otettu viralliseksi kieleksi. Ranska ei ole Kanadan alkuperäinen kieli.

Kannatatko sitä, että myös venäjästä tehdään Suomen virallinen kieli?

Ja hän oli aivan oikeassa. Kieltenopiskelu, niin kotimaisten kuin vieraidenkin, on romahtanut. Se näkyy jo korkeakoulujen eri aisteilla. Wallin kuitenkin jossain määrin ja Tala 110% kuitenkin viittaa toiseen kotimaiseen.


---

Mihin perustuu väite, että Rkp-kieli on kotimaista (kun sitä ei osaa kunnolla 90 pros. väestöstä)

tai kommunismi on venäläistä, kun sitä ei noudata 100 prossaa väestöstä

tai apartheid on etelä-afrikkalaista, kun sitä ei noudata 90 prosenttia väestöstä?

Ruotsin kielilakiesitys suomennettuna ja alkukielellä. Nyt sen pitäisi olla täydellinen. Kun vertaamme Ruotsin lakiesitystä Suomen nykyiseen kielilakiin, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ruotsin esitys on järkevä, jäntevä ja kaikin puolin asiallinen. Suomen kielilaki oli jo syntyessään susi.

ESITYS RUOTSIN KIELILAIKSI
Utkast till språklag för Sverige

1 kappale
1 kapitel

Yleiset määräykset
Allmänna bestämmelser

1 §
Virallinen kieli
Officiellt språk

Ruotsin virallinen kieli on ruotsi
Sveriges officiella språk är svenska.

2 §
Viralliset vähemmistökielet
Officiella minoritetsspråk

Ruotsin viralliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddish, meänkieli, romani, chib ja saame. Virallisten vähemmistökielten asemasta säädetään yksityiskohtaisesti erillisessä laissa.
Sveriges officiella minoritetsspråk är finska, jiddisch, meänkieli, romani, chib och samiska. De officiella minoritetsspråkens ställning regleras i detalj i särskild lag.

3 §
Lain tarkoitus
Syftet med lagen

1. Tämän lain tarkoitus on varmistaa ruotsin kielen käyttö kaikilla yhteiskunta-alueilla ottaen huomioon kansalliset vähemmistökielet ja kotikielet, sekä määritellä kielelliset oikeudet ja velvollisuudet varmistamalla kansalaisille Ruotsissa oikeuden käyttää virallista kieltä kaikissa yhteyksissä.
Ruotsin kielellä on erityisasema, niin että sen edellytetään olevan kaikkien kansalaisten yhteinen kieli. Samalla painotetaan, että kaikkien kansalaisten tulee hallita ruotsia enemmän tai vähemmän.
Syftet med denna lag är att säkerställa svenskans användning inom alla samhällssektorer med hänsyn tagen till de nationella minoritetsspråken och hemspråken, samt att definiera språkliga rättigheter och skyldigheter för att tillförsäkra medborgarna i Sverige rätten att använda det officiella språket i alla sammanhang.
Svenska språket har en särställning i och med att det förutsätts vara det gemensamma språket för alla medborgare. Därmed understryks att alla medborgare bör behärska det svenska språket mer eller mindre.

2. Tavoitteena on, että jokaisen oikeus hyviin yhteiskunnallisiin palveluihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan riippumatta siitä, mitä kieltä puhuu, sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman että hänen pitää niitä erityisesti pyytää.
Målet är att vars och ens rätt till god samhällsservice och rättvis rättegång garanteras oberoende av språktillhörighet samt att individens språkliga rättigheter förverkligas utan att han eller hon särskilt behöver begära det.

3. Viranomaisilla on oikeus antaa parempaa kielellistä palvelua kuin mitä tämä laki edellyttää.
Myndigheterna har rätt att ge bättre språklig service än vad denna lag föreskriver.

4 §
Lain soveltamisala
Lagens tillämpningsområde

1. Tätä lakia sovelletaan kaikkeen julkisen sektorin toimintaan, valtion päämieheen, hallitukseen, ministeriöihin, virastoihin ja liikelaitoksiin, tuomioistuimiin sekä muihin valtion viranomaisiin, maakäräjiin ja kunnallisiin viranomaisiin kuten myös kaikkiin laitoksiin, joita rahoitetaan verovaroilla kuten esimerkiksi opetuslaitokseen, yrityksiin jotka pääasiassa ovat ruotsin kansalaisten omistamia tai yrityksiin, joiden pääkonttori on Ruotsissa sekä kaikkiin yrityksiin, joilla on jokin sopimus ruotsalaisten viranomaisten kanssa ellei toisin erityisesti säädetä.
Denna lag är tillämplig för hela den offentliga sektorn, statschef, regering, departement, ämbetsverk och affärsdrivande verk, domstolar samt övriga statliga myndigheter, landsting och kommunala myndigheter, liksom för alla institutioner, som finansieras med skattemedel, som exempelvis utbildningsväsendet, för företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare eller företag med huvudkontor i Sverige och alla företag, som har upprättat någon form av avtal med svensk myndighet, om inte något annat särskilt föreskrivs.

2. Erityiset säädökset tulee laatia siinä tapauksessa, jos kielen käyttö yksityisissä yrityksissä, organisaatioissa, laitoksissa vaikuttaa kansalaisten oikeutettuihin vaatimuksiin.
Särskilda föreskrifter bör utarbetas om språkanvändningen i privata företag, organisationer, institutioner, påverkar berättigade intressen hos allmänheten.

3. Tätä lakia ei sovelleta kielten käyttöön epävirallisissa yhteyksissä, yksityisessä ja sisäisessä kommunikoinnissa, eikä uskonnollisten yhteisöjen palveluksissa, rituaaleissa tai muussa toiminnassa.
Denna lag är icke tillämplig för språkanvändningen i icke-officiella sammanhang, i privat och intern kommunikation, eller i tjänster, ceremonier, ritualer eller andra slag av verksamhet hos religiösa organisationer.

5 §
Muut kielet
Andra typer av språk

1. Kotikielellä (myös nimitys äidinkieli) tarkoitetaan jatkossa kieltä, jota puhuvat Ruotsiin muuttaneet tai heidän jälkeläisensä ja joilla ennen muuttoa Ruotsiin ruotsi ei ollut äidinkieli tai ensimmäinen kieli..
Med hemspråk (också benämnda modersmål) avses hädanefter språk, som talas av invandrare i Sverige eller deras ättlingar och vilka före invandringen till Sverige inte hade svenska som modersmål eller första språk.

2. Vieraalla kielellä tarkoitetaan kieltä, jonka henkilö on oppinut äidinkielensä jälkeen muussa ympäristössä kuin missä sitä kieltä normaalisti puhutaan. Jos tätä nimike esiintyy tässä tekstissä, käsitellään kieltä suhteessa ruotsin kieleen. Moderneilla kielillä jatkossa tarkoitetaan kieliä, joita opetetaan tai on opetettu Ruotsissa, mm. englanti, saksa, ranska ja espanja, niin peruskoulu-, lukio- kuin korkeakoulutasoilla.
Med främmande språk menas ett språk som en person lärt sig efter sitt modersmål i en annan miljö än den där språket normalt talas. Om benämningen förekommer i denna text, ses språket i relation till svenska språket. Beteckningen moderna språk avser hädanefter språk i vilka det sker och eller har skett undervisning i Sverige, bland annat engelska, tyska, franska och spanska, på såväl grundskole- som gymnasie- och högskolenivå.

2 kappale
2 kapitel

Erityismääräykset
Speciella bestämmelser

6 §
Julkisen hallinnon kieli
Den offentliga förvaltningens språk

1. Kaikilla Ruotsin kansalaisilla on oikeus käyttää ruotsia kaikissa mahdollisissa virallisissa yhteyksissä minkä laatuisia ne sitten ovatkin.
Alla svenska medborgare skall ha rätt att använda svenska i alla offentliga angelägenheter av vilket slag det än vara månde.

2. Kaikkien oikeudellisten asiakirjojen täytyy olla saatavilla ruotsin kielellä.
Alla dokument med rättslig kraft måste vara tillgängliga på svenska.

3. Kaikissa konferenssien ja muiden kokoontumisten julkisissa asiakirjoissa tulee olla mahdollista käyttää ruotsia.
Alla offentliga dokument, konferenser och andra sammankomster skall möjliggöra användning av svenska språket.

4. Julkisen hallinnon tehtäviä tekevien on kansalaisten kanssa käytävässä kirjallisessa viestinnässä käytettävä selkeää ja ymmärrettävää ruotsia.
De som fullgör uppgifter inom den offentliga förvaltningen skall i sin skriftliga kommunikation med medborgarna använda en klar och begriplig svenska.

5. Ruotsissa ainoastaan ruotsin kieli on kaikille pakollinen kieli.
Svenska språket skall vara det enda obligatoriska språket för alla i Sverige.

6. Kansalaisella joka puhuu kansallista vähemmistökieltä on oikeus käyttää omaa kieltään yhteyksissään kaikkien viranomaisten kanssa niillä alueilla, missä kieltä on perinteisesti puhuttu. Heillä on myös oikeus tulla kohdatuksi omalla kielellään.
Medborgare, som talar ett nationellt minoritetsspråk, har rätt att använda sitt språk vid kontakt med alla myndigheter i områden, där språket av hävd har talats. De har också rätt att bli bemötta på sitt eget språk.

7. Kansalaisella, joka ei hallitse ruotsia on oikeus tulkkipalveluun yhteydessä kaikkien viranomaisten kanssa.
Medborgare, som inte behärskar svenska, har rätt till tolkning vid kontakt med alla myndigheter.

8. Kaikkien verovaroin rahoitettujen ruotsalaisten viranomaisten, instituuttien, laitosten ja yhteisöjen velvollisuus on puolustaa ja kehittää ruotsin kieltä, niin että se jatkuvasti on yhteiskuntaa ylläpitävä kieli näiden yhteisöjen toiminnassa.
Det åligger alla svenska myndigheter, institutioner, inrättningar och sammanslutningar, som finansieras med skattemedel, att värna och utveckla det svenska språket så att det fortfar att fungera som ett samhällsbärande språk i de sammanhang organisationen verkar.

9. Ruotsin hallituksen ja valtiopäivien on turvattava riittävä rahoitus erilaisille kielenhuoltolaitoksille, Ruotsin Akatemialle, Kielineuvostolle, ym., jotta ne voivat huolehtia niille kuuluvista tehtävistä ja velvoitteista.
Sveriges regering och riksdag skall tillförsäkra olika språkvårdande organ, Svenska Akademien, Språkrådet med flera, tillräckliga medel för att fullgöra sina uppdrag och åligganden.

10. Muissa laeissa, asetuksissa ja ohjeissa on lisämääräyksiä siitä, miten ruotsin kieltä on käytettävä. Myös kansallisten vähemmistökielten, viittomakielen ja kotikielten käytöstä on erillisiä määräyksiä.
I andra lagar, förordningar och föreskrifter finns ytterligare bestämmelser om hur det svenska språket skall användas. Det finns också bestämmelser om användningen av de nationella minoritetsspråken, teckenspråket och hemspråken.

7 §
Opetuskieli peruskoulussa ja lukiossa
Undervisningsspråk inom grund- och gymnasieskolan

1. Ruotsin peruskoulun ja lukion ensisijainen tavoite on että kaikki kansalaiset hallitsevat ruotsin lisäksi kaksi ylempänä mainituista moderneista kielistä. Kansallinen vähemmistökieli tai kotikieli voi korvata toisen näistä kielistä.
Det övergripande målet för språkundervisningen i grund- och gymnasieskolan i Sverige är att alla medborgare förutom svenska skall behärska minst två moderna språk. Ett nationellt minoritetsspråk eller ett hemspråk kan ersätta ett av dessa moderna språk.

2. Kansallista vähemmistökieltä voidaan käyttää ensimmäisenä opetuskielenä sekä peruskoulussa että lukiossa.
Ett nationellt minoritetsspråk kan användas som första undervisningsspråk i såväl grund- som gymnasieskola.

3. Opetusaika muulla kielellä kuin ruotsiksi julkisesti rahoitetuissa peruskouluissa ja lukioissa ei saa ylittää yhtä kolmasosaa kokonaisopetusajasta (lukuun ottamatta pelkkiä kieliaineita). Koulujen, joissa annetaan toiskielistä opetusta (poikkeuksen pelkät kieliaineet), on osoitettava opetussuunnitelmassa, miten ruotsinkielistä ainesanastoa käytetään hyödyksi ja ylläpidetään sekä yhteiskuntaa kantavana kielenä että opiskelijoille yksilöllisesti. Poikkeuslupa, joka perustuu rinnakkaiskielisyyteen ja joka on perusteltua pedagogisista syistä, voidaan myöntää alueille, joilla on suuria määrättyjen kotikielten keskittymiä. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös sellaisten lasten kieltenopintoihin, joiden vanhemmat tulevat viipymään Ruotsissa vain etukäteen tietyn rajoitetun ajan. Vapaakoulut, joiden opetusaika muulla kielellä kuin ruotsin kielellä ylittää kunnallisille kouluille määrätyn aikamäärän, eivät saa lainkaan verovaroin maksettua tukea.
Undervisningstiden på annat språk än svenska inom offentlig finansierad grund- och gymnasieskola får ej överstiga en tredjedel av den totala undervisningstiden (med undantag för rena språkämnen). Skolor med undervisningstiden på ett annat språk (med undantag för rena språkämnen) skall med en språkplan visa hur ämnesvokabulären på svenska tillgodoses och upprätthålls, både som samhällsbärande språk och individuellt för eleverna på skolan. Dispens, som innebär parallellspråkighet och som motiveras av pedagogiska skäl, kan ges i områden med stor koncentration av ett visst hemspråk. Dispens kan också ges för språkundervisning av barn, vars föräldrar endast kommer att vistas en på förhand begränsad tid i Sverige. Friskolor, vilkas undervisningstid i annat språk än svenska, överstiger den angivna tiden för kommunala skolor, skall inte erhålla något skattefinansierat stöd.

4. Kaikki lapset, joilla on toinen vanhemmista jolla ruotsi ei ole äidinkieli, on oikeus saada opetusta äidinkielessään niin peruskoulussa kuin lukiossa.
Alla barn, som har en förälder som inte har svenska som modersmål har rätt att erhålla undervisning i sitt modersmål i såväl grund- och gymnasieskolan.

5. Kansallinen koe ruotsin kielessä järjestetään peruskoulun vuosikursseilla 2, 5 ja 9, että voidaan tarkkaan seurata oppilaiden kielellistä kehitystä ja aikaisin asettaa panostusta yksilölliseen kielenkehitykseen.
Nationella prov i svenska genomförs i årskurs 2, 5 och 9 i grundskolan för att noga kunna följa språkutvecklingen hos eleverna och för att tidigt kunna sätta in insatser för den enskildes språkutveckling.

6. Lukiossa pitää antaa kaksi todistusta ruotsin kielessä, nimittäin suullisessa ja kirjallisessa taidossa sekä kirjallisuustiedossa osoittaakseen ruotsin kielen merkitystä sivistysaineena ja ruotsin asemaa maan yhteisenä kielenä.
I gymnasieskolan skall två betyg, nämligen i muntlig och skriftlig framställning och litteraturkunskap, sättas i svenska för att markera ämnets karaktär av bildningsämne och svenskan ställning som det gemensamma språket för landet.

7. Opetusta on annettava sekä tanskan että norjan kielessä niin peruskoulussa kuin lukiossa, tarkoituksena ylläpitää pohjoismaiden välistä kielellistä ymmärtämystä.
Undervisning skall ske i både danska och norska i såväl grund- och gymnasieskolan i syfte att upprätthålla den mellannordiska språkförståelsen.

8. Tietoja kahdessa modernissa vieraassa kielessä (mukaan lukien lisäys § 7.1), joista myöskin toista ruotsin lisäksi on osattava hyvin pidetään edellytyksenä korkeakouluun pääsemiseksi.
Kunskaper i två moderna språk (med det tillägg som anges i § 7.1), varvid det andra språket också skall behärskas väl, förutom svenska, skall premieras i samband med intagning till högskolan.

9. Ruotsin ja muiden kielten opetuksesta peruskoulussa ja lukiossa säädetään tarkemmin muissa laeissa ja asetuksissa.
Undervisningen i svenska och andra språk inom grund- och gymnasieskolan regleras närmare i andra lagtexter och förordningar.

8 § Opetuskielet yliopistoissa ja korkeakouluissa
Undervisningsspråk inom universitet och högskolor

1. Korkeakoulun sisäinen työkieli samoin kuin yhteyskieli Ruotsin viranomaisten kanssa on ruotsi.
Högskolans interna arbetsspråk liksom kontaktspråk med svenska myndigheter är svenska.

2. Opetuskieli korkeakoulussa on normaalisti ruotsi. Opiskelijoilla joiden äidinkieli on ruotsi on aina oikeus opetukseen ruotsin kielellä.
Undervisningsspråket inom högskolan är normalt svenska. Studenter med svenska som modersmål har alltid rätt till undervisning på svenska.

3. Tanska ja norja ovat tasa-arvoisia ruotsin kanssa opetuskielinä.
Danska och norska är jämställda med svenska som undervisningsspråk.

4. Opetusta voidaan antaa englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, jos ryhmä opiskelijoita ei hallitse ruotsia, tai jos se on perusteltua aineen luonteen tai tieteellisen tason ja suuntautumisen takia. Kieliaineissa opetus annetaan asianomaisella kielellä.
Undervisning kan ske på engelska eller annat främmande språk, om en grupp studenter inte behärskar svenska, eller om det är motiverat av ämnets karaktär eller vetenskapliga nivå och inriktning. I språkämnen sker undervisningen på respektive språk.

5. Ruotsinkielisellä opiskelijalla on aina oikeus suorittaa tutkinnot omalla kielellään. Ulkomaalaisella opiskelijalla on oikeus tutkinnon suorittamiseen englanniksi tai muulla vieraalla kielellä.
En svensk student har alltid rätt att examineras på sitt eget språk. Utländsk student har rätt att examineras på engelska eller annat främmande språk.

6. Opetushenkilöstön tulee hallita ruotsi, englanti tai muu vieras kieli. Se, joka ei hallitse ruotsia, on opeteltava tyydyttävä ruotsi viimeistään kahden vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tyydyttävällä ruotsilla tarkoitetaan, että asianomainen pystyy kommunikoimaan ymmärrettävällä ruotsilla.
Undervisande personal skall behärska svenska, engelska eller annat främmande språk. Den som inte behärskar svenska skall lära sig fullgod svenska senast inom två år efter anställningens början. Med fullgod svenska menas att vederbörande skall kunna kommunicera på förståelig svenska.

7. Tieteelliset artikkelit ja opinnäytteet voidaan kirjoittaa ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, ensisijaisesti saksaksi, ranskaksi tai espanjaksi. Erivapauden voi saada muulle vieraalle kielelle, jolla on kehittynyt tieteellinen sanasto.
Vetenskapliga artiklar och avhandlingar kan skrivas på svenska, danska, norska, engelska, eller annat främmande språk, främst tyska, franska och spanska. Dispens kan medges för annat främmande språk som har en etablerad vetenskaplig vokabulär.

8. Opinnäyte, joka on kirjoitetaan ruotsiksi tai muulla ylläolevalla vastaavalla kielellä paitsi englannilla, on varustettava kattavalla englanninkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä. Englannilla tai muulla vieraalla kielellä kirjoitettu opinnäyte on varustettava kattavalla ruotsinkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä.
En avhandling som skrivs på svenska eller annat jämbördigt språk enligt ovan förutom engelska, skall förses med en fyllig sammanfattning på engelska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd. En avhandling som skrivs på engelska eller annat främmande språk skall förses med en fyllig sammanfattning på svenska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd.

9. Valtion on aina taloudellisella tuella taattava, että tarjolla on riittävästi ruotsinkielistä kurssikirjallisuutta, kuitenkin vähintään puolet peruskurssitasolla, että voidaan ylläpitää ruotsinkielistä tieteellistä sanastoa.
Staten skall alltid genom ekonomiskt stöd garantera att det finns tillräckligt med kurslitteratur på svenska, dock minst hälften på grundkursnivå, för att vidmakthålla en vetenskaplig terminologi på svenska.

10. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on erityinen vastuu ylläpitää ruotsia tieteellisenä kielenä tiedottamalla tärkeistä asiaankuuluvista tieteellisistä tuloksista ymmärrettävällä ruotsilla ja kattavalla sanastolla.
Universitet och högskolor har ett särskilt ansvar att upprätthålla svenska som ett vetenskapligt språk, i att förmedla relevanta vetenskapliga resultat till samhället på begriplig svenska och med en heltäckande terminologi.

11. Korkeakoululaitoksen tehtävä on seurata kielellistä kehitystä korkeakouluissa mm. keräämällä asiaankuuluvia tilastoja.
Det ankommer på Högskoleverket att följa språkutvecklingen inom högskolan genom att bland annat inhämta relevant statistik.

12. Täydentäviä määräyksiä annetaan korkeakouluasetuksessa.
Ytterligare bestämmelser anges i Högskoleförordningen.

9 § Svenska språkets ställning inom Europeiska Unionen
Ruotsin kielen asema Euroopan unionissa

1. Svenska är ett av EU:s officiella språk.
Ruotsin kieli on yksi EU:n virallisista kielistä

2. Den svenska regeringen och dess representanter i olika organ inom EU skall verka för ett mångspråkigt Europa och försvara svenska språkets ställning genom att sträva efter att använda svenska i alla viktiga sammanhang, i synnerhet inom ministerrådet, kommissionen och EU-parlamentet.
Ruotsin hallituksen ja sen edustajien Euroopan unionin järjestöissä on vaikutettava Euroopan monikielisyyden puolesta käyttämällä ruotsia kaikissa tärkeissä yhteyksissä, erityisesti ministerineuvostossa, komissiossa ja EU-parlamentissa.

3. En svensk officiell representant skall alltid tala svenska i EU-sammanhang, d.v.s. på möten och sammanträden, utom i de fall då tolkning inte låter sig göras av praktiska skäl.
Ruotsin virallisen edustajan on aina puhuttava ruotsia EU:n yhteydessä, t.s. kokouksissa ja kokoontumisissa lukuun ottamatta tilanteissa, joissa tulkkausta ei voida järjestää käytännöllisistä syistä.

4. Den svenska regeringen skall säkerställa att alla viktiga EU-dokument skyndsamt översätts till svenska.
Ruotsin hallituksen on varmistettava, että kaikki tärkeät EU-asiakirjat viipymättä käännetään ruotsiksi.

5. Sverige ansluter sig till EU:s övergripande målsättning att alla medborgare förutom sitt modersmål skall lära sig minst två främmande språk.
Ruotsi sitoutuu EU:n yleistavoitteeseen, jonka mukaan kaikkien kansalaisten tulee opetella äidinkielensä lisäksi vähintään kaksi vierasta kieltä.

10 § Svenska språkets ställning inom näringslivet
Ruotsin kielen asema elinkeinoelämässä

1. Patenthandling måste vara översatt till svenska för att vara giltig i Sverige.
Patenttihakemusten on oltava käännetty ruotsiksi, jotta ne olisivat päteviä Ruotsissa.

2. Företag, som sluter någon form av avtal med svensk myndighet eller inrättning, som finansieras med skattemedel, måste tillhandahålla all relevant information i sammanhanget på svenska.
Yrityksen, jolla on mikä tahansa yhteys Ruotsin viranomaisiin tai laitoksiin ja joita rahoitetaan verovaroilla, on varauduttava antamaan kaikki asiaan liittyvä tieto ruotsiksi.

3. Företag som i annan lag än denna åläggs att tillhandahålla allmänheten information i något avseende, måste publicera denna information i första hand på svenska.
Yrityksen, jolla jonkin muun lain perusteella on oikeus jakaa yleisölle informaatiota, on julkaistava se ensisijaisesti ruotsiksi.

4. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera verksamhetsberättelser och årsredovisningar på svenska.
Yrityksen, joka on pääasiassa ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksensä ruotsiksi.

5. Alla arbetsrättsliga handlingar, såväl kollektivavtal som enskilda avtal, skall alltid upprättas i en fullständig och rättsligt giltig svensk version.
Kaikki työoikeudelliset asiakirjat, sekä yleiset että erityiset työsopimukset on aina kirjoitettava täydellisenä ja oikeudellisesti pätevänä ruotsinkielisenä versiona.

6. Om koncernspråket i ett företag är ett annat än svenska, har arbetstagarrepresentanter och arbetstagare rätt att begära översättning till svenska av alla dokument, som de enligt svensk lag äger rätt att ta del av. Om förhandlingar sker på annat språk än svenska, har de dessutom rätt till tolkning.
Jos yrityksen konsernikieli on muu kuin ruotsi, on työntekijäpuolen edustajilla ja työntekijöillä oikeus pyytää ruotsinkielinen käännös kaikista asiakirjoista, joihin heillä Ruotsin lain mukaan on oikeus. Jos neuvottelut käydään muulla kuin ruotsin kielellä, heillä on lisäksi oikeus tulkkaukseen.

7. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera sina platsannonser på svenska. Parallell översättning till främmande språk är tillåten under förutsättning att den svenska texten står främst.
Yrityksen, joka on pääosin ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava työpaikkailmoituksensa ruotsiksi. Rinnakkainen vieraskielinen käännön on sallittu sillä edellytyksellä, että ruotsin kieli on ensimmäisenä.

8. Offentliga anbud eller tävlingsbidrag kan alltid läggas fram på svenska. Vilka främmande språk som är tillåtna i respektive sammanhang avgörs från fall till fall.
Julkiset kuulutukset ja tarjouskilpailut on aina ilmoitettava ruotsiksi. Sallitut vieraat kielet näissä yhteyksissä ratkaistaan tapauksittain.

11 § Konsumenträtt
Kuluttajaoikeus

1. Juridiska avtal, försäkrings- och resevillkor och säkerhetsföreskrifter måste alltid finnas på svenska.
Lailliset sopimukset, vakuutus- ja matkaehdot sekä turvallisuusohjeet on aina oltava ruotsiksi.

2. Nya produkter måste alltid förses med en fullständig översättning av villkor och användningssätt, innan de kan introduceras på den svenska marknaden.
Ennen uusien tuotteiden markkinointia Ruotsissa niillä pitää olla täydellinen käännös ehdoista ja käyttötavoista.

3. Innehållsdeklarationer, bruksanvisningar, installationsanvisningar och skötselråd avseende allt från livsmedel, kemiska produkter, kläder, dataspel, sportartiklar och så vidare måste alltid finnas på svenska.
Elintarvikkeiden, kemiallisten tuotteiden, vaatteiden, tietokonepelien, urheilutarvikkeiden ym. tavaraselosteet, käyttö-, asennus- ja hoito-ohjeiden pitää aina olla ruotsiksi.

4. Ytterligare bestämmelser i fråga om språkanvändning kan förekomma i konsumentköplagen, konsumenttjänstlagen och i föreskrifter från exempelvis läkemedelsverket.
Lisämääräyksiä kielten käytöstä voi olla kauppaa ja palveluja koskevissa laeissa.

12 § Massmedia
Joukkoviestimet

1. De företag, SVT och Sveriges Radio, vars verksamhet regleras av Sveriges riksdag och regering, liksom TV4 och andra mediaföretag, som slutit avtal med den svenska staten, har ett särskilt ansvar för att värna om det svenska språket.
Niillä yrityksillä, SVT ja Ruotsin Radio, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät ja hallitus, samoin kuin TV4:llä ja muilla mediayrityksillä, joilla on sopimus Ruotsin valtion kanssa, on erityinen vastuu puolustaa ruotsin kieltä.

2. Programspråket i SVT, Sveriges Radio och TV4 är normalt svenska, om inte sändning sker på de nationella minoritetsspråken eller hemspråken, eller i undervisningssyfte.
Ohjelmakieli SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on normaalisti ruotsi, elleivät lähetykset ole kansallisilla vähemmistö- tai kotikielillä tahi ne lähetetään opetustarkoituksessa.

3. Minst en tredjedel av materialet i långfilms- och musikutbudet i SVT, Sveriges Radio och TV4 skall vara på svenska. Högst en tredjedel av samma utbud får ske på ett och samma främmande språk, i syfte att främja språklig mångfald.
Vähintään kolmannes pitkien elokuvien ja musiikin tarjonnasta SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on oltava ruotsinkielistä. Korkeintaan kolmasosa saa ollayhdellä ja samalla vieraalla kielellä kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi.

4. Mediekanaler, vilkas verksamhet regleras av Sveriges riksdag eller regering eller som slutit avtal med svenska staten, måste redovisa sin sändningstid utifrån språk, för att det skall vara möjligt att fastställa huruvida balansen är rimlig mellan olika språkområden.
Niiden mediakanavien, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät tai hallitus tai joilla on sopimus valtion kanssa, on annettava selvitys lähetysaikojen kielellisestä jakaumasta, jotta voidaan todeta, onko tasapaino eri kielialueiden välillä tasapainossa.

5. Filmer och tv-program som sänds i de svenska tv-kanalerna enligt ovan skall ha en överordnad svensk titel.
Elokuvilla ja tv-ohjelmilla, joita lähetetään yllämainituilla ruotsalaisilla tv-kanavilla, on oltava ruotsinkielinen nimitys.

6. Inget reklaminslag får sändas uteslutande på ett främmande språk utan översättning på textremsa.
Pelkästään vieraskielisiä mainoksia ei saa lähettää ilman käännöstekstiä.

7. Språkanvändningen i etermedia regleras ytterligare i bl.a. radio- och tv-lagen.
Kielten käytöstä eetterimediassa säädetään lähemmin mm. radio- ja tv-laissa.

13 § Namngivning
Nimeäminen

1. Namn på platser och orter skall enbart ges på svenska utom i områden, där meänkieli eller samiska av hävd har talats, varvid parallella namn kan användas.
Paikoille ja alueille on annettava yksinomaan ruotsinkielisiä nimiä lukuun ottamatta alueita, missä perinteisesti on puhuttu meänkieltä tai saamen kieltä, jolloin voidaan käyttää rinnakkaisnimiä.

2. Namn på institutioner, allmänna organisationer, byggnader, projekt och så vidare, som initierats eller bekostats av svensk myndighet skall ges på svenska. Parallell namngivning på främmande språk kan ske om det är befogat, men under förutsättning att det svenska namnet står först.
Instituuteille, yleisille järjestöille, rakennuksille, projekteille ja niin edelleen, jotka ovat Ruotsin viranomaisten perustamia tai rahoittamia, on annettava ruotsinkielinen nimi. Vieraskielistä rinnakkaisnimeä saa tarvittaessa käyttää, mutta ruotsinkielisen nimen on oltava ensimmäisenä.

3 kapitel
Kappale

14 § Sanktioner
Seuraamukset lain rikkomisesta

1. En ny myndighet inrättas för att utöva tillsyn av denna lags efterlevnad och föra processer vid överträdelser av samma lag. Fram till dess fullgör Språkrådet dessa uppgifter.
Tämän lain seuraamiseksi ja rikkomusten seuraamusprosessien ajamiseksi perustetaan uusi viranomainen. Siihen asti Kielineuvosto huolehtii näistä tehtävistä.

2. De som kan ställas till svars för överträdelser av denna lag är myndigheter, institutioner, inrättningar och föreningar, som helt eller delvis finansieras med skattemedel, företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare, eller sådana som har sitt huvudkontor i Sverige liksom företag som har inträtt i någon form av ekonomisk förbindelse med svensk myndighet. Privatpersoner kan aldrig ställas till svars för överträdelse av denna lag.
Tämän lain rikkomisesta vastuullisia ovat viranomaiset, instituutit, laitokset ja yhdistykset, joita kokonaan tai osittain rahoitetaan verovaroin, yritykset, jotka pääosin ovat Ruotsin kansalaisten omistamia, tai joiden pääkonttori on Ruotsissa, samoin kuin yritykset, jotka ovat taloudellisessa suhteessa Ruotsin viranomaisten kanssa. Yksityishenkilöä ei voida asettaa vastuuseen tämän lain rikkomisesta.

3. Överträdelse av denna lag är förenad med vite, vars storlek är beroende av förseelsens art, om det inte av särskilda skäl anses obehövligt
Tämän lain rikkomisesta seuraa sakko, jonka suuruus riippuu rikkomuksen luonteesta, ellei erityisten syiden takia sitä katsota tarpeettomaksi.

old_profile_24681 kirjoitti:

Ruotsin kielilakiesitys suomennettuna ja alkukielellä. Nyt sen pitäisi olla täydellinen. Kun vertaamme Ruotsin lakiesitystä Suomen nykyiseen kielilakiin, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ruotsin esitys on järkevä, jäntevä ja kaikin puolin asiallinen. Suomen kielilaki oli jo syntyessään susi.

ESITYS RUOTSIN KIELILAIKSI
Utkast till språklag för Sverige

1 kappale
1 kapitel

Yleiset määräykset
Allmänna bestämmelser

1 §
Virallinen kieli
Officiellt språk

Ruotsin virallinen kieli on ruotsi
Sveriges officiella språk är svenska.

2 §
Viralliset vähemmistökielet
Officiella minoritetsspråk

Ruotsin viralliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddish, meänkieli, romani, chib ja saame. Virallisten vähemmistökielten asemasta säädetään yksityiskohtaisesti erillisessä laissa.
Sveriges officiella minoritetsspråk är finska, jiddisch, meänkieli, romani, chib och samiska. De officiella minoritetsspråkens ställning regleras i detalj i särskild lag.

3 §
Lain tarkoitus
Syftet med lagen

1. Tämän lain tarkoitus on varmistaa ruotsin kielen käyttö kaikilla yhteiskunta-alueilla ottaen huomioon kansalliset vähemmistökielet ja kotikielet, sekä määritellä kielelliset oikeudet ja velvollisuudet varmistamalla kansalaisille Ruotsissa oikeuden käyttää virallista kieltä kaikissa yhteyksissä.
Ruotsin kielellä on erityisasema, niin että sen edellytetään olevan kaikkien kansalaisten yhteinen kieli. Samalla painotetaan, että kaikkien kansalaisten tulee hallita ruotsia enemmän tai vähemmän.
Syftet med denna lag är att säkerställa svenskans användning inom alla samhällssektorer med hänsyn tagen till de nationella minoritetsspråken och hemspråken, samt att definiera språkliga rättigheter och skyldigheter för att tillförsäkra medborgarna i Sverige rätten att använda det officiella språket i alla sammanhang.
Svenska språket har en särställning i och med att det förutsätts vara det gemensamma språket för alla medborgare. Därmed understryks att alla medborgare bör behärska det svenska språket mer eller mindre.

2. Tavoitteena on, että jokaisen oikeus hyviin yhteiskunnallisiin palveluihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan riippumatta siitä, mitä kieltä puhuu, sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman että hänen pitää niitä erityisesti pyytää.
Målet är att vars och ens rätt till god samhällsservice och rättvis rättegång garanteras oberoende av språktillhörighet samt att individens språkliga rättigheter förverkligas utan att han eller hon särskilt behöver begära det.

3. Viranomaisilla on oikeus antaa parempaa kielellistä palvelua kuin mitä tämä laki edellyttää.
Myndigheterna har rätt att ge bättre språklig service än vad denna lag föreskriver.

4 §
Lain soveltamisala
Lagens tillämpningsområde

1. Tätä lakia sovelletaan kaikkeen julkisen sektorin toimintaan, valtion päämieheen, hallitukseen, ministeriöihin, virastoihin ja liikelaitoksiin, tuomioistuimiin sekä muihin valtion viranomaisiin, maakäräjiin ja kunnallisiin viranomaisiin kuten myös kaikkiin laitoksiin, joita rahoitetaan verovaroilla kuten esimerkiksi opetuslaitokseen, yrityksiin jotka pääasiassa ovat ruotsin kansalaisten omistamia tai yrityksiin, joiden pääkonttori on Ruotsissa sekä kaikkiin yrityksiin, joilla on jokin sopimus ruotsalaisten viranomaisten kanssa ellei toisin erityisesti säädetä.
Denna lag är tillämplig för hela den offentliga sektorn, statschef, regering, departement, ämbetsverk och affärsdrivande verk, domstolar samt övriga statliga myndigheter, landsting och kommunala myndigheter, liksom för alla institutioner, som finansieras med skattemedel, som exempelvis utbildningsväsendet, för företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare eller företag med huvudkontor i Sverige och alla företag, som har upprättat någon form av avtal med svensk myndighet, om inte något annat särskilt föreskrivs.

2. Erityiset säädökset tulee laatia siinä tapauksessa, jos kielen käyttö yksityisissä yrityksissä, organisaatioissa, laitoksissa vaikuttaa kansalaisten oikeutettuihin vaatimuksiin.
Särskilda föreskrifter bör utarbetas om språkanvändningen i privata företag, organisationer, institutioner, påverkar berättigade intressen hos allmänheten.

3. Tätä lakia ei sovelleta kielten käyttöön epävirallisissa yhteyksissä, yksityisessä ja sisäisessä kommunikoinnissa, eikä uskonnollisten yhteisöjen palveluksissa, rituaaleissa tai muussa toiminnassa.
Denna lag är icke tillämplig för språkanvändningen i icke-officiella sammanhang, i privat och intern kommunikation, eller i tjänster, ceremonier, ritualer eller andra slag av verksamhet hos religiösa organisationer.

5 §
Muut kielet
Andra typer av språk

1. Kotikielellä (myös nimitys äidinkieli) tarkoitetaan jatkossa kieltä, jota puhuvat Ruotsiin muuttaneet tai heidän jälkeläisensä ja joilla ennen muuttoa Ruotsiin ruotsi ei ollut äidinkieli tai ensimmäinen kieli..
Med hemspråk (också benämnda modersmål) avses hädanefter språk, som talas av invandrare i Sverige eller deras ättlingar och vilka före invandringen till Sverige inte hade svenska som modersmål eller första språk.

2. Vieraalla kielellä tarkoitetaan kieltä, jonka henkilö on oppinut äidinkielensä jälkeen muussa ympäristössä kuin missä sitä kieltä normaalisti puhutaan. Jos tätä nimike esiintyy tässä tekstissä, käsitellään kieltä suhteessa ruotsin kieleen. Moderneilla kielillä jatkossa tarkoitetaan kieliä, joita opetetaan tai on opetettu Ruotsissa, mm. englanti, saksa, ranska ja espanja, niin peruskoulu-, lukio- kuin korkeakoulutasoilla.
Med främmande språk menas ett språk som en person lärt sig efter sitt modersmål i en annan miljö än den där språket normalt talas. Om benämningen förekommer i denna text, ses språket i relation till svenska språket. Beteckningen moderna språk avser hädanefter språk i vilka det sker och eller har skett undervisning i Sverige, bland annat engelska, tyska, franska och spanska, på såväl grundskole- som gymnasie- och högskolenivå.

2 kappale
2 kapitel

Erityismääräykset
Speciella bestämmelser

6 §
Julkisen hallinnon kieli
Den offentliga förvaltningens språk

1. Kaikilla Ruotsin kansalaisilla on oikeus käyttää ruotsia kaikissa mahdollisissa virallisissa yhteyksissä minkä laatuisia ne sitten ovatkin.
Alla svenska medborgare skall ha rätt att använda svenska i alla offentliga angelägenheter av vilket slag det än vara månde.

2. Kaikkien oikeudellisten asiakirjojen täytyy olla saatavilla ruotsin kielellä.
Alla dokument med rättslig kraft måste vara tillgängliga på svenska.

3. Kaikissa konferenssien ja muiden kokoontumisten julkisissa asiakirjoissa tulee olla mahdollista käyttää ruotsia.
Alla offentliga dokument, konferenser och andra sammankomster skall möjliggöra användning av svenska språket.

4. Julkisen hallinnon tehtäviä tekevien on kansalaisten kanssa käytävässä kirjallisessa viestinnässä käytettävä selkeää ja ymmärrettävää ruotsia.
De som fullgör uppgifter inom den offentliga förvaltningen skall i sin skriftliga kommunikation med medborgarna använda en klar och begriplig svenska.

5. Ruotsissa ainoastaan ruotsin kieli on kaikille pakollinen kieli.
Svenska språket skall vara det enda obligatoriska språket för alla i Sverige.

6. Kansalaisella joka puhuu kansallista vähemmistökieltä on oikeus käyttää omaa kieltään yhteyksissään kaikkien viranomaisten kanssa niillä alueilla, missä kieltä on perinteisesti puhuttu. Heillä on myös oikeus tulla kohdatuksi omalla kielellään.
Medborgare, som talar ett nationellt minoritetsspråk, har rätt att använda sitt språk vid kontakt med alla myndigheter i områden, där språket av hävd har talats. De har också rätt att bli bemötta på sitt eget språk.

7. Kansalaisella, joka ei hallitse ruotsia on oikeus tulkkipalveluun yhteydessä kaikkien viranomaisten kanssa.
Medborgare, som inte behärskar svenska, har rätt till tolkning vid kontakt med alla myndigheter.

8. Kaikkien verovaroin rahoitettujen ruotsalaisten viranomaisten, instituuttien, laitosten ja yhteisöjen velvollisuus on puolustaa ja kehittää ruotsin kieltä, niin että se jatkuvasti on yhteiskuntaa ylläpitävä kieli näiden yhteisöjen toiminnassa.
Det åligger alla svenska myndigheter, institutioner, inrättningar och sammanslutningar, som finansieras med skattemedel, att värna och utveckla det svenska språket så att det fortfar att fungera som ett samhällsbärande språk i de sammanhang organisationen verkar.

9. Ruotsin hallituksen ja valtiopäivien on turvattava riittävä rahoitus erilaisille kielenhuoltolaitoksille, Ruotsin Akatemialle, Kielineuvostolle, ym., jotta ne voivat huolehtia niille kuuluvista tehtävistä ja velvoitteista.
Sveriges regering och riksdag skall tillförsäkra olika språkvårdande organ, Svenska Akademien, Språkrådet med flera, tillräckliga medel för att fullgöra sina uppdrag och åligganden.

10. Muissa laeissa, asetuksissa ja ohjeissa on lisämääräyksiä siitä, miten ruotsin kieltä on käytettävä. Myös kansallisten vähemmistökielten, viittomakielen ja kotikielten käytöstä on erillisiä määräyksiä.
I andra lagar, förordningar och föreskrifter finns ytterligare bestämmelser om hur det svenska språket skall användas. Det finns också bestämmelser om användningen av de nationella minoritetsspråken, teckenspråket och hemspråken.

7 §
Opetuskieli peruskoulussa ja lukiossa
Undervisningsspråk inom grund- och gymnasieskolan

1. Ruotsin peruskoulun ja lukion ensisijainen tavoite on että kaikki kansalaiset hallitsevat ruotsin lisäksi kaksi ylempänä mainituista moderneista kielistä. Kansallinen vähemmistökieli tai kotikieli voi korvata toisen näistä kielistä.
Det övergripande målet för språkundervisningen i grund- och gymnasieskolan i Sverige är att alla medborgare förutom svenska skall behärska minst två moderna språk. Ett nationellt minoritetsspråk eller ett hemspråk kan ersätta ett av dessa moderna språk.

2. Kansallista vähemmistökieltä voidaan käyttää ensimmäisenä opetuskielenä sekä peruskoulussa että lukiossa.
Ett nationellt minoritetsspråk kan användas som första undervisningsspråk i såväl grund- som gymnasieskola.

3. Opetusaika muulla kielellä kuin ruotsiksi julkisesti rahoitetuissa peruskouluissa ja lukioissa ei saa ylittää yhtä kolmasosaa kokonaisopetusajasta (lukuun ottamatta pelkkiä kieliaineita). Koulujen, joissa annetaan toiskielistä opetusta (poikkeuksen pelkät kieliaineet), on osoitettava opetussuunnitelmassa, miten ruotsinkielistä ainesanastoa käytetään hyödyksi ja ylläpidetään sekä yhteiskuntaa kantavana kielenä että opiskelijoille yksilöllisesti. Poikkeuslupa, joka perustuu rinnakkaiskielisyyteen ja joka on perusteltua pedagogisista syistä, voidaan myöntää alueille, joilla on suuria määrättyjen kotikielten keskittymiä. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös sellaisten lasten kieltenopintoihin, joiden vanhemmat tulevat viipymään Ruotsissa vain etukäteen tietyn rajoitetun ajan. Vapaakoulut, joiden opetusaika muulla kielellä kuin ruotsin kielellä ylittää kunnallisille kouluille määrätyn aikamäärän, eivät saa lainkaan verovaroin maksettua tukea.
Undervisningstiden på annat språk än svenska inom offentlig finansierad grund- och gymnasieskola får ej överstiga en tredjedel av den totala undervisningstiden (med undantag för rena språkämnen). Skolor med undervisningstiden på ett annat språk (med undantag för rena språkämnen) skall med en språkplan visa hur ämnesvokabulären på svenska tillgodoses och upprätthålls, både som samhällsbärande språk och individuellt för eleverna på skolan. Dispens, som innebär parallellspråkighet och som motiveras av pedagogiska skäl, kan ges i områden med stor koncentration av ett visst hemspråk. Dispens kan också ges för språkundervisning av barn, vars föräldrar endast kommer att vistas en på förhand begränsad tid i Sverige. Friskolor, vilkas undervisningstid i annat språk än svenska, överstiger den angivna tiden för kommunala skolor, skall inte erhålla något skattefinansierat stöd.

4. Kaikki lapset, joilla on toinen vanhemmista jolla ruotsi ei ole äidinkieli, on oikeus saada opetusta äidinkielessään niin peruskoulussa kuin lukiossa.
Alla barn, som har en förälder som inte har svenska som modersmål har rätt att erhålla undervisning i sitt modersmål i såväl grund- och gymnasieskolan.

5. Kansallinen koe ruotsin kielessä järjestetään peruskoulun vuosikursseilla 2, 5 ja 9, että voidaan tarkkaan seurata oppilaiden kielellistä kehitystä ja aikaisin asettaa panostusta yksilölliseen kielenkehitykseen.
Nationella prov i svenska genomförs i årskurs 2, 5 och 9 i grundskolan för att noga kunna följa språkutvecklingen hos eleverna och för att tidigt kunna sätta in insatser för den enskildes språkutveckling.

6. Lukiossa pitää antaa kaksi todistusta ruotsin kielessä, nimittäin suullisessa ja kirjallisessa taidossa sekä kirjallisuustiedossa osoittaakseen ruotsin kielen merkitystä sivistysaineena ja ruotsin asemaa maan yhteisenä kielenä.
I gymnasieskolan skall två betyg, nämligen i muntlig och skriftlig framställning och litteraturkunskap, sättas i svenska för att markera ämnets karaktär av bildningsämne och svenskan ställning som det gemensamma språket för landet.

7. Opetusta on annettava sekä tanskan että norjan kielessä niin peruskoulussa kuin lukiossa, tarkoituksena ylläpitää pohjoismaiden välistä kielellistä ymmärtämystä.
Undervisning skall ske i både danska och norska i såväl grund- och gymnasieskolan i syfte att upprätthålla den mellannordiska språkförståelsen.

8. Tietoja kahdessa modernissa vieraassa kielessä (mukaan lukien lisäys § 7.1), joista myöskin toista ruotsin lisäksi on osattava hyvin pidetään edellytyksenä korkeakouluun pääsemiseksi.
Kunskaper i två moderna språk (med det tillägg som anges i § 7.1), varvid det andra språket också skall behärskas väl, förutom svenska, skall premieras i samband med intagning till högskolan.

9. Ruotsin ja muiden kielten opetuksesta peruskoulussa ja lukiossa säädetään tarkemmin muissa laeissa ja asetuksissa.
Undervisningen i svenska och andra språk inom grund- och gymnasieskolan regleras närmare i andra lagtexter och förordningar.

8 § Opetuskielet yliopistoissa ja korkeakouluissa
Undervisningsspråk inom universitet och högskolor

1. Korkeakoulun sisäinen työkieli samoin kuin yhteyskieli Ruotsin viranomaisten kanssa on ruotsi.
Högskolans interna arbetsspråk liksom kontaktspråk med svenska myndigheter är svenska.

2. Opetuskieli korkeakoulussa on normaalisti ruotsi. Opiskelijoilla joiden äidinkieli on ruotsi on aina oikeus opetukseen ruotsin kielellä.
Undervisningsspråket inom högskolan är normalt svenska. Studenter med svenska som modersmål har alltid rätt till undervisning på svenska.

3. Tanska ja norja ovat tasa-arvoisia ruotsin kanssa opetuskielinä.
Danska och norska är jämställda med svenska som undervisningsspråk.

4. Opetusta voidaan antaa englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, jos ryhmä opiskelijoita ei hallitse ruotsia, tai jos se on perusteltua aineen luonteen tai tieteellisen tason ja suuntautumisen takia. Kieliaineissa opetus annetaan asianomaisella kielellä.
Undervisning kan ske på engelska eller annat främmande språk, om en grupp studenter inte behärskar svenska, eller om det är motiverat av ämnets karaktär eller vetenskapliga nivå och inriktning. I språkämnen sker undervisningen på respektive språk.

5. Ruotsinkielisellä opiskelijalla on aina oikeus suorittaa tutkinnot omalla kielellään. Ulkomaalaisella opiskelijalla on oikeus tutkinnon suorittamiseen englanniksi tai muulla vieraalla kielellä.
En svensk student har alltid rätt att examineras på sitt eget språk. Utländsk student har rätt att examineras på engelska eller annat främmande språk.

6. Opetushenkilöstön tulee hallita ruotsi, englanti tai muu vieras kieli. Se, joka ei hallitse ruotsia, on opeteltava tyydyttävä ruotsi viimeistään kahden vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tyydyttävällä ruotsilla tarkoitetaan, että asianomainen pystyy kommunikoimaan ymmärrettävällä ruotsilla.
Undervisande personal skall behärska svenska, engelska eller annat främmande språk. Den som inte behärskar svenska skall lära sig fullgod svenska senast inom två år efter anställningens början. Med fullgod svenska menas att vederbörande skall kunna kommunicera på förståelig svenska.

7. Tieteelliset artikkelit ja opinnäytteet voidaan kirjoittaa ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, ensisijaisesti saksaksi, ranskaksi tai espanjaksi. Erivapauden voi saada muulle vieraalle kielelle, jolla on kehittynyt tieteellinen sanasto.
Vetenskapliga artiklar och avhandlingar kan skrivas på svenska, danska, norska, engelska, eller annat främmande språk, främst tyska, franska och spanska. Dispens kan medges för annat främmande språk som har en etablerad vetenskaplig vokabulär.

8. Opinnäyte, joka on kirjoitetaan ruotsiksi tai muulla ylläolevalla vastaavalla kielellä paitsi englannilla, on varustettava kattavalla englanninkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä. Englannilla tai muulla vieraalla kielellä kirjoitettu opinnäyte on varustettava kattavalla ruotsinkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä.
En avhandling som skrivs på svenska eller annat jämbördigt språk enligt ovan förutom engelska, skall förses med en fyllig sammanfattning på engelska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd. En avhandling som skrivs på engelska eller annat främmande språk skall förses med en fyllig sammanfattning på svenska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd.

9. Valtion on aina taloudellisella tuella taattava, että tarjolla on riittävästi ruotsinkielistä kurssikirjallisuutta, kuitenkin vähintään puolet peruskurssitasolla, että voidaan ylläpitää ruotsinkielistä tieteellistä sanastoa.
Staten skall alltid genom ekonomiskt stöd garantera att det finns tillräckligt med kurslitteratur på svenska, dock minst hälften på grundkursnivå, för att vidmakthålla en vetenskaplig terminologi på svenska.

10. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on erityinen vastuu ylläpitää ruotsia tieteellisenä kielenä tiedottamalla tärkeistä asiaankuuluvista tieteellisistä tuloksista ymmärrettävällä ruotsilla ja kattavalla sanastolla.
Universitet och högskolor har ett särskilt ansvar att upprätthålla svenska som ett vetenskapligt språk, i att förmedla relevanta vetenskapliga resultat till samhället på begriplig svenska och med en heltäckande terminologi.

11. Korkeakoululaitoksen tehtävä on seurata kielellistä kehitystä korkeakouluissa mm. keräämällä asiaankuuluvia tilastoja.
Det ankommer på Högskoleverket att följa språkutvecklingen inom högskolan genom att bland annat inhämta relevant statistik.

12. Täydentäviä määräyksiä annetaan korkeakouluasetuksessa.
Ytterligare bestämmelser anges i Högskoleförordningen.

9 § Svenska språkets ställning inom Europeiska Unionen
Ruotsin kielen asema Euroopan unionissa

1. Svenska är ett av EU:s officiella språk.
Ruotsin kieli on yksi EU:n virallisista kielistä

2. Den svenska regeringen och dess representanter i olika organ inom EU skall verka för ett mångspråkigt Europa och försvara svenska språkets ställning genom att sträva efter att använda svenska i alla viktiga sammanhang, i synnerhet inom ministerrådet, kommissionen och EU-parlamentet.
Ruotsin hallituksen ja sen edustajien Euroopan unionin järjestöissä on vaikutettava Euroopan monikielisyyden puolesta käyttämällä ruotsia kaikissa tärkeissä yhteyksissä, erityisesti ministerineuvostossa, komissiossa ja EU-parlamentissa.

3. En svensk officiell representant skall alltid tala svenska i EU-sammanhang, d.v.s. på möten och sammanträden, utom i de fall då tolkning inte låter sig göras av praktiska skäl.
Ruotsin virallisen edustajan on aina puhuttava ruotsia EU:n yhteydessä, t.s. kokouksissa ja kokoontumisissa lukuun ottamatta tilanteissa, joissa tulkkausta ei voida järjestää käytännöllisistä syistä.

4. Den svenska regeringen skall säkerställa att alla viktiga EU-dokument skyndsamt översätts till svenska.
Ruotsin hallituksen on varmistettava, että kaikki tärkeät EU-asiakirjat viipymättä käännetään ruotsiksi.

5. Sverige ansluter sig till EU:s övergripande målsättning att alla medborgare förutom sitt modersmål skall lära sig minst två främmande språk.
Ruotsi sitoutuu EU:n yleistavoitteeseen, jonka mukaan kaikkien kansalaisten tulee opetella äidinkielensä lisäksi vähintään kaksi vierasta kieltä.

10 § Svenska språkets ställning inom näringslivet
Ruotsin kielen asema elinkeinoelämässä

1. Patenthandling måste vara översatt till svenska för att vara giltig i Sverige.
Patenttihakemusten on oltava käännetty ruotsiksi, jotta ne olisivat päteviä Ruotsissa.

2. Företag, som sluter någon form av avtal med svensk myndighet eller inrättning, som finansieras med skattemedel, måste tillhandahålla all relevant information i sammanhanget på svenska.
Yrityksen, jolla on mikä tahansa yhteys Ruotsin viranomaisiin tai laitoksiin ja joita rahoitetaan verovaroilla, on varauduttava antamaan kaikki asiaan liittyvä tieto ruotsiksi.

3. Företag som i annan lag än denna åläggs att tillhandahålla allmänheten information i något avseende, måste publicera denna information i första hand på svenska.
Yrityksen, jolla jonkin muun lain perusteella on oikeus jakaa yleisölle informaatiota, on julkaistava se ensisijaisesti ruotsiksi.

4. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera verksamhetsberättelser och årsredovisningar på svenska.
Yrityksen, joka on pääasiassa ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksensä ruotsiksi.

5. Alla arbetsrättsliga handlingar, såväl kollektivavtal som enskilda avtal, skall alltid upprättas i en fullständig och rättsligt giltig svensk version.
Kaikki työoikeudelliset asiakirjat, sekä yleiset että erityiset työsopimukset on aina kirjoitettava täydellisenä ja oikeudellisesti pätevänä ruotsinkielisenä versiona.

6. Om koncernspråket i ett företag är ett annat än svenska, har arbetstagarrepresentanter och arbetstagare rätt att begära översättning till svenska av alla dokument, som de enligt svensk lag äger rätt att ta del av. Om förhandlingar sker på annat språk än svenska, har de dessutom rätt till tolkning.
Jos yrityksen konsernikieli on muu kuin ruotsi, on työntekijäpuolen edustajilla ja työntekijöillä oikeus pyytää ruotsinkielinen käännös kaikista asiakirjoista, joihin heillä Ruotsin lain mukaan on oikeus. Jos neuvottelut käydään muulla kuin ruotsin kielellä, heillä on lisäksi oikeus tulkkaukseen.

7. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera sina platsannonser på svenska. Parallell översättning till främmande språk är tillåten under förutsättning att den svenska texten står främst.
Yrityksen, joka on pääosin ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava työpaikkailmoituksensa ruotsiksi. Rinnakkainen vieraskielinen käännön on sallittu sillä edellytyksellä, että ruotsin kieli on ensimmäisenä.

8. Offentliga anbud eller tävlingsbidrag kan alltid läggas fram på svenska. Vilka främmande språk som är tillåtna i respektive sammanhang avgörs från fall till fall.
Julkiset kuulutukset ja tarjouskilpailut on aina ilmoitettava ruotsiksi. Sallitut vieraat kielet näissä yhteyksissä ratkaistaan tapauksittain.

11 § Konsumenträtt
Kuluttajaoikeus

1. Juridiska avtal, försäkrings- och resevillkor och säkerhetsföreskrifter måste alltid finnas på svenska.
Lailliset sopimukset, vakuutus- ja matkaehdot sekä turvallisuusohjeet on aina oltava ruotsiksi.

2. Nya produkter måste alltid förses med en fullständig översättning av villkor och användningssätt, innan de kan introduceras på den svenska marknaden.
Ennen uusien tuotteiden markkinointia Ruotsissa niillä pitää olla täydellinen käännös ehdoista ja käyttötavoista.

3. Innehållsdeklarationer, bruksanvisningar, installationsanvisningar och skötselråd avseende allt från livsmedel, kemiska produkter, kläder, dataspel, sportartiklar och så vidare måste alltid finnas på svenska.
Elintarvikkeiden, kemiallisten tuotteiden, vaatteiden, tietokonepelien, urheilutarvikkeiden ym. tavaraselosteet, käyttö-, asennus- ja hoito-ohjeiden pitää aina olla ruotsiksi.

4. Ytterligare bestämmelser i fråga om språkanvändning kan förekomma i konsumentköplagen, konsumenttjänstlagen och i föreskrifter från exempelvis läkemedelsverket.
Lisämääräyksiä kielten käytöstä voi olla kauppaa ja palveluja koskevissa laeissa.

12 § Massmedia
Joukkoviestimet

1. De företag, SVT och Sveriges Radio, vars verksamhet regleras av Sveriges riksdag och regering, liksom TV4 och andra mediaföretag, som slutit avtal med den svenska staten, har ett särskilt ansvar för att värna om det svenska språket.
Niillä yrityksillä, SVT ja Ruotsin Radio, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät ja hallitus, samoin kuin TV4:llä ja muilla mediayrityksillä, joilla on sopimus Ruotsin valtion kanssa, on erityinen vastuu puolustaa ruotsin kieltä.

2. Programspråket i SVT, Sveriges Radio och TV4 är normalt svenska, om inte sändning sker på de nationella minoritetsspråken eller hemspråken, eller i undervisningssyfte.
Ohjelmakieli SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on normaalisti ruotsi, elleivät lähetykset ole kansallisilla vähemmistö- tai kotikielillä tahi ne lähetetään opetustarkoituksessa.

3. Minst en tredjedel av materialet i långfilms- och musikutbudet i SVT, Sveriges Radio och TV4 skall vara på svenska. Högst en tredjedel av samma utbud får ske på ett och samma främmande språk, i syfte att främja språklig mångfald.
Vähintään kolmannes pitkien elokuvien ja musiikin tarjonnasta SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on oltava ruotsinkielistä. Korkeintaan kolmasosa saa ollayhdellä ja samalla vieraalla kielellä kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi.

4. Mediekanaler, vilkas verksamhet regleras av Sveriges riksdag eller regering eller som slutit avtal med svenska staten, måste redovisa sin sändningstid utifrån språk, för att det skall vara möjligt att fastställa huruvida balansen är rimlig mellan olika språkområden.
Niiden mediakanavien, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät tai hallitus tai joilla on sopimus valtion kanssa, on annettava selvitys lähetysaikojen kielellisestä jakaumasta, jotta voidaan todeta, onko tasapaino eri kielialueiden välillä tasapainossa.

5. Filmer och tv-program som sänds i de svenska tv-kanalerna enligt ovan skall ha en överordnad svensk titel.
Elokuvilla ja tv-ohjelmilla, joita lähetetään yllämainituilla ruotsalaisilla tv-kanavilla, on oltava ruotsinkielinen nimitys.

6. Inget reklaminslag får sändas uteslutande på ett främmande språk utan översättning på textremsa.
Pelkästään vieraskielisiä mainoksia ei saa lähettää ilman käännöstekstiä.

7. Språkanvändningen i etermedia regleras ytterligare i bl.a. radio- och tv-lagen.
Kielten käytöstä eetterimediassa säädetään lähemmin mm. radio- ja tv-laissa.

13 § Namngivning
Nimeäminen

1. Namn på platser och orter skall enbart ges på svenska utom i områden, där meänkieli eller samiska av hävd har talats, varvid parallella namn kan användas.
Paikoille ja alueille on annettava yksinomaan ruotsinkielisiä nimiä lukuun ottamatta alueita, missä perinteisesti on puhuttu meänkieltä tai saamen kieltä, jolloin voidaan käyttää rinnakkaisnimiä.

2. Namn på institutioner, allmänna organisationer, byggnader, projekt och så vidare, som initierats eller bekostats av svensk myndighet skall ges på svenska. Parallell namngivning på främmande språk kan ske om det är befogat, men under förutsättning att det svenska namnet står först.
Instituuteille, yleisille järjestöille, rakennuksille, projekteille ja niin edelleen, jotka ovat Ruotsin viranomaisten perustamia tai rahoittamia, on annettava ruotsinkielinen nimi. Vieraskielistä rinnakkaisnimeä saa tarvittaessa käyttää, mutta ruotsinkielisen nimen on oltava ensimmäisenä.

3 kapitel
Kappale

14 § Sanktioner
Seuraamukset lain rikkomisesta

1. En ny myndighet inrättas för att utöva tillsyn av denna lags efterlevnad och föra processer vid överträdelser av samma lag. Fram till dess fullgör Språkrådet dessa uppgifter.
Tämän lain seuraamiseksi ja rikkomusten seuraamusprosessien ajamiseksi perustetaan uusi viranomainen. Siihen asti Kielineuvosto huolehtii näistä tehtävistä.

2. De som kan ställas till svars för överträdelser av denna lag är myndigheter, institutioner, inrättningar och föreningar, som helt eller delvis finansieras med skattemedel, företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare, eller sådana som har sitt huvudkontor i Sverige liksom företag som har inträtt i någon form av ekonomisk förbindelse med svensk myndighet. Privatpersoner kan aldrig ställas till svars för överträdelse av denna lag.
Tämän lain rikkomisesta vastuullisia ovat viranomaiset, instituutit, laitokset ja yhdistykset, joita kokonaan tai osittain rahoitetaan verovaroin, yritykset, jotka pääosin ovat Ruotsin kansalaisten omistamia, tai joiden pääkonttori on Ruotsissa, samoin kuin yritykset, jotka ovat taloudellisessa suhteessa Ruotsin viranomaisten kanssa. Yksityishenkilöä ei voida asettaa vastuuseen tämän lain rikkomisesta.

3. Överträdelse av denna lag är förenad med vite, vars storlek är beroende av förseelsens art, om det inte av särskilda skäl anses obehövligt
Tämän lain rikkomisesta seuraa sakko, jonka suuruus riippuu rikkomuksen luonteesta, ellei erityisten syiden takia sitä katsota tarpeettomaksi.

Nykyinen kielilaki oli jo syntyessään "Sasi"!

old_profile_24681 kirjoitti:

Ruotsin kielilakiesitys suomennettuna ja alkukielellä. Nyt sen pitäisi olla täydellinen. Kun vertaamme Ruotsin lakiesitystä Suomen nykyiseen kielilakiin, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ruotsin esitys on järkevä, jäntevä ja kaikin puolin asiallinen. Suomen kielilaki oli jo syntyessään susi.

ESITYS RUOTSIN KIELILAIKSI
Utkast till språklag för Sverige

1 kappale
1 kapitel

Yleiset määräykset
Allmänna bestämmelser

1 §
Virallinen kieli
Officiellt språk

Ruotsin virallinen kieli on ruotsi
Sveriges officiella språk är svenska.

2 §
Viralliset vähemmistökielet
Officiella minoritetsspråk

Ruotsin viralliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddish, meänkieli, romani, chib ja saame. Virallisten vähemmistökielten asemasta säädetään yksityiskohtaisesti erillisessä laissa.
Sveriges officiella minoritetsspråk är finska, jiddisch, meänkieli, romani, chib och samiska. De officiella minoritetsspråkens ställning regleras i detalj i särskild lag.

3 §
Lain tarkoitus
Syftet med lagen

1. Tämän lain tarkoitus on varmistaa ruotsin kielen käyttö kaikilla yhteiskunta-alueilla ottaen huomioon kansalliset vähemmistökielet ja kotikielet, sekä määritellä kielelliset oikeudet ja velvollisuudet varmistamalla kansalaisille Ruotsissa oikeuden käyttää virallista kieltä kaikissa yhteyksissä.
Ruotsin kielellä on erityisasema, niin että sen edellytetään olevan kaikkien kansalaisten yhteinen kieli. Samalla painotetaan, että kaikkien kansalaisten tulee hallita ruotsia enemmän tai vähemmän.
Syftet med denna lag är att säkerställa svenskans användning inom alla samhällssektorer med hänsyn tagen till de nationella minoritetsspråken och hemspråken, samt att definiera språkliga rättigheter och skyldigheter för att tillförsäkra medborgarna i Sverige rätten att använda det officiella språket i alla sammanhang.
Svenska språket har en särställning i och med att det förutsätts vara det gemensamma språket för alla medborgare. Därmed understryks att alla medborgare bör behärska det svenska språket mer eller mindre.

2. Tavoitteena on, että jokaisen oikeus hyviin yhteiskunnallisiin palveluihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan riippumatta siitä, mitä kieltä puhuu, sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman että hänen pitää niitä erityisesti pyytää.
Målet är att vars och ens rätt till god samhällsservice och rättvis rättegång garanteras oberoende av språktillhörighet samt att individens språkliga rättigheter förverkligas utan att han eller hon särskilt behöver begära det.

3. Viranomaisilla on oikeus antaa parempaa kielellistä palvelua kuin mitä tämä laki edellyttää.
Myndigheterna har rätt att ge bättre språklig service än vad denna lag föreskriver.

4 §
Lain soveltamisala
Lagens tillämpningsområde

1. Tätä lakia sovelletaan kaikkeen julkisen sektorin toimintaan, valtion päämieheen, hallitukseen, ministeriöihin, virastoihin ja liikelaitoksiin, tuomioistuimiin sekä muihin valtion viranomaisiin, maakäräjiin ja kunnallisiin viranomaisiin kuten myös kaikkiin laitoksiin, joita rahoitetaan verovaroilla kuten esimerkiksi opetuslaitokseen, yrityksiin jotka pääasiassa ovat ruotsin kansalaisten omistamia tai yrityksiin, joiden pääkonttori on Ruotsissa sekä kaikkiin yrityksiin, joilla on jokin sopimus ruotsalaisten viranomaisten kanssa ellei toisin erityisesti säädetä.
Denna lag är tillämplig för hela den offentliga sektorn, statschef, regering, departement, ämbetsverk och affärsdrivande verk, domstolar samt övriga statliga myndigheter, landsting och kommunala myndigheter, liksom för alla institutioner, som finansieras med skattemedel, som exempelvis utbildningsväsendet, för företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare eller företag med huvudkontor i Sverige och alla företag, som har upprättat någon form av avtal med svensk myndighet, om inte något annat särskilt föreskrivs.

2. Erityiset säädökset tulee laatia siinä tapauksessa, jos kielen käyttö yksityisissä yrityksissä, organisaatioissa, laitoksissa vaikuttaa kansalaisten oikeutettuihin vaatimuksiin.
Särskilda föreskrifter bör utarbetas om språkanvändningen i privata företag, organisationer, institutioner, påverkar berättigade intressen hos allmänheten.

3. Tätä lakia ei sovelleta kielten käyttöön epävirallisissa yhteyksissä, yksityisessä ja sisäisessä kommunikoinnissa, eikä uskonnollisten yhteisöjen palveluksissa, rituaaleissa tai muussa toiminnassa.
Denna lag är icke tillämplig för språkanvändningen i icke-officiella sammanhang, i privat och intern kommunikation, eller i tjänster, ceremonier, ritualer eller andra slag av verksamhet hos religiösa organisationer.

5 §
Muut kielet
Andra typer av språk

1. Kotikielellä (myös nimitys äidinkieli) tarkoitetaan jatkossa kieltä, jota puhuvat Ruotsiin muuttaneet tai heidän jälkeläisensä ja joilla ennen muuttoa Ruotsiin ruotsi ei ollut äidinkieli tai ensimmäinen kieli..
Med hemspråk (också benämnda modersmål) avses hädanefter språk, som talas av invandrare i Sverige eller deras ättlingar och vilka före invandringen till Sverige inte hade svenska som modersmål eller första språk.

2. Vieraalla kielellä tarkoitetaan kieltä, jonka henkilö on oppinut äidinkielensä jälkeen muussa ympäristössä kuin missä sitä kieltä normaalisti puhutaan. Jos tätä nimike esiintyy tässä tekstissä, käsitellään kieltä suhteessa ruotsin kieleen. Moderneilla kielillä jatkossa tarkoitetaan kieliä, joita opetetaan tai on opetettu Ruotsissa, mm. englanti, saksa, ranska ja espanja, niin peruskoulu-, lukio- kuin korkeakoulutasoilla.
Med främmande språk menas ett språk som en person lärt sig efter sitt modersmål i en annan miljö än den där språket normalt talas. Om benämningen förekommer i denna text, ses språket i relation till svenska språket. Beteckningen moderna språk avser hädanefter språk i vilka det sker och eller har skett undervisning i Sverige, bland annat engelska, tyska, franska och spanska, på såväl grundskole- som gymnasie- och högskolenivå.

2 kappale
2 kapitel

Erityismääräykset
Speciella bestämmelser

6 §
Julkisen hallinnon kieli
Den offentliga förvaltningens språk

1. Kaikilla Ruotsin kansalaisilla on oikeus käyttää ruotsia kaikissa mahdollisissa virallisissa yhteyksissä minkä laatuisia ne sitten ovatkin.
Alla svenska medborgare skall ha rätt att använda svenska i alla offentliga angelägenheter av vilket slag det än vara månde.

2. Kaikkien oikeudellisten asiakirjojen täytyy olla saatavilla ruotsin kielellä.
Alla dokument med rättslig kraft måste vara tillgängliga på svenska.

3. Kaikissa konferenssien ja muiden kokoontumisten julkisissa asiakirjoissa tulee olla mahdollista käyttää ruotsia.
Alla offentliga dokument, konferenser och andra sammankomster skall möjliggöra användning av svenska språket.

4. Julkisen hallinnon tehtäviä tekevien on kansalaisten kanssa käytävässä kirjallisessa viestinnässä käytettävä selkeää ja ymmärrettävää ruotsia.
De som fullgör uppgifter inom den offentliga förvaltningen skall i sin skriftliga kommunikation med medborgarna använda en klar och begriplig svenska.

5. Ruotsissa ainoastaan ruotsin kieli on kaikille pakollinen kieli.
Svenska språket skall vara det enda obligatoriska språket för alla i Sverige.

6. Kansalaisella joka puhuu kansallista vähemmistökieltä on oikeus käyttää omaa kieltään yhteyksissään kaikkien viranomaisten kanssa niillä alueilla, missä kieltä on perinteisesti puhuttu. Heillä on myös oikeus tulla kohdatuksi omalla kielellään.
Medborgare, som talar ett nationellt minoritetsspråk, har rätt att använda sitt språk vid kontakt med alla myndigheter i områden, där språket av hävd har talats. De har också rätt att bli bemötta på sitt eget språk.

7. Kansalaisella, joka ei hallitse ruotsia on oikeus tulkkipalveluun yhteydessä kaikkien viranomaisten kanssa.
Medborgare, som inte behärskar svenska, har rätt till tolkning vid kontakt med alla myndigheter.

8. Kaikkien verovaroin rahoitettujen ruotsalaisten viranomaisten, instituuttien, laitosten ja yhteisöjen velvollisuus on puolustaa ja kehittää ruotsin kieltä, niin että se jatkuvasti on yhteiskuntaa ylläpitävä kieli näiden yhteisöjen toiminnassa.
Det åligger alla svenska myndigheter, institutioner, inrättningar och sammanslutningar, som finansieras med skattemedel, att värna och utveckla det svenska språket så att det fortfar att fungera som ett samhällsbärande språk i de sammanhang organisationen verkar.

9. Ruotsin hallituksen ja valtiopäivien on turvattava riittävä rahoitus erilaisille kielenhuoltolaitoksille, Ruotsin Akatemialle, Kielineuvostolle, ym., jotta ne voivat huolehtia niille kuuluvista tehtävistä ja velvoitteista.
Sveriges regering och riksdag skall tillförsäkra olika språkvårdande organ, Svenska Akademien, Språkrådet med flera, tillräckliga medel för att fullgöra sina uppdrag och åligganden.

10. Muissa laeissa, asetuksissa ja ohjeissa on lisämääräyksiä siitä, miten ruotsin kieltä on käytettävä. Myös kansallisten vähemmistökielten, viittomakielen ja kotikielten käytöstä on erillisiä määräyksiä.
I andra lagar, förordningar och föreskrifter finns ytterligare bestämmelser om hur det svenska språket skall användas. Det finns också bestämmelser om användningen av de nationella minoritetsspråken, teckenspråket och hemspråken.

7 §
Opetuskieli peruskoulussa ja lukiossa
Undervisningsspråk inom grund- och gymnasieskolan

1. Ruotsin peruskoulun ja lukion ensisijainen tavoite on että kaikki kansalaiset hallitsevat ruotsin lisäksi kaksi ylempänä mainituista moderneista kielistä. Kansallinen vähemmistökieli tai kotikieli voi korvata toisen näistä kielistä.
Det övergripande målet för språkundervisningen i grund- och gymnasieskolan i Sverige är att alla medborgare förutom svenska skall behärska minst två moderna språk. Ett nationellt minoritetsspråk eller ett hemspråk kan ersätta ett av dessa moderna språk.

2. Kansallista vähemmistökieltä voidaan käyttää ensimmäisenä opetuskielenä sekä peruskoulussa että lukiossa.
Ett nationellt minoritetsspråk kan användas som första undervisningsspråk i såväl grund- som gymnasieskola.

3. Opetusaika muulla kielellä kuin ruotsiksi julkisesti rahoitetuissa peruskouluissa ja lukioissa ei saa ylittää yhtä kolmasosaa kokonaisopetusajasta (lukuun ottamatta pelkkiä kieliaineita). Koulujen, joissa annetaan toiskielistä opetusta (poikkeuksen pelkät kieliaineet), on osoitettava opetussuunnitelmassa, miten ruotsinkielistä ainesanastoa käytetään hyödyksi ja ylläpidetään sekä yhteiskuntaa kantavana kielenä että opiskelijoille yksilöllisesti. Poikkeuslupa, joka perustuu rinnakkaiskielisyyteen ja joka on perusteltua pedagogisista syistä, voidaan myöntää alueille, joilla on suuria määrättyjen kotikielten keskittymiä. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös sellaisten lasten kieltenopintoihin, joiden vanhemmat tulevat viipymään Ruotsissa vain etukäteen tietyn rajoitetun ajan. Vapaakoulut, joiden opetusaika muulla kielellä kuin ruotsin kielellä ylittää kunnallisille kouluille määrätyn aikamäärän, eivät saa lainkaan verovaroin maksettua tukea.
Undervisningstiden på annat språk än svenska inom offentlig finansierad grund- och gymnasieskola får ej överstiga en tredjedel av den totala undervisningstiden (med undantag för rena språkämnen). Skolor med undervisningstiden på ett annat språk (med undantag för rena språkämnen) skall med en språkplan visa hur ämnesvokabulären på svenska tillgodoses och upprätthålls, både som samhällsbärande språk och individuellt för eleverna på skolan. Dispens, som innebär parallellspråkighet och som motiveras av pedagogiska skäl, kan ges i områden med stor koncentration av ett visst hemspråk. Dispens kan också ges för språkundervisning av barn, vars föräldrar endast kommer att vistas en på förhand begränsad tid i Sverige. Friskolor, vilkas undervisningstid i annat språk än svenska, överstiger den angivna tiden för kommunala skolor, skall inte erhålla något skattefinansierat stöd.

4. Kaikki lapset, joilla on toinen vanhemmista jolla ruotsi ei ole äidinkieli, on oikeus saada opetusta äidinkielessään niin peruskoulussa kuin lukiossa.
Alla barn, som har en förälder som inte har svenska som modersmål har rätt att erhålla undervisning i sitt modersmål i såväl grund- och gymnasieskolan.

5. Kansallinen koe ruotsin kielessä järjestetään peruskoulun vuosikursseilla 2, 5 ja 9, että voidaan tarkkaan seurata oppilaiden kielellistä kehitystä ja aikaisin asettaa panostusta yksilölliseen kielenkehitykseen.
Nationella prov i svenska genomförs i årskurs 2, 5 och 9 i grundskolan för att noga kunna följa språkutvecklingen hos eleverna och för att tidigt kunna sätta in insatser för den enskildes språkutveckling.

6. Lukiossa pitää antaa kaksi todistusta ruotsin kielessä, nimittäin suullisessa ja kirjallisessa taidossa sekä kirjallisuustiedossa osoittaakseen ruotsin kielen merkitystä sivistysaineena ja ruotsin asemaa maan yhteisenä kielenä.
I gymnasieskolan skall två betyg, nämligen i muntlig och skriftlig framställning och litteraturkunskap, sättas i svenska för att markera ämnets karaktär av bildningsämne och svenskan ställning som det gemensamma språket för landet.

7. Opetusta on annettava sekä tanskan että norjan kielessä niin peruskoulussa kuin lukiossa, tarkoituksena ylläpitää pohjoismaiden välistä kielellistä ymmärtämystä.
Undervisning skall ske i både danska och norska i såväl grund- och gymnasieskolan i syfte att upprätthålla den mellannordiska språkförståelsen.

8. Tietoja kahdessa modernissa vieraassa kielessä (mukaan lukien lisäys § 7.1), joista myöskin toista ruotsin lisäksi on osattava hyvin pidetään edellytyksenä korkeakouluun pääsemiseksi.
Kunskaper i två moderna språk (med det tillägg som anges i § 7.1), varvid det andra språket också skall behärskas väl, förutom svenska, skall premieras i samband med intagning till högskolan.

9. Ruotsin ja muiden kielten opetuksesta peruskoulussa ja lukiossa säädetään tarkemmin muissa laeissa ja asetuksissa.
Undervisningen i svenska och andra språk inom grund- och gymnasieskolan regleras närmare i andra lagtexter och förordningar.

8 § Opetuskielet yliopistoissa ja korkeakouluissa
Undervisningsspråk inom universitet och högskolor

1. Korkeakoulun sisäinen työkieli samoin kuin yhteyskieli Ruotsin viranomaisten kanssa on ruotsi.
Högskolans interna arbetsspråk liksom kontaktspråk med svenska myndigheter är svenska.

2. Opetuskieli korkeakoulussa on normaalisti ruotsi. Opiskelijoilla joiden äidinkieli on ruotsi on aina oikeus opetukseen ruotsin kielellä.
Undervisningsspråket inom högskolan är normalt svenska. Studenter med svenska som modersmål har alltid rätt till undervisning på svenska.

3. Tanska ja norja ovat tasa-arvoisia ruotsin kanssa opetuskielinä.
Danska och norska är jämställda med svenska som undervisningsspråk.

4. Opetusta voidaan antaa englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, jos ryhmä opiskelijoita ei hallitse ruotsia, tai jos se on perusteltua aineen luonteen tai tieteellisen tason ja suuntautumisen takia. Kieliaineissa opetus annetaan asianomaisella kielellä.
Undervisning kan ske på engelska eller annat främmande språk, om en grupp studenter inte behärskar svenska, eller om det är motiverat av ämnets karaktär eller vetenskapliga nivå och inriktning. I språkämnen sker undervisningen på respektive språk.

5. Ruotsinkielisellä opiskelijalla on aina oikeus suorittaa tutkinnot omalla kielellään. Ulkomaalaisella opiskelijalla on oikeus tutkinnon suorittamiseen englanniksi tai muulla vieraalla kielellä.
En svensk student har alltid rätt att examineras på sitt eget språk. Utländsk student har rätt att examineras på engelska eller annat främmande språk.

6. Opetushenkilöstön tulee hallita ruotsi, englanti tai muu vieras kieli. Se, joka ei hallitse ruotsia, on opeteltava tyydyttävä ruotsi viimeistään kahden vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tyydyttävällä ruotsilla tarkoitetaan, että asianomainen pystyy kommunikoimaan ymmärrettävällä ruotsilla.
Undervisande personal skall behärska svenska, engelska eller annat främmande språk. Den som inte behärskar svenska skall lära sig fullgod svenska senast inom två år efter anställningens början. Med fullgod svenska menas att vederbörande skall kunna kommunicera på förståelig svenska.

7. Tieteelliset artikkelit ja opinnäytteet voidaan kirjoittaa ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, ensisijaisesti saksaksi, ranskaksi tai espanjaksi. Erivapauden voi saada muulle vieraalle kielelle, jolla on kehittynyt tieteellinen sanasto.
Vetenskapliga artiklar och avhandlingar kan skrivas på svenska, danska, norska, engelska, eller annat främmande språk, främst tyska, franska och spanska. Dispens kan medges för annat främmande språk som har en etablerad vetenskaplig vokabulär.

8. Opinnäyte, joka on kirjoitetaan ruotsiksi tai muulla ylläolevalla vastaavalla kielellä paitsi englannilla, on varustettava kattavalla englanninkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä. Englannilla tai muulla vieraalla kielellä kirjoitettu opinnäyte on varustettava kattavalla ruotsinkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä.
En avhandling som skrivs på svenska eller annat jämbördigt språk enligt ovan förutom engelska, skall förses med en fyllig sammanfattning på engelska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd. En avhandling som skrivs på engelska eller annat främmande språk skall förses med en fyllig sammanfattning på svenska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd.

9. Valtion on aina taloudellisella tuella taattava, että tarjolla on riittävästi ruotsinkielistä kurssikirjallisuutta, kuitenkin vähintään puolet peruskurssitasolla, että voidaan ylläpitää ruotsinkielistä tieteellistä sanastoa.
Staten skall alltid genom ekonomiskt stöd garantera att det finns tillräckligt med kurslitteratur på svenska, dock minst hälften på grundkursnivå, för att vidmakthålla en vetenskaplig terminologi på svenska.

10. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on erityinen vastuu ylläpitää ruotsia tieteellisenä kielenä tiedottamalla tärkeistä asiaankuuluvista tieteellisistä tuloksista ymmärrettävällä ruotsilla ja kattavalla sanastolla.
Universitet och högskolor har ett särskilt ansvar att upprätthålla svenska som ett vetenskapligt språk, i att förmedla relevanta vetenskapliga resultat till samhället på begriplig svenska och med en heltäckande terminologi.

11. Korkeakoululaitoksen tehtävä on seurata kielellistä kehitystä korkeakouluissa mm. keräämällä asiaankuuluvia tilastoja.
Det ankommer på Högskoleverket att följa språkutvecklingen inom högskolan genom att bland annat inhämta relevant statistik.

12. Täydentäviä määräyksiä annetaan korkeakouluasetuksessa.
Ytterligare bestämmelser anges i Högskoleförordningen.

9 § Svenska språkets ställning inom Europeiska Unionen
Ruotsin kielen asema Euroopan unionissa

1. Svenska är ett av EU:s officiella språk.
Ruotsin kieli on yksi EU:n virallisista kielistä

2. Den svenska regeringen och dess representanter i olika organ inom EU skall verka för ett mångspråkigt Europa och försvara svenska språkets ställning genom att sträva efter att använda svenska i alla viktiga sammanhang, i synnerhet inom ministerrådet, kommissionen och EU-parlamentet.
Ruotsin hallituksen ja sen edustajien Euroopan unionin järjestöissä on vaikutettava Euroopan monikielisyyden puolesta käyttämällä ruotsia kaikissa tärkeissä yhteyksissä, erityisesti ministerineuvostossa, komissiossa ja EU-parlamentissa.

3. En svensk officiell representant skall alltid tala svenska i EU-sammanhang, d.v.s. på möten och sammanträden, utom i de fall då tolkning inte låter sig göras av praktiska skäl.
Ruotsin virallisen edustajan on aina puhuttava ruotsia EU:n yhteydessä, t.s. kokouksissa ja kokoontumisissa lukuun ottamatta tilanteissa, joissa tulkkausta ei voida järjestää käytännöllisistä syistä.

4. Den svenska regeringen skall säkerställa att alla viktiga EU-dokument skyndsamt översätts till svenska.
Ruotsin hallituksen on varmistettava, että kaikki tärkeät EU-asiakirjat viipymättä käännetään ruotsiksi.

5. Sverige ansluter sig till EU:s övergripande målsättning att alla medborgare förutom sitt modersmål skall lära sig minst två främmande språk.
Ruotsi sitoutuu EU:n yleistavoitteeseen, jonka mukaan kaikkien kansalaisten tulee opetella äidinkielensä lisäksi vähintään kaksi vierasta kieltä.

10 § Svenska språkets ställning inom näringslivet
Ruotsin kielen asema elinkeinoelämässä

1. Patenthandling måste vara översatt till svenska för att vara giltig i Sverige.
Patenttihakemusten on oltava käännetty ruotsiksi, jotta ne olisivat päteviä Ruotsissa.

2. Företag, som sluter någon form av avtal med svensk myndighet eller inrättning, som finansieras med skattemedel, måste tillhandahålla all relevant information i sammanhanget på svenska.
Yrityksen, jolla on mikä tahansa yhteys Ruotsin viranomaisiin tai laitoksiin ja joita rahoitetaan verovaroilla, on varauduttava antamaan kaikki asiaan liittyvä tieto ruotsiksi.

3. Företag som i annan lag än denna åläggs att tillhandahålla allmänheten information i något avseende, måste publicera denna information i första hand på svenska.
Yrityksen, jolla jonkin muun lain perusteella on oikeus jakaa yleisölle informaatiota, on julkaistava se ensisijaisesti ruotsiksi.

4. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera verksamhetsberättelser och årsredovisningar på svenska.
Yrityksen, joka on pääasiassa ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksensä ruotsiksi.

5. Alla arbetsrättsliga handlingar, såväl kollektivavtal som enskilda avtal, skall alltid upprättas i en fullständig och rättsligt giltig svensk version.
Kaikki työoikeudelliset asiakirjat, sekä yleiset että erityiset työsopimukset on aina kirjoitettava täydellisenä ja oikeudellisesti pätevänä ruotsinkielisenä versiona.

6. Om koncernspråket i ett företag är ett annat än svenska, har arbetstagarrepresentanter och arbetstagare rätt att begära översättning till svenska av alla dokument, som de enligt svensk lag äger rätt att ta del av. Om förhandlingar sker på annat språk än svenska, har de dessutom rätt till tolkning.
Jos yrityksen konsernikieli on muu kuin ruotsi, on työntekijäpuolen edustajilla ja työntekijöillä oikeus pyytää ruotsinkielinen käännös kaikista asiakirjoista, joihin heillä Ruotsin lain mukaan on oikeus. Jos neuvottelut käydään muulla kuin ruotsin kielellä, heillä on lisäksi oikeus tulkkaukseen.

7. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera sina platsannonser på svenska. Parallell översättning till främmande språk är tillåten under förutsättning att den svenska texten står främst.
Yrityksen, joka on pääosin ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava työpaikkailmoituksensa ruotsiksi. Rinnakkainen vieraskielinen käännön on sallittu sillä edellytyksellä, että ruotsin kieli on ensimmäisenä.

8. Offentliga anbud eller tävlingsbidrag kan alltid läggas fram på svenska. Vilka främmande språk som är tillåtna i respektive sammanhang avgörs från fall till fall.
Julkiset kuulutukset ja tarjouskilpailut on aina ilmoitettava ruotsiksi. Sallitut vieraat kielet näissä yhteyksissä ratkaistaan tapauksittain.

11 § Konsumenträtt
Kuluttajaoikeus

1. Juridiska avtal, försäkrings- och resevillkor och säkerhetsföreskrifter måste alltid finnas på svenska.
Lailliset sopimukset, vakuutus- ja matkaehdot sekä turvallisuusohjeet on aina oltava ruotsiksi.

2. Nya produkter måste alltid förses med en fullständig översättning av villkor och användningssätt, innan de kan introduceras på den svenska marknaden.
Ennen uusien tuotteiden markkinointia Ruotsissa niillä pitää olla täydellinen käännös ehdoista ja käyttötavoista.

3. Innehållsdeklarationer, bruksanvisningar, installationsanvisningar och skötselråd avseende allt från livsmedel, kemiska produkter, kläder, dataspel, sportartiklar och så vidare måste alltid finnas på svenska.
Elintarvikkeiden, kemiallisten tuotteiden, vaatteiden, tietokonepelien, urheilutarvikkeiden ym. tavaraselosteet, käyttö-, asennus- ja hoito-ohjeiden pitää aina olla ruotsiksi.

4. Ytterligare bestämmelser i fråga om språkanvändning kan förekomma i konsumentköplagen, konsumenttjänstlagen och i föreskrifter från exempelvis läkemedelsverket.
Lisämääräyksiä kielten käytöstä voi olla kauppaa ja palveluja koskevissa laeissa.

12 § Massmedia
Joukkoviestimet

1. De företag, SVT och Sveriges Radio, vars verksamhet regleras av Sveriges riksdag och regering, liksom TV4 och andra mediaföretag, som slutit avtal med den svenska staten, har ett särskilt ansvar för att värna om det svenska språket.
Niillä yrityksillä, SVT ja Ruotsin Radio, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät ja hallitus, samoin kuin TV4:llä ja muilla mediayrityksillä, joilla on sopimus Ruotsin valtion kanssa, on erityinen vastuu puolustaa ruotsin kieltä.

2. Programspråket i SVT, Sveriges Radio och TV4 är normalt svenska, om inte sändning sker på de nationella minoritetsspråken eller hemspråken, eller i undervisningssyfte.
Ohjelmakieli SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on normaalisti ruotsi, elleivät lähetykset ole kansallisilla vähemmistö- tai kotikielillä tahi ne lähetetään opetustarkoituksessa.

3. Minst en tredjedel av materialet i långfilms- och musikutbudet i SVT, Sveriges Radio och TV4 skall vara på svenska. Högst en tredjedel av samma utbud får ske på ett och samma främmande språk, i syfte att främja språklig mångfald.
Vähintään kolmannes pitkien elokuvien ja musiikin tarjonnasta SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on oltava ruotsinkielistä. Korkeintaan kolmasosa saa ollayhdellä ja samalla vieraalla kielellä kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi.

4. Mediekanaler, vilkas verksamhet regleras av Sveriges riksdag eller regering eller som slutit avtal med svenska staten, måste redovisa sin sändningstid utifrån språk, för att det skall vara möjligt att fastställa huruvida balansen är rimlig mellan olika språkområden.
Niiden mediakanavien, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät tai hallitus tai joilla on sopimus valtion kanssa, on annettava selvitys lähetysaikojen kielellisestä jakaumasta, jotta voidaan todeta, onko tasapaino eri kielialueiden välillä tasapainossa.

5. Filmer och tv-program som sänds i de svenska tv-kanalerna enligt ovan skall ha en överordnad svensk titel.
Elokuvilla ja tv-ohjelmilla, joita lähetetään yllämainituilla ruotsalaisilla tv-kanavilla, on oltava ruotsinkielinen nimitys.

6. Inget reklaminslag får sändas uteslutande på ett främmande språk utan översättning på textremsa.
Pelkästään vieraskielisiä mainoksia ei saa lähettää ilman käännöstekstiä.

7. Språkanvändningen i etermedia regleras ytterligare i bl.a. radio- och tv-lagen.
Kielten käytöstä eetterimediassa säädetään lähemmin mm. radio- ja tv-laissa.

13 § Namngivning
Nimeäminen

1. Namn på platser och orter skall enbart ges på svenska utom i områden, där meänkieli eller samiska av hävd har talats, varvid parallella namn kan användas.
Paikoille ja alueille on annettava yksinomaan ruotsinkielisiä nimiä lukuun ottamatta alueita, missä perinteisesti on puhuttu meänkieltä tai saamen kieltä, jolloin voidaan käyttää rinnakkaisnimiä.

2. Namn på institutioner, allmänna organisationer, byggnader, projekt och så vidare, som initierats eller bekostats av svensk myndighet skall ges på svenska. Parallell namngivning på främmande språk kan ske om det är befogat, men under förutsättning att det svenska namnet står först.
Instituuteille, yleisille järjestöille, rakennuksille, projekteille ja niin edelleen, jotka ovat Ruotsin viranomaisten perustamia tai rahoittamia, on annettava ruotsinkielinen nimi. Vieraskielistä rinnakkaisnimeä saa tarvittaessa käyttää, mutta ruotsinkielisen nimen on oltava ensimmäisenä.

3 kapitel
Kappale

14 § Sanktioner
Seuraamukset lain rikkomisesta

1. En ny myndighet inrättas för att utöva tillsyn av denna lags efterlevnad och föra processer vid överträdelser av samma lag. Fram till dess fullgör Språkrådet dessa uppgifter.
Tämän lain seuraamiseksi ja rikkomusten seuraamusprosessien ajamiseksi perustetaan uusi viranomainen. Siihen asti Kielineuvosto huolehtii näistä tehtävistä.

2. De som kan ställas till svars för överträdelser av denna lag är myndigheter, institutioner, inrättningar och föreningar, som helt eller delvis finansieras med skattemedel, företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare, eller sådana som har sitt huvudkontor i Sverige liksom företag som har inträtt i någon form av ekonomisk förbindelse med svensk myndighet. Privatpersoner kan aldrig ställas till svars för överträdelse av denna lag.
Tämän lain rikkomisesta vastuullisia ovat viranomaiset, instituutit, laitokset ja yhdistykset, joita kokonaan tai osittain rahoitetaan verovaroin, yritykset, jotka pääosin ovat Ruotsin kansalaisten omistamia, tai joiden pääkonttori on Ruotsissa, samoin kuin yritykset, jotka ovat taloudellisessa suhteessa Ruotsin viranomaisten kanssa. Yksityishenkilöä ei voida asettaa vastuuseen tämän lain rikkomisesta.

3. Överträdelse av denna lag är förenad med vite, vars storlek är beroende av förseelsens art, om det inte av särskilda skäl anses obehövligt
Tämän lain rikkomisesta seuraa sakko, jonka suuruus riippuu rikkomuksen luonteesta, ellei erityisten syiden takia sitä katsota tarpeettomaksi.

Hyvin formuloitu.

Heikki Tala, pystyisitkö kommentoimaan seuraavaa.

Kun YYA-sopimus oli "Suomen tärkein ulkopoliittinen asiakirja", tätä valhetta jankutettiin Suomessa kun panssariarmeija kyttäsi Karjalassa etsien tekosyytä hyökätä. Ymmärrettävää. Kekkonen oli patriootti, joka piti verbaalisin keinoin puna-armeijan aidan takana.


Kun pakkoruotsi on "kotimainen kieli", jota Suomessa ei osata eikä puhuta, niin mihin perustuu ymmärrys siitä, miksi näin sanotaan?
Mikä on niiden SUOMALAISTEN (ei-Rkp-läisten) porukkojen yhteinen nimittäjä, jotka vieläkin valehtelevat pakkoruotsin olevan "kotimainen kieli"? Ja mihin nämä porukat pyrkivät?

old_profile_24681 kirjoitti:

Ruotsin kielilakiesitys suomennettuna ja alkukielellä. Nyt sen pitäisi olla täydellinen. Kun vertaamme Ruotsin lakiesitystä Suomen nykyiseen kielilakiin, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ruotsin esitys on järkevä, jäntevä ja kaikin puolin asiallinen. Suomen kielilaki oli jo syntyessään susi.

ESITYS RUOTSIN KIELILAIKSI
Utkast till språklag för Sverige

1 kappale
1 kapitel

Yleiset määräykset
Allmänna bestämmelser

1 §
Virallinen kieli
Officiellt språk

Ruotsin virallinen kieli on ruotsi
Sveriges officiella språk är svenska.

2 §
Viralliset vähemmistökielet
Officiella minoritetsspråk

Ruotsin viralliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddish, meänkieli, romani, chib ja saame. Virallisten vähemmistökielten asemasta säädetään yksityiskohtaisesti erillisessä laissa.
Sveriges officiella minoritetsspråk är finska, jiddisch, meänkieli, romani, chib och samiska. De officiella minoritetsspråkens ställning regleras i detalj i särskild lag.

3 §
Lain tarkoitus
Syftet med lagen

1. Tämän lain tarkoitus on varmistaa ruotsin kielen käyttö kaikilla yhteiskunta-alueilla ottaen huomioon kansalliset vähemmistökielet ja kotikielet, sekä määritellä kielelliset oikeudet ja velvollisuudet varmistamalla kansalaisille Ruotsissa oikeuden käyttää virallista kieltä kaikissa yhteyksissä.
Ruotsin kielellä on erityisasema, niin että sen edellytetään olevan kaikkien kansalaisten yhteinen kieli. Samalla painotetaan, että kaikkien kansalaisten tulee hallita ruotsia enemmän tai vähemmän.
Syftet med denna lag är att säkerställa svenskans användning inom alla samhällssektorer med hänsyn tagen till de nationella minoritetsspråken och hemspråken, samt att definiera språkliga rättigheter och skyldigheter för att tillförsäkra medborgarna i Sverige rätten att använda det officiella språket i alla sammanhang.
Svenska språket har en särställning i och med att det förutsätts vara det gemensamma språket för alla medborgare. Därmed understryks att alla medborgare bör behärska det svenska språket mer eller mindre.

2. Tavoitteena on, että jokaisen oikeus hyviin yhteiskunnallisiin palveluihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan riippumatta siitä, mitä kieltä puhuu, sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman että hänen pitää niitä erityisesti pyytää.
Målet är att vars och ens rätt till god samhällsservice och rättvis rättegång garanteras oberoende av språktillhörighet samt att individens språkliga rättigheter förverkligas utan att han eller hon särskilt behöver begära det.

3. Viranomaisilla on oikeus antaa parempaa kielellistä palvelua kuin mitä tämä laki edellyttää.
Myndigheterna har rätt att ge bättre språklig service än vad denna lag föreskriver.

4 §
Lain soveltamisala
Lagens tillämpningsområde

1. Tätä lakia sovelletaan kaikkeen julkisen sektorin toimintaan, valtion päämieheen, hallitukseen, ministeriöihin, virastoihin ja liikelaitoksiin, tuomioistuimiin sekä muihin valtion viranomaisiin, maakäräjiin ja kunnallisiin viranomaisiin kuten myös kaikkiin laitoksiin, joita rahoitetaan verovaroilla kuten esimerkiksi opetuslaitokseen, yrityksiin jotka pääasiassa ovat ruotsin kansalaisten omistamia tai yrityksiin, joiden pääkonttori on Ruotsissa sekä kaikkiin yrityksiin, joilla on jokin sopimus ruotsalaisten viranomaisten kanssa ellei toisin erityisesti säädetä.
Denna lag är tillämplig för hela den offentliga sektorn, statschef, regering, departement, ämbetsverk och affärsdrivande verk, domstolar samt övriga statliga myndigheter, landsting och kommunala myndigheter, liksom för alla institutioner, som finansieras med skattemedel, som exempelvis utbildningsväsendet, för företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare eller företag med huvudkontor i Sverige och alla företag, som har upprättat någon form av avtal med svensk myndighet, om inte något annat särskilt föreskrivs.

2. Erityiset säädökset tulee laatia siinä tapauksessa, jos kielen käyttö yksityisissä yrityksissä, organisaatioissa, laitoksissa vaikuttaa kansalaisten oikeutettuihin vaatimuksiin.
Särskilda föreskrifter bör utarbetas om språkanvändningen i privata företag, organisationer, institutioner, påverkar berättigade intressen hos allmänheten.

3. Tätä lakia ei sovelleta kielten käyttöön epävirallisissa yhteyksissä, yksityisessä ja sisäisessä kommunikoinnissa, eikä uskonnollisten yhteisöjen palveluksissa, rituaaleissa tai muussa toiminnassa.
Denna lag är icke tillämplig för språkanvändningen i icke-officiella sammanhang, i privat och intern kommunikation, eller i tjänster, ceremonier, ritualer eller andra slag av verksamhet hos religiösa organisationer.

5 §
Muut kielet
Andra typer av språk

1. Kotikielellä (myös nimitys äidinkieli) tarkoitetaan jatkossa kieltä, jota puhuvat Ruotsiin muuttaneet tai heidän jälkeläisensä ja joilla ennen muuttoa Ruotsiin ruotsi ei ollut äidinkieli tai ensimmäinen kieli..
Med hemspråk (också benämnda modersmål) avses hädanefter språk, som talas av invandrare i Sverige eller deras ättlingar och vilka före invandringen till Sverige inte hade svenska som modersmål eller första språk.

2. Vieraalla kielellä tarkoitetaan kieltä, jonka henkilö on oppinut äidinkielensä jälkeen muussa ympäristössä kuin missä sitä kieltä normaalisti puhutaan. Jos tätä nimike esiintyy tässä tekstissä, käsitellään kieltä suhteessa ruotsin kieleen. Moderneilla kielillä jatkossa tarkoitetaan kieliä, joita opetetaan tai on opetettu Ruotsissa, mm. englanti, saksa, ranska ja espanja, niin peruskoulu-, lukio- kuin korkeakoulutasoilla.
Med främmande språk menas ett språk som en person lärt sig efter sitt modersmål i en annan miljö än den där språket normalt talas. Om benämningen förekommer i denna text, ses språket i relation till svenska språket. Beteckningen moderna språk avser hädanefter språk i vilka det sker och eller har skett undervisning i Sverige, bland annat engelska, tyska, franska och spanska, på såväl grundskole- som gymnasie- och högskolenivå.

2 kappale
2 kapitel

Erityismääräykset
Speciella bestämmelser

6 §
Julkisen hallinnon kieli
Den offentliga förvaltningens språk

1. Kaikilla Ruotsin kansalaisilla on oikeus käyttää ruotsia kaikissa mahdollisissa virallisissa yhteyksissä minkä laatuisia ne sitten ovatkin.
Alla svenska medborgare skall ha rätt att använda svenska i alla offentliga angelägenheter av vilket slag det än vara månde.

2. Kaikkien oikeudellisten asiakirjojen täytyy olla saatavilla ruotsin kielellä.
Alla dokument med rättslig kraft måste vara tillgängliga på svenska.

3. Kaikissa konferenssien ja muiden kokoontumisten julkisissa asiakirjoissa tulee olla mahdollista käyttää ruotsia.
Alla offentliga dokument, konferenser och andra sammankomster skall möjliggöra användning av svenska språket.

4. Julkisen hallinnon tehtäviä tekevien on kansalaisten kanssa käytävässä kirjallisessa viestinnässä käytettävä selkeää ja ymmärrettävää ruotsia.
De som fullgör uppgifter inom den offentliga förvaltningen skall i sin skriftliga kommunikation med medborgarna använda en klar och begriplig svenska.

5. Ruotsissa ainoastaan ruotsin kieli on kaikille pakollinen kieli.
Svenska språket skall vara det enda obligatoriska språket för alla i Sverige.

6. Kansalaisella joka puhuu kansallista vähemmistökieltä on oikeus käyttää omaa kieltään yhteyksissään kaikkien viranomaisten kanssa niillä alueilla, missä kieltä on perinteisesti puhuttu. Heillä on myös oikeus tulla kohdatuksi omalla kielellään.
Medborgare, som talar ett nationellt minoritetsspråk, har rätt att använda sitt språk vid kontakt med alla myndigheter i områden, där språket av hävd har talats. De har också rätt att bli bemötta på sitt eget språk.

7. Kansalaisella, joka ei hallitse ruotsia on oikeus tulkkipalveluun yhteydessä kaikkien viranomaisten kanssa.
Medborgare, som inte behärskar svenska, har rätt till tolkning vid kontakt med alla myndigheter.

8. Kaikkien verovaroin rahoitettujen ruotsalaisten viranomaisten, instituuttien, laitosten ja yhteisöjen velvollisuus on puolustaa ja kehittää ruotsin kieltä, niin että se jatkuvasti on yhteiskuntaa ylläpitävä kieli näiden yhteisöjen toiminnassa.
Det åligger alla svenska myndigheter, institutioner, inrättningar och sammanslutningar, som finansieras med skattemedel, att värna och utveckla det svenska språket så att det fortfar att fungera som ett samhällsbärande språk i de sammanhang organisationen verkar.

9. Ruotsin hallituksen ja valtiopäivien on turvattava riittävä rahoitus erilaisille kielenhuoltolaitoksille, Ruotsin Akatemialle, Kielineuvostolle, ym., jotta ne voivat huolehtia niille kuuluvista tehtävistä ja velvoitteista.
Sveriges regering och riksdag skall tillförsäkra olika språkvårdande organ, Svenska Akademien, Språkrådet med flera, tillräckliga medel för att fullgöra sina uppdrag och åligganden.

10. Muissa laeissa, asetuksissa ja ohjeissa on lisämääräyksiä siitä, miten ruotsin kieltä on käytettävä. Myös kansallisten vähemmistökielten, viittomakielen ja kotikielten käytöstä on erillisiä määräyksiä.
I andra lagar, förordningar och föreskrifter finns ytterligare bestämmelser om hur det svenska språket skall användas. Det finns också bestämmelser om användningen av de nationella minoritetsspråken, teckenspråket och hemspråken.

7 §
Opetuskieli peruskoulussa ja lukiossa
Undervisningsspråk inom grund- och gymnasieskolan

1. Ruotsin peruskoulun ja lukion ensisijainen tavoite on että kaikki kansalaiset hallitsevat ruotsin lisäksi kaksi ylempänä mainituista moderneista kielistä. Kansallinen vähemmistökieli tai kotikieli voi korvata toisen näistä kielistä.
Det övergripande målet för språkundervisningen i grund- och gymnasieskolan i Sverige är att alla medborgare förutom svenska skall behärska minst två moderna språk. Ett nationellt minoritetsspråk eller ett hemspråk kan ersätta ett av dessa moderna språk.

2. Kansallista vähemmistökieltä voidaan käyttää ensimmäisenä opetuskielenä sekä peruskoulussa että lukiossa.
Ett nationellt minoritetsspråk kan användas som första undervisningsspråk i såväl grund- som gymnasieskola.

3. Opetusaika muulla kielellä kuin ruotsiksi julkisesti rahoitetuissa peruskouluissa ja lukioissa ei saa ylittää yhtä kolmasosaa kokonaisopetusajasta (lukuun ottamatta pelkkiä kieliaineita). Koulujen, joissa annetaan toiskielistä opetusta (poikkeuksen pelkät kieliaineet), on osoitettava opetussuunnitelmassa, miten ruotsinkielistä ainesanastoa käytetään hyödyksi ja ylläpidetään sekä yhteiskuntaa kantavana kielenä että opiskelijoille yksilöllisesti. Poikkeuslupa, joka perustuu rinnakkaiskielisyyteen ja joka on perusteltua pedagogisista syistä, voidaan myöntää alueille, joilla on suuria määrättyjen kotikielten keskittymiä. Poikkeuslupa voidaan myöntää myös sellaisten lasten kieltenopintoihin, joiden vanhemmat tulevat viipymään Ruotsissa vain etukäteen tietyn rajoitetun ajan. Vapaakoulut, joiden opetusaika muulla kielellä kuin ruotsin kielellä ylittää kunnallisille kouluille määrätyn aikamäärän, eivät saa lainkaan verovaroin maksettua tukea.
Undervisningstiden på annat språk än svenska inom offentlig finansierad grund- och gymnasieskola får ej överstiga en tredjedel av den totala undervisningstiden (med undantag för rena språkämnen). Skolor med undervisningstiden på ett annat språk (med undantag för rena språkämnen) skall med en språkplan visa hur ämnesvokabulären på svenska tillgodoses och upprätthålls, både som samhällsbärande språk och individuellt för eleverna på skolan. Dispens, som innebär parallellspråkighet och som motiveras av pedagogiska skäl, kan ges i områden med stor koncentration av ett visst hemspråk. Dispens kan också ges för språkundervisning av barn, vars föräldrar endast kommer att vistas en på förhand begränsad tid i Sverige. Friskolor, vilkas undervisningstid i annat språk än svenska, överstiger den angivna tiden för kommunala skolor, skall inte erhålla något skattefinansierat stöd.

4. Kaikki lapset, joilla on toinen vanhemmista jolla ruotsi ei ole äidinkieli, on oikeus saada opetusta äidinkielessään niin peruskoulussa kuin lukiossa.
Alla barn, som har en förälder som inte har svenska som modersmål har rätt att erhålla undervisning i sitt modersmål i såväl grund- och gymnasieskolan.

5. Kansallinen koe ruotsin kielessä järjestetään peruskoulun vuosikursseilla 2, 5 ja 9, että voidaan tarkkaan seurata oppilaiden kielellistä kehitystä ja aikaisin asettaa panostusta yksilölliseen kielenkehitykseen.
Nationella prov i svenska genomförs i årskurs 2, 5 och 9 i grundskolan för att noga kunna följa språkutvecklingen hos eleverna och för att tidigt kunna sätta in insatser för den enskildes språkutveckling.

6. Lukiossa pitää antaa kaksi todistusta ruotsin kielessä, nimittäin suullisessa ja kirjallisessa taidossa sekä kirjallisuustiedossa osoittaakseen ruotsin kielen merkitystä sivistysaineena ja ruotsin asemaa maan yhteisenä kielenä.
I gymnasieskolan skall två betyg, nämligen i muntlig och skriftlig framställning och litteraturkunskap, sättas i svenska för att markera ämnets karaktär av bildningsämne och svenskan ställning som det gemensamma språket för landet.

7. Opetusta on annettava sekä tanskan että norjan kielessä niin peruskoulussa kuin lukiossa, tarkoituksena ylläpitää pohjoismaiden välistä kielellistä ymmärtämystä.
Undervisning skall ske i både danska och norska i såväl grund- och gymnasieskolan i syfte att upprätthålla den mellannordiska språkförståelsen.

8. Tietoja kahdessa modernissa vieraassa kielessä (mukaan lukien lisäys § 7.1), joista myöskin toista ruotsin lisäksi on osattava hyvin pidetään edellytyksenä korkeakouluun pääsemiseksi.
Kunskaper i två moderna språk (med det tillägg som anges i § 7.1), varvid det andra språket också skall behärskas väl, förutom svenska, skall premieras i samband med intagning till högskolan.

9. Ruotsin ja muiden kielten opetuksesta peruskoulussa ja lukiossa säädetään tarkemmin muissa laeissa ja asetuksissa.
Undervisningen i svenska och andra språk inom grund- och gymnasieskolan regleras närmare i andra lagtexter och förordningar.

8 § Opetuskielet yliopistoissa ja korkeakouluissa
Undervisningsspråk inom universitet och högskolor

1. Korkeakoulun sisäinen työkieli samoin kuin yhteyskieli Ruotsin viranomaisten kanssa on ruotsi.
Högskolans interna arbetsspråk liksom kontaktspråk med svenska myndigheter är svenska.

2. Opetuskieli korkeakoulussa on normaalisti ruotsi. Opiskelijoilla joiden äidinkieli on ruotsi on aina oikeus opetukseen ruotsin kielellä.
Undervisningsspråket inom högskolan är normalt svenska. Studenter med svenska som modersmål har alltid rätt till undervisning på svenska.

