Onko totta, että työryhmä vakuutuslääkäreitä tutkii tilannetta? Talossa liikkuu uutta tietoa.
Altistuksetko homeilla loppuvat kokonaan?
"ei voi tutkia"
16860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Työpaikallasiko?
kosteusvauriossa EI KUKAAN ole vielä koskaan sairastunut homeista. TTL:n altistuskokeet Af:lla on ollut täyttä HUIJAUSTA !
Ongelman kosteusvauriossa aiheuttaa ns. aminohappoantibiootit, jotka betonissa muhivat bakteerit ovat valmistaneet seinien ja lattioiden tasoiteaineissa vuoteen 1995 asti käytetyistä proteiineista. Nuo proteiinit ovat lähtöisin teurasjätteestä ja maidon proteiinista.
Huvittaa tuo "työryhmä" vakuutuslääkäreitä. He toimivat ns. järjestäytyneen rikollisuuden palveluksessa. Uskon, että he joutuvat tuotapikaa vastuuseen tekemisistään.
ystävällisin bakteerimyrkkyterveisin
Pekka Nikkola
FM (biokemia)
toistaiseksi vielä maamme ainoa rehellinen kosteusvaurioekspertti.
sairastutaan kosteusvaurioiden seurauksena, ei se vuoteen -95 päättynyt eikä betonirakennuksiin. Esimerkiksi uusia puurakenteisia omakotitaloja on mennyt pilalle jo ennen lopputarkastuspäivää ja perhe on alkanut sairastella heti sisäänmuuton jälkeen. Työpaikkani on betonielementeistä mutta uudempaa rakennuskantaa ja täällä sairastetaan. Ikävä kyllä.
sivua 2183 Majvik-juhlanumerosta. Tarkoitan sitä, jossa on jäljellä vain kaksi asiaa. Jo herkistyneet tulevat siis herkiksi homeiden ja bakteereiden kuorikerroksen GLUKAANILLE. Juuri tästä johtuu, että jo sairastunut ei pysty enää oleskelemaan korjatussakaan rakennuksessa.
Sitten jos huomioidaan vuoden 1995 jälkeen rakennetut rakennukset, niin jos nimittäin lattiakaivosta pääsee vettä imeytymään betonivaluun (koskee toki koko rakennuskantaamme), niin veden mukana menee kyllä riittävä määrä ravinteita, joista Streptomyces-sädesienibakteerit ja Bacillus-bakteerit valmistavat näitä aminohappoantibiootteja.
Kolmantena täytyy vielä huomioida nämä ns. tempera-maalit, joissa on yhä tänä päivänä proteiinia lisäaineena. Tempera-maalit ovat tunnetusti erittäin hyviä betonipinnan maaleja.
Ikävä kyllä asianlaita on juuri edellä kuvatun kaltainen.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
viemärissä eikä temperamaalejakaan ole näissä virastotaloissa näkynyt... minusta nyt yksinkertaistat asioita vähän liikaa. Minä olen varmasti jo herkistynyt ennestään, mutta kyllä uudemmissa taloissa tuotetaan myös ihan uusia sairastuneita.
mainitsemat "uudet sairastuneet" ovat sairastuneet jo jossain aikaisemmin näille bakteerimyrkyille. Noita myrkkyjä on valtavasti näissä julkisissa betonielementtirakennuksissa. Niitä on joka kylässä ja kaupungissa kymmeniä tuhansia.
Niin sinä tunnut olevan temperamaaliekspertti, niin mistä sinä tosiaan tiedät, että niitä ei ole käytetty uusissa rakennuksissa?
Ja jos täysin uusia sairastumisia tuotetaan uusissa rakennuksissa, niin ei niissä kyllä kukaan sairastu homeitiöistä. Jos joku yksinkertaistaa näitä asioita, niin se olet sinä: kuvittelet koko ajan, että kosteusvauriossa sairauden aiheuttavat homeet. Ei kuule sinnepäinkään.
Jos katselet näitä satoja raportteja, mitä Lääkärilehti, TTL, STM tai KTL on tuottanut, niin niissä kaikