Okei.Vois ehkä joskus aloittaa tän lajin mutta olis muutamia kysymyksiä.
Ensinnäkin kuinka paljon kaatumista joutuu opettelemaan tai opetellaan,alussa? Kokeilin joskus aikidoa ja vaikka olen mielestäni suht urheilullinen ja ketterä niin aika tervaa oli ja ainakin puolet treeniajasta meni siihen sen hiomiseen. Olen ymmärtänyt että judossa kaatuminen ei ole ihan niin tarkkaa?
Ja mikä tämän kunto ja -kilpailujudon ero oikein on? Kun joidenkin seurojen sivut eivät tee mitään eroa. Pääseekö molemmissa kipuamaan vöissä ylöspäin samalla tavalla vai vain jälkimmäisessä? Ja jos joutuu kisaamaan vöiden perässä,otetaanko sitten painoluokkaperiaatteella vai?
Ensinnäkin kuinka paljon kaatumista joutuu opettelemaan tai opetellaan,alussa? Kokeilin joskus aikidoa ja vaikka olen mielestäni suht urheilullinen ja ketterä niin aika tervaa oli ja ainakin puolet treeniajasta meni siihen sen hiomiseen. Olen ymmärtänyt että judossa kaatuminen ei ole ihan niin tarkkaa?
Ja mikä tämän kunto ja -kilpailujudon ero oikein on? Kun joidenkin seurojen sivut eivät tee mitään eroa. Pääseekö molemmissa kipuamaan vöissä ylöspäin samalla tavalla vai vain jälkimmäisessä? Ja jos joutuu kisaamaan vöiden perässä,otetaanko sitten painoluokkaperiaatteella vai?
Vastaukset 6
Vanhimmat
judossakaan ; ) Sitä harjoitellaan voi sanoa jokaisessa harkassa ainakin osana lämmittelyä ja samaa hiomista tekee kaikki vyöarvosta riippumatta. Toki kaatumista harjoitellaan painotetusti harrastuksen alussa, mutta jatkossakin pyritään saamaan selkäytimeen automaattiseksi toiminnoksi tuli kaatuminen mihin suuntaan ja kuinka korkealta tahansa. Tulet huomaamaan sen tarpeellisuuden, kun yhden kerran tulet väärin alas!
Vyöarvoissa edetään oranssiin-vihreään asti judopassissa olevia väliaikoja noudattaen (tämä erityisesti junnuilla). Ajat ovat viitteellisiä ja esim. runsas kilpaileminen voi nopeuttaa vyön saantia. Jos ei kilpaile, voi tavallisen harjoittelun lisäksi osallistua seuratoimintaan ( vetäjänä, apuohjaajana, myöhemmin valmentajana) tai tuomaritoimintaan. Näillä kompensoidaan kilpailemisen puuttuminen ja vyöarvoja voi sitten korottaa. Toki vyökoe täytyy läpäistä.... Monissa seuroissa on eri harjoitukset kuntojudossa ja kilpailijoilla, koska tavoitteetkin ovat erilaiset.
Kilpailuissa on käytössä painoluokkajärjestelmä, joka ilmenee aina kisakutsussa. Siis paino ratkaisee, ei vyöarvo. On olemassa muutamia kisoja alempivöisille aikuisille. Kilpailuista saa tietyn kaavan mukaan kilpailupisteitä (voitetuista vastustajista siis) ja näitä vaaditaan ennen vyökoetta tietty määrä tiettyyn vyöhön. Jos pisteitä ei ole saanut kokoon, niin tätä sitten kompensoidaan tuossa ylempänä mainituilla muilla keinoilla.
Judoliiton www-sivuilla kahlaamalla saa kyllä hyvin tietoa näistä asioista, mutta ota rohkeasti yhteyttä johonkin seuraan. Kyllä sieltä neuvotaan käytännön asioissa.
Loppukaneettina sanoisin, että on hyvä muistaa vyön perimmäinen tarkoitus: se pitää takin kiinni.
riippuu seurasta ja vetäjästä. Jos haluaa oppia tekemään ukemin sitä pitää tehdä useita toistoja, mutta jos haluaa oppia tulemaan heitosta alas pitää lentää monta kertaa! Siinä se ukemi parhaiten kehittyy. Judoharjoituksen pääpaino ei saisi olla ukemissa ja useimmat vetäjät sisällyttävät ukemiharjoittelun alkulämmittelyyn, mikä alemmilla vöillä on ihan hyvä asia. Henkilökohtainen mielipiteeni on että ukemia ei tarvitse tehdä enää oranssin vyön jälkeen, koska siinä vaiheessa harjoituksissa heittoja pitäisi tehdä jo kohtuu paljon...siinä samalla uke saa ukemiharjoitusta. Toki perustaidot ukemissakin pitäisi hallita ennen kun aletaan tekemää isoja heittoja. Seurojen vetäjille sellainen huomio, että liiallisessa ukemiharjoittelussa saattaa olla syy siihen, että osa harrastelijoista lopettaa judon perukurssin jälkeen. Eli ei liikaa ukemia vaan enemmän vääntöä. Ukemia alkulämmittelyssä ja pieniä heittoja alussa josta suurempiin lämäreihin. Ja vaikka puhuttaisiin harrastelijoista niin osa heistäkin kaipaa rehellistä randoria!!!
Mitä ovat nuo tarkoittamasi suuret heitot? Esim. lonkkaheitto - siis se perusjuttu, jossa käsi kainalossa? Tai morote seoinage?
Mun mielestä kunto- ja kilpajudon ainoa ero on kulloinkin kyseessä olevan ihmisen omista tavoitteista. Kilpajudokan tavoitteena on kilpailu ja se todennäköisesti paistaa läpi hänen treenityylistään. Kuntojudokan tavoitteena on ylläpitää kuntoa ja kehittyä judokana.
Nämä siis jälkimmäisen ajattelutavan ihmiseltä. Kuljen samoissa treeneissä kilpailijoiden kanssa, teen samoja tekniikoita, erona vain psyyke. Näin minun mielestäni. Suuremmissa seuroissa voi kuntojudoryhmät olla erikseen.
Aika hyvä määritelmä edellisessä on kunto- ja kilpajudokan tavoitteista. Vyöarvoissa voi edetä molemmilla tavoitteilla. Kilpajudoka etenee menestyessään nopeammin.
Heitot opetetaan japanininkielisillä nimikkeillä, mitä ei pidä pelästyä, koska nimiä toistetaan jatkuvasti kurssien ja harjoitusten aikana. Voit tutustua vyökoevaatimuksiin:
http://www.dan-kollegio.fi/2 Graduoinnit/2.3 Graduointivaatimukset/2.3 Graduointivaatimukset.htm
Onko kuntoilijalla mahdollisuutta edetä mustavöiseksi ilman kilpailukokemusta?