3. Tanska ja norja ovat tasa-arvoisia ruotsin kanssa opetuskielinä.
Danska och norska är jämställda med svenska som undervisningsspråk.

4. Opetusta voidaan antaa englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, jos ryhmä opiskelijoita ei hallitse ruotsia, tai jos se on perusteltua aineen luonteen tai tieteellisen tason ja suuntautumisen takia. Kieliaineissa opetus annetaan asianomaisella kielellä.
Undervisning kan ske på engelska eller annat främmande språk, om en grupp studenter inte behärskar svenska, eller om det är motiverat av ämnets karaktär eller vetenskapliga nivå och inriktning. I språkämnen sker undervisningen på respektive språk.

5. Ruotsinkielisellä opiskelijalla on aina oikeus suorittaa tutkinnot omalla kielellään. Ulkomaalaisella opiskelijalla on oikeus tutkinnon suorittamiseen englanniksi tai muulla vieraalla kielellä.
En svensk student har alltid rätt att examineras på sitt eget språk. Utländsk student har rätt att examineras på engelska eller annat främmande språk.

6. Opetushenkilöstön tulee hallita ruotsi, englanti tai muu vieras kieli. Se, joka ei hallitse ruotsia, on opeteltava tyydyttävä ruotsi viimeistään kahden vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tyydyttävällä ruotsilla tarkoitetaan, että asianomainen pystyy kommunikoimaan ymmärrettävällä ruotsilla.
Undervisande personal skall behärska svenska, engelska eller annat främmande språk. Den som inte behärskar svenska skall lära sig fullgod svenska senast inom två år efter anställningens början. Med fullgod svenska menas att vederbörande skall kunna kommunicera på förståelig svenska.

7. Tieteelliset artikkelit ja opinnäytteet voidaan kirjoittaa ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, englanniksi tai muulla vieraalla kielellä, ensisijaisesti saksaksi, ranskaksi tai espanjaksi. Erivapauden voi saada muulle vieraalle kielelle, jolla on kehittynyt tieteellinen sanasto.
Vetenskapliga artiklar och avhandlingar kan skrivas på svenska, danska, norska, engelska, eller annat främmande språk, främst tyska, franska och spanska. Dispens kan medges för annat främmande språk som har en etablerad vetenskaplig vokabulär.

8. Opinnäyte, joka on kirjoitetaan ruotsiksi tai muulla ylläolevalla vastaavalla kielellä paitsi englannilla, on varustettava kattavalla englanninkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä. Englannilla tai muulla vieraalla kielellä kirjoitettu opinnäyte on varustettava kattavalla ruotsinkielisellä yhteenvedolla, joka on 10-15 prosenttia opinnäytteestä.
En avhandling som skrivs på svenska eller annat jämbördigt språk enligt ovan förutom engelska, skall förses med en fyllig sammanfattning på engelska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd. En avhandling som skrivs på engelska eller annat främmande språk skall förses med en fyllig sammanfattning på svenska, som motsvarar 10 – 15 procent av avhandlingens längd.

9. Valtion on aina taloudellisella tuella taattava, että tarjolla on riittävästi ruotsinkielistä kurssikirjallisuutta, kuitenkin vähintään puolet peruskurssitasolla, että voidaan ylläpitää ruotsinkielistä tieteellistä sanastoa.
Staten skall alltid genom ekonomiskt stöd garantera att det finns tillräckligt med kurslitteratur på svenska, dock minst hälften på grundkursnivå, för att vidmakthålla en vetenskaplig terminologi på svenska.

10. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on erityinen vastuu ylläpitää ruotsia tieteellisenä kielenä tiedottamalla tärkeistä asiaankuuluvista tieteellisistä tuloksista ymmärrettävällä ruotsilla ja kattavalla sanastolla.
Universitet och högskolor har ett särskilt ansvar att upprätthålla svenska som ett vetenskapligt språk, i att förmedla relevanta vetenskapliga resultat till samhället på begriplig svenska och med en heltäckande terminologi.

11. Korkeakoululaitoksen tehtävä on seurata kielellistä kehitystä korkeakouluissa mm. keräämällä asiaankuuluvia tilastoja.
Det ankommer på Högskoleverket att följa språkutvecklingen inom högskolan genom att bland annat inhämta relevant statistik.

12. Täydentäviä määräyksiä annetaan korkeakouluasetuksessa.
Ytterligare bestämmelser anges i Högskoleförordningen.

9 § Svenska språkets ställning inom Europeiska Unionen
Ruotsin kielen asema Euroopan unionissa

1. Svenska är ett av EU:s officiella språk.
Ruotsin kieli on yksi EU:n virallisista kielistä

2. Den svenska regeringen och dess representanter i olika organ inom EU skall verka för ett mångspråkigt Europa och försvara svenska språkets ställning genom att sträva efter att använda svenska i alla viktiga sammanhang, i synnerhet inom ministerrådet, kommissionen och EU-parlamentet.
Ruotsin hallituksen ja sen edustajien Euroopan unionin järjestöissä on vaikutettava Euroopan monikielisyyden puolesta käyttämällä ruotsia kaikissa tärkeissä yhteyksissä, erityisesti ministerineuvostossa, komissiossa ja EU-parlamentissa.

3. En svensk officiell representant skall alltid tala svenska i EU-sammanhang, d.v.s. på möten och sammanträden, utom i de fall då tolkning inte låter sig göras av praktiska skäl.
Ruotsin virallisen edustajan on aina puhuttava ruotsia EU:n yhteydessä, t.s. kokouksissa ja kokoontumisissa lukuun ottamatta tilanteissa, joissa tulkkausta ei voida järjestää käytännöllisistä syistä.

4. Den svenska regeringen skall säkerställa att alla viktiga EU-dokument skyndsamt översätts till svenska.
Ruotsin hallituksen on varmistettava, että kaikki tärkeät EU-asiakirjat viipymättä käännetään ruotsiksi.

5. Sverige ansluter sig till EU:s övergripande målsättning att alla medborgare förutom sitt modersmål skall lära sig minst två främmande språk.
Ruotsi sitoutuu EU:n yleistavoitteeseen, jonka mukaan kaikkien kansalaisten tulee opetella äidinkielensä lisäksi vähintään kaksi vierasta kieltä.

10 § Svenska språkets ställning inom näringslivet
Ruotsin kielen asema elinkeinoelämässä

1. Patenthandling måste vara översatt till svenska för att vara giltig i Sverige.
Patenttihakemusten on oltava käännetty ruotsiksi, jotta ne olisivat päteviä Ruotsissa.

2. Företag, som sluter någon form av avtal med svensk myndighet eller inrättning, som finansieras med skattemedel, måste tillhandahålla all relevant information i sammanhanget på svenska.
Yrityksen, jolla on mikä tahansa yhteys Ruotsin viranomaisiin tai laitoksiin ja joita rahoitetaan verovaroilla, on varauduttava antamaan kaikki asiaan liittyvä tieto ruotsiksi.

3. Företag som i annan lag än denna åläggs att tillhandahålla allmänheten information i något avseende, måste publicera denna information i första hand på svenska.
Yrityksen, jolla jonkin muun lain perusteella on oikeus jakaa yleisölle informaatiota, on julkaistava se ensisijaisesti ruotsiksi.

4. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera verksamhetsberättelser och årsredovisningar på svenska.
Yrityksen, joka on pääasiassa ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksensä ruotsiksi.

5. Alla arbetsrättsliga handlingar, såväl kollektivavtal som enskilda avtal, skall alltid upprättas i en fullständig och rättsligt giltig svensk version.
Kaikki työoikeudelliset asiakirjat, sekä yleiset että erityiset työsopimukset on aina kirjoitettava täydellisenä ja oikeudellisesti pätevänä ruotsinkielisenä versiona.

6. Om koncernspråket i ett företag är ett annat än svenska, har arbetstagarrepresentanter och arbetstagare rätt att begära översättning till svenska av alla dokument, som de enligt svensk lag äger rätt att ta del av. Om förhandlingar sker på annat språk än svenska, har de dessutom rätt till tolkning.
Jos yrityksen konsernikieli on muu kuin ruotsi, on työntekijäpuolen edustajilla ja työntekijöillä oikeus pyytää ruotsinkielinen käännös kaikista asiakirjoista, joihin heillä Ruotsin lain mukaan on oikeus. Jos neuvottelut käydään muulla kuin ruotsin kielellä, heillä on lisäksi oikeus tulkkaukseen.

7. Företag, som till sin huvuddel är svenskägda eller har sina huvudkontor i Sverige, måste publicera sina platsannonser på svenska. Parallell översättning till främmande språk är tillåten under förutsättning att den svenska texten står främst.
Yrityksen, joka on pääosin ruotsalaisomisteinen tai jonka pääkonttori on Ruotsissa, on julkaistava työpaikkailmoituksensa ruotsiksi. Rinnakkainen vieraskielinen käännön on sallittu sillä edellytyksellä, että ruotsin kieli on ensimmäisenä.

8. Offentliga anbud eller tävlingsbidrag kan alltid läggas fram på svenska. Vilka främmande språk som är tillåtna i respektive sammanhang avgörs från fall till fall.
Julkiset kuulutukset ja tarjouskilpailut on aina ilmoitettava ruotsiksi. Sallitut vieraat kielet näissä yhteyksissä ratkaistaan tapauksittain.

11 § Konsumenträtt
Kuluttajaoikeus

1. Juridiska avtal, försäkrings- och resevillkor och säkerhetsföreskrifter måste alltid finnas på svenska.
Lailliset sopimukset, vakuutus- ja matkaehdot sekä turvallisuusohjeet on aina oltava ruotsiksi.

2. Nya produkter måste alltid förses med en fullständig översättning av villkor och användningssätt, innan de kan introduceras på den svenska marknaden.
Ennen uusien tuotteiden markkinointia Ruotsissa niillä pitää olla täydellinen käännös ehdoista ja käyttötavoista.

3. Innehållsdeklarationer, bruksanvisningar, installationsanvisningar och skötselråd avseende allt från livsmedel, kemiska produkter, kläder, dataspel, sportartiklar och så vidare måste alltid finnas på svenska.
Elintarvikkeiden, kemiallisten tuotteiden, vaatteiden, tietokonepelien, urheilutarvikkeiden ym. tavaraselosteet, käyttö-, asennus- ja hoito-ohjeiden pitää aina olla ruotsiksi.

4. Ytterligare bestämmelser i fråga om språkanvändning kan förekomma i konsumentköplagen, konsumenttjänstlagen och i föreskrifter från exempelvis läkemedelsverket.
Lisämääräyksiä kielten käytöstä voi olla kauppaa ja palveluja koskevissa laeissa.

12 § Massmedia
Joukkoviestimet

1. De företag, SVT och Sveriges Radio, vars verksamhet regleras av Sveriges riksdag och regering, liksom TV4 och andra mediaföretag, som slutit avtal med den svenska staten, har ett särskilt ansvar för att värna om det svenska språket.
Niillä yrityksillä, SVT ja Ruotsin Radio, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät ja hallitus, samoin kuin TV4:llä ja muilla mediayrityksillä, joilla on sopimus Ruotsin valtion kanssa, on erityinen vastuu puolustaa ruotsin kieltä.

2. Programspråket i SVT, Sveriges Radio och TV4 är normalt svenska, om inte sändning sker på de nationella minoritetsspråken eller hemspråken, eller i undervisningssyfte.
Ohjelmakieli SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on normaalisti ruotsi, elleivät lähetykset ole kansallisilla vähemmistö- tai kotikielillä tahi ne lähetetään opetustarkoituksessa.

3. Minst en tredjedel av materialet i långfilms- och musikutbudet i SVT, Sveriges Radio och TV4 skall vara på svenska. Högst en tredjedel av samma utbud får ske på ett och samma främmande språk, i syfte att främja språklig mångfald.
Vähintään kolmannes pitkien elokuvien ja musiikin tarjonnasta SVT:ssä, Ruotsin Radiossa ja TV4:ssä on oltava ruotsinkielistä. Korkeintaan kolmasosa saa ollayhdellä ja samalla vieraalla kielellä kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi.

4. Mediekanaler, vilkas verksamhet regleras av Sveriges riksdag eller regering eller som slutit avtal med svenska staten, måste redovisa sin sändningstid utifrån språk, för att det skall vara möjligt att fastställa huruvida balansen är rimlig mellan olika språkområden.
Niiden mediakanavien, joiden toimintaa säätelee Ruotsin valtiopäivät tai hallitus tai joilla on sopimus valtion kanssa, on annettava selvitys lähetysaikojen kielellisestä jakaumasta, jotta voidaan todeta, onko tasapaino eri kielialueiden välillä tasapainossa.

5. Filmer och tv-program som sänds i de svenska tv-kanalerna enligt ovan skall ha en överordnad svensk titel.
Elokuvilla ja tv-ohjelmilla, joita lähetetään yllämainituilla ruotsalaisilla tv-kanavilla, on oltava ruotsinkielinen nimitys.

6. Inget reklaminslag får sändas uteslutande på ett främmande språk utan översättning på textremsa.
Pelkästään vieraskielisiä mainoksia ei saa lähettää ilman käännöstekstiä.

7. Språkanvändningen i etermedia regleras ytterligare i bl.a. radio- och tv-lagen.
Kielten käytöstä eetterimediassa säädetään lähemmin mm. radio- ja tv-laissa.

13 § Namngivning
Nimeäminen

1. Namn på platser och orter skall enbart ges på svenska utom i områden, där meänkieli eller samiska av hävd har talats, varvid parallella namn kan användas.
Paikoille ja alueille on annettava yksinomaan ruotsinkielisiä nimiä lukuun ottamatta alueita, missä perinteisesti on puhuttu meänkieltä tai saamen kieltä, jolloin voidaan käyttää rinnakkaisnimiä.

2. Namn på institutioner, allmänna organisationer, byggnader, projekt och så vidare, som initierats eller bekostats av svensk myndighet skall ges på svenska. Parallell namngivning på främmande språk kan ske om det är befogat, men under förutsättning att det svenska namnet står först.
Instituuteille, yleisille järjestöille, rakennuksille, projekteille ja niin edelleen, jotka ovat Ruotsin viranomaisten perustamia tai rahoittamia, on annettava ruotsinkielinen nimi. Vieraskielistä rinnakkaisnimeä saa tarvittaessa käyttää, mutta ruotsinkielisen nimen on oltava ensimmäisenä.

3 kapitel
Kappale

14 § Sanktioner
Seuraamukset lain rikkomisesta

1. En ny myndighet inrättas för att utöva tillsyn av denna lags efterlevnad och föra processer vid överträdelser av samma lag. Fram till dess fullgör Språkrådet dessa uppgifter.
Tämän lain seuraamiseksi ja rikkomusten seuraamusprosessien ajamiseksi perustetaan uusi viranomainen. Siihen asti Kielineuvosto huolehtii näistä tehtävistä.

2. De som kan ställas till svars för överträdelser av denna lag är myndigheter, institutioner, inrättningar och föreningar, som helt eller delvis finansieras med skattemedel, företag, som till sin huvuddel ägs av svenska medborgare, eller sådana som har sitt huvudkontor i Sverige liksom företag som har inträtt i någon form av ekonomisk förbindelse med svensk myndighet. Privatpersoner kan aldrig ställas till svars för överträdelse av denna lag.
Tämän lain rikkomisesta vastuullisia ovat viranomaiset, instituutit, laitokset ja yhdistykset, joita kokonaan tai osittain rahoitetaan verovaroin, yritykset, jotka pääosin ovat Ruotsin kansalaisten omistamia, tai joiden pääkonttori on Ruotsissa, samoin kuin yritykset, jotka ovat taloudellisessa suhteessa Ruotsin viranomaisten kanssa. Yksityishenkilöä ei voida asettaa vastuuseen tämän lain rikkomisesta.

3. Överträdelse av denna lag är förenad med vite, vars storlek är beroende av förseelsens art, om det inte av särskilda skäl anses obehövligt
Tämän lain rikkomisesta seuraa sakko, jonka suuruus riippuu rikkomuksen luonteesta, ellei erityisten syiden takia sitä katsota tarpeettomaksi.

oiva käännöstehtävä pakkoruotsintunneille, jokaiselle oppilaalle!