Nykyisen autoni ostin uutena vuonna 2004. Malli Mazda6 2.0 elegance farkku. Ajomäärä tällä hetkellä 140.000km.
Auto on ollut varsin viaton. Kertaakaan ei ole tarvinnut pajalla käyttää (paitsi määräaikaishuollossa) eikä myöskään itse korjailla. Toisen parkkilampun vaihto etupäähän on ollut ainut rikkimennyt osa tähän mennessä. Ajovaloina on xenonit, joissa edelleen on valotehoa enemmän kuin uusissa halogenvaloissa. Ajotuntuma edelleen hyvä, tosin puuskittainen sivutuuli-keli ei ole erityisen kiva.
Yhteenvetona sanosin, että eipä ole minulla ollut yhtä huoletonta autoa koskaan, mutta seuraava autoni ei tule olemaan kuitenkaan mazda, koska samaa merkkiä en ole peräkkäin ostanut. Noh autonvaihto on edessä vasta noin 3-4 vuoden kuluttua, joten eipä mennä vannomaan mitään vielä....
Auto on ollut varsin viaton. Kertaakaan ei ole tarvinnut pajalla käyttää (paitsi määräaikaishuollossa) eikä myöskään itse korjailla. Toisen parkkilampun vaihto etupäähän on ollut ainut rikkimennyt osa tähän mennessä. Ajovaloina on xenonit, joissa edelleen on valotehoa enemmän kuin uusissa halogenvaloissa. Ajotuntuma edelleen hyvä, tosin puuskittainen sivutuuli-keli ei ole erityisen kiva.
Yhteenvetona sanosin, että eipä ole minulla ollut yhtä huoletonta autoa koskaan, mutta seuraava autoni ei tule olemaan kuitenkaan mazda, koska samaa merkkiä en ole peräkkäin ostanut. Noh autonvaihto on edessä vasta noin 3-4 vuoden kuluttua, joten eipä mennä vannomaan mitään vielä....
Vastaukset 13
Vanhimmat
on helmat ja lokasuojankaaret maalattu. Ainiin , niitähän ei lasketa !!!
tuon määrän. Kun aletaan puhua kilometrimääristä 300 000 -500 000 sitten voidaaan puhua myös kestävyysasioista. Muutaman vuoden välein autojaan vaihtavien ei tarvi miettiä kestävyysjuttuja tai luotettavuusjuttuja. Ruosteet on asia erikseen.
Jaaa...Mielenkiintoista, että esim. edellinen omistamani saksalaisvalmisteinen paskatti alkoi vaatimaan ylimääräisiä korjaamokäyntejä jo 60 tkm ajettuna, ja niitä sitten riitti joka huoltoväliin, parhaaseen parikin kertaa. Kuitenkin määräaikaishuollot tehty ohjelman mukaan ja ajo normaalia maantieajoa, suurin osa pitkää matkaa pääteillä. Eli ei pitäisi olla ylivoimaisen rasittavaa. Alle 200 tuhannen loppui hermot jatkuviin korjaamokäynteihin (viimeinen ja kallis niitti katalysaattorin irtoaminen putken sisällä..)ja ainaiseen epävarmuuteen pääseekö reissusta kotia omin voimin vai hinausauton kanssa. Ja paljon turhia kustannuksia lisukkeena..
Joten enpä todellakaan allekirjoita tuota väitettä. Lisäksi muutaman vuoden välein autoaan vaihtavien ei tarvitse sitäkään vähää noista tuostehöpinöistä piitata. Itse ainakin opin tuota luotettavuutta arvostamaan, ja huomasin sen, että uusi tai vähän ajettu ei tarkoita yhtä kuin huoleton, nykyisinkään. Mutta jos autoa ei välttämättä tarvitse joka arkipäivä ja kilometrit on vähäiset, niin silloin on toki sama tekniikan puolesta mikä kottero siinä pihassa seisoo.
Lähimmässä tuttavapiirissä on ollut sen verran erilaisia autoja, jotta voi heti sanoa, että ainakaan Alfa 156, rellu laguna, sitikka C5 ja pösö 206 eivät kestä lähellekään noita kilometrejä. Remppaa on piisannut.
VW pakussakin vaihdettiin kytkin jo 125 tkm lukemilla ja paineasetelma laukesi uudelleen 180 kohdalla.
Itsellä oli 626 vuosina 91-04 eli 13 vuotta.
Hämmästyttävän viaton autoa. Käsijarrun säätö ja leimaus tahtiin mentiin 10 ekaa vuotta. Vasta 240 tkm lukemilla löytyi eka löysä nivel.
Ja tuo on lähes kokonaan taajama-ajoa, mihin ei liity yhtään työmatka-ajoa.
Jos olisi ollut pitkä työmatka, niin 500 tkm olisi ollut helppo saavuttaa. Nyt se on yhellä papalla ja ikää on jo 20 vuotta ( 89-malli). Niin että milloinkahan ne ruosteongelmat oikeen alkaa vaivata.
Työkaveri ajoi -86 diesel masalla 550 tkm ennenkuin vaihtoi sen tuoreempaan- tietysti samaan merkkiin.
sen mitä paljon ajavat peruuttavat! Auto seisoo pihassa ja tänne kirjoitellaan asiantuntevia kommentteja ruostumisesta. Hän joka ajaa paljon oppii käytännön kautta arvostamaan huolettomuutta autoilussa. Näin se vaan poijjaat on!
kertakäyttöastioista. Ovat ainakin yhden kerran teknisesti luotettavia.
enää ikinä kun autojakin on vielä saatavilla. Olkaa onnelisisa matsa miehet, muut teille nauravat liikennevaloissa. Hävettäisi ajaa matsalla.
teksti sulla.
Enpähän ole itse ainakaan huomannut kenenkään nauravan liikennevaloissa sun muuallakaan.
Monet jopa pitävät kutos farkkuani upeana (esim. lehtiarvosteluissa) ja luotettavuus on sitten ihan omaa luokkaansa (voittaen lähes vuosittain erilaiset luotettavuustestit).
Jos jotain huolettaa ruostuminen, jota tapahtuu lähes kaikissa suojaamattomissa autoissa, niin miks ei laita muutamaa satasta uutena suojaukseen?
Jos auto on sellainen, että sitä pitää jatkuvasti uudesta lähtien olla korjailemassa, niin enpä todellakaan ota toista samanlaista. Kuten paskattia.
Jos auto on teknisesti luotettava ja hyvä ajaa, niin sellaisen otan uudelleenkin. Kuten kuutosen. Nyt on kahdella kuutosella yli 300 tuhannen km kokemus ilman yhtään ylimääräistä huoltokäyntiä.
Tee siitä ihan minkälaisia kertakäyttöastia päätelmiä haluat...Jos ensimmäisestä astiapaketista tippuvat pohjat jatkuvasti, niin en toista ota. Jos ovat hyviä, niin saatan ottaakin. Osta sinä toki niitä vuotavia astioita kerta toisensa jälkeen...
Jos ostaa vaikkapa sellaisen 30-40 tonnia maksavan uuden auton, jonka kanssa on yhtä remonttia ja taistelua, niin sinäkö varmuuden vuoksi ostaisit samanlaisen seuraavaksikin autoksi. Ihan vaan varmistaaksesi, onko seuraavakin samanlainen? Onnea vaan valitsemallesi tielle. Väitän, että moni muu vaihtaa merkkiä tuossa vaiheessa. Ja päinvastoin, jos on tyytyväinen johonkin, niin sitä voi harkita myös uudelleen. Suurimmalla osalla ihmisiä on taipumus ostaa hyvien kokemusten jälkeen samantapaista, mutta sinä ostat aina paskan tilalle uuden paskan varmistaaksesi josko olis samanlainen paska uudestaan.
tosin olen ajanut autolla kilometrit 180-305 tkm. Yhtään ylimääräistä korjaamokäyntiä ei ole ollut. Pari polttimoa olen toki vaihtanut. Pieni raapaisu tuli toiseen alahelmaan ja ne maalattiin molemmilta puolilta. Samalla tutkittiin kori, se oli täysin ruosteeton vaikka auto on 90-luvulta. Sanomattakin lienee selvää, että kyseessä ei ole Mazda eikä mikään muukaan japanilainen. Kun autolla ajetaan pitkiäkin matkoja kannattaa alle ottaa kunnollinen peli.
Mazdoja 626 vm 89 ja 626 vm 99. Mutta M6 vm 2004 oli fiasko, ovet vaihtoon ja alusta maalaukseen. Tämä viimeinen oli se mikä oli ruostesuojattu ja ajettu samoissa oloissa kuin aikaisemmat 50 tkm. Jouduin myös jonottamaan lahdessa ruostekorjaukseen, koska paikallinen jälleenmyyjä etsi uusia peltikorjaamoita tähän hommaan. Eli muitakin oli jonossa. Olin yli 15 vuotta ns. Mazda mies. Toivon että luottamus joskus palaa..... Tekniikka toimi kaikissa aina.
Kyllä myös täällä oli samanlaisia ja yhtä pahoja ruosteongelmia, ei kelvannut enää edes katsastajalle vaan edessä olisi ollut kallis vaurioiden korjaus ja mätä mikä mätä, joten panin vahingon kiertoon eli vaihdoin auton pois. Ainakin autokatsastajan tiedon mukaan Mazdissa on juuri näitä ruosteongelmia ja etenkin pohjarakenteissa, ilmeisesti puutteellisen tehdassuojauksen johdosta tai liekö materiaaliheikkouttakin laadullisesti.
Muuten meilläkin Mazda pelitti ihan hyvin muutamia käyntihäiriöitä lukuun ottamatta. Huollot tosin ei mitään halpoja olleet.