Olemmeko estäneet superjääkauden?
Kaksi tutkijaa panee ilmastoteoriat uuteen järjestykseen, kertoo New Scientist. Ihmisen vaikutus ilmakehään onkin saattanut pelastaa meidät jääkatastrofilta.
Brittiläisen Edinburghin yliopiston Thomas Crowley ja kanadalaisen Toronton yliopiston William Hyde laskevat, että ihmisen vaikutus on pelastanut maapallon vaipumasta miljoonien vuosien mittaiseen jääkauteen.
Crowleyn teoria ei ole vedenpitävästi todistettu, mutta mahdollinen.
Tutkimus osoittaa, että monisoluisen elämän 500 miljoonaa ensimmäistä vuotta sujuivat maapallolla, jonka ilmasto oli paljon nykyistä lämpimämpi eikä jäätä ollut edes navoilla.
Viimeisimmällä lämpökaudella 100–50 miljoonaa vuotta sitten Etelämantereella kasvoi sankka metsä ja useat alueet Amerikasta, Euroopasta ja Afrikasta olivat meren peitossa.
Sen jälkeen ilman hiilidioksidipitoisuus on hitaasti pudonnut, minkä syy saattaa olla Himalajan vuoriston nouseminen. Samalla maapallon ilmasto on viilentynyt. Etelämantereelle alkoi muodostua jäätä 30 miljoonaa vuotta sitten ja pohjoisnavan ympäristöön myöhemmin.
2,5 miljoonaa vuotta sitten alkoi uusi kausi, jolloin ilmasto alkoi heilahdella rajusti. Silloin alkoivat vuorotella jääkaudet, jolloin jää peitti suuren osan planeettaa, ja nykyisen kaltaiset välikaudet.
Jääkausien aikana suuri osa Pohjois-Eurooppaa, Pohjois-Aasiaa ja Pohjois-Amerikkaa oli jopa nelikilometrisen jääkannen paitossa ja merenpinta oli jopa 120 metriä nykyistä alempana.
Tässä kehityskulussa nykyinen ilmasto on vain lyhyt siirtymävaihe. Crowleyn mukaan heilahtelu on rajuuntunut. Aluksi jääkausi ja sitä seuraava interglasiaalikausi toistuivat noin 41 000 vuoden välein. Viimeisimmät jää- ja välikaudet ovat kestäneet 100 000 vuotta. Samalla muutokset ovat syventyneet: jääkaudet ovat olleet entistä kylmempiä, mutta välikaudet eivät ole olleet sen lämpimämpiä kuin aikaisemmin.
Toinen lumipallomaa
Ihminen on nyt saattanut vaikuttaa tähän kehityskulkuun.
Crowleyn ja Hyden kehittämä ilmastomalli tuottaa hyytäviä tuloksia, kun siihen syötetään menneet ilmastotiedot: ilmasto on ollut putoamassa uuteen vakaaseen vaiheeseen, joka voi olla kymmeniä miljoonia vuosia kestävä jääkausi. Heilahdus kohti puolipysyvää jääkautta tapahtui jo 10 000–100 000 vuotta sitten.
700 miljoonaa vuotta sitten oli vaihe, jota kutsutaan ”lumipallomaaksi”, jolloin melkein koko maapallo oli jään peitossa. Alkeellinen elämä asui merissä. Myös hiilikaudella noin 300 miljoonaa vuotta sitten oli pitkiä jääkausia.
Nisäkkäiden aikakausi alkoi 63 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisen suku syntyi 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Varhaisimmat alkoivat vaikuttaa ilmastoon maanviljelyksen kautta noin 10 000 vuotta sitten.
Crowleyn ja Hyden ilmastomalli ei vielä vakuuta tutkijoita, sillä se on melko yksinkertainen. Sen avulla on kuitenkin mahdollisuus toteuttaa hyvin pitkiä ilmastoanalyysejä. Perusideaa pidetään lisätutkimuksen arvoisena.
Jo aikaisemmin ilmastotutkija Bill Ruddiman on esittänyt, että kivikauden maanviljelijät pysäyttivät jääkauden tulon lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ruddiman odotti kuitenkin vain yhtä uutta, aikaisempien kaltaista jääkautta, ei pysyvää jääplaneettaa.
Joka tapauksessa ihmiskunnan tekojen seurauksena ilmakehässä on nyt enemmän hiilidioksidia kuin ainakaan 800 000 vuoteen, eikä uhkana ole jääkausi vaan liian lämmön arvaamattomat seuraukset.
Kaksi tutkijaa panee ilmastoteoriat uuteen järjestykseen, kertoo New Scientist. Ihmisen vaikutus ilmakehään onkin saattanut pelastaa meidät jääkatastrofilta.
Brittiläisen Edinburghin yliopiston Thomas Crowley ja kanadalaisen Toronton yliopiston William Hyde laskevat, että ihmisen vaikutus on pelastanut maapallon vaipumasta miljoonien vuosien mittaiseen jääkauteen.
Crowleyn teoria ei ole vedenpitävästi todistettu, mutta mahdollinen.
Tutkimus osoittaa, että monisoluisen elämän 500 miljoonaa ensimmäistä vuotta sujuivat maapallolla, jonka ilmasto oli paljon nykyistä lämpimämpi eikä jäätä ollut edes navoilla.
Viimeisimmällä lämpökaudella 100–50 miljoonaa vuotta sitten Etelämantereella kasvoi sankka metsä ja useat alueet Amerikasta, Euroopasta ja Afrikasta olivat meren peitossa.
Sen jälkeen ilman hiilidioksidipitoisuus on hitaasti pudonnut, minkä syy saattaa olla Himalajan vuoriston nouseminen. Samalla maapallon ilmasto on viilentynyt. Etelämantereelle alkoi muodostua jäätä 30 miljoonaa vuotta sitten ja pohjoisnavan ympäristöön myöhemmin.
2,5 miljoonaa vuotta sitten alkoi uusi kausi, jolloin ilmasto alkoi heilahdella rajusti. Silloin alkoivat vuorotella jääkaudet, jolloin jää peitti suuren osan planeettaa, ja nykyisen kaltaiset välikaudet.
Jääkausien aikana suuri osa Pohjois-Eurooppaa, Pohjois-Aasiaa ja Pohjois-Amerikkaa oli jopa nelikilometrisen jääkannen paitossa ja merenpinta oli jopa 120 metriä nykyistä alempana.
Tässä kehityskulussa nykyinen ilmasto on vain lyhyt siirtymävaihe. Crowleyn mukaan heilahtelu on rajuuntunut. Aluksi jääkausi ja sitä seuraava interglasiaalikausi toistuivat noin 41 000 vuoden välein. Viimeisimmät jää- ja välikaudet ovat kestäneet 100 000 vuotta. Samalla muutokset ovat syventyneet: jääkaudet ovat olleet entistä kylmempiä, mutta välikaudet eivät ole olleet sen lämpimämpiä kuin aikaisemmin.
Toinen lumipallomaa
Ihminen on nyt saattanut vaikuttaa tähän kehityskulkuun.
Crowleyn ja Hyden kehittämä ilmastomalli tuottaa hyytäviä tuloksia, kun siihen syötetään menneet ilmastotiedot: ilmasto on ollut putoamassa uuteen vakaaseen vaiheeseen, joka voi olla kymmeniä miljoonia vuosia kestävä jääkausi. Heilahdus kohti puolipysyvää jääkautta tapahtui jo 10 000–100 000 vuotta sitten.
700 miljoonaa vuotta sitten oli vaihe, jota kutsutaan ”lumipallomaaksi”, jolloin melkein koko maapallo oli jään peitossa. Alkeellinen elämä asui merissä. Myös hiilikaudella noin 300 miljoonaa vuotta sitten oli pitkiä jääkausia.
Nisäkkäiden aikakausi alkoi 63 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisen suku syntyi 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Varhaisimmat alkoivat vaikuttaa ilmastoon maanviljelyksen kautta noin 10 000 vuotta sitten.
Crowleyn ja Hyden ilmastomalli ei vielä vakuuta tutkijoita, sillä se on melko yksinkertainen. Sen avulla on kuitenkin mahdollisuus toteuttaa hyvin pitkiä ilmastoanalyysejä. Perusideaa pidetään lisätutkimuksen arvoisena.
Jo aikaisemmin ilmastotutkija Bill Ruddiman on esittänyt, että kivikauden maanviljelijät pysäyttivät jääkauden tulon lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ruddiman odotti kuitenkin vain yhtä uutta, aikaisempien kaltaista jääkautta, ei pysyvää jääplaneettaa.
Joka tapauksessa ihmiskunnan tekojen seurauksena ilmakehässä on nyt enemmän hiilidioksidia kuin ainakaan 800 000 vuoteen, eikä uhkana ole jääkausi vaan liian lämmön arvaamattomat seuraukset.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuore amerikkalaistutkimus: Kasvihuonekaasut jäädyttävät ilmastoaYhdysvaltalaisen professori Denzel Baxterin johtaman ryhmän tutkimuksissa on saatu yllättäen selville, että kasvihuonekaasut eivät lämmitäkään ilmastoa vaan vaikutus on täysin päinvastainen.
Professori Denzel Baxterin mukaan ilmasto on viilentynyt 1980-luvulta lähtien. Baxter on tunnettu tupakkateollisuuden puolestapuhuja ja hänen aiemmat tutkimuksensa ovat todistaneet tupakoinnin ja syöpäriskin välisen yhteyden aprillipilaksi.
[Kuva: Mikko Piiroinen]
Tähän mullistavaan johtopäätökseen on tultu supertietokoneilla tehdyillä laskelmilla, jotka perustuvat viimeisen kymmenen vuoden ajalta kerättyihin sääsatelliittien keräämiin tietoihin. ”Odotettavissa onkin uusi jääkausi lähimmän 500 vuoden aikana”, Baxter kommentoi New Meteorologist-tiedelehdessä.
Tulokset ovat niin hätkähdyttäviä, että tiedemiesryhmä varmisti tulokset uusimalla laskelmat kolmeen kertaan.
Uusien tietojen valossa Suomi voi unohtaa tulevaisuutensa Tanskan kaltaisena maataloustuottajana. Parasta on nyt vaan alkaa rakentaa yhä paremmin eristettyjä asunto- ja toimistorakennuksia.
Päästötalkoot siis jatkuvat, mutta vähän eri syystä kuin aiemmin on annettu virheellisesti annettu ymmärtää.
[
Ice Age 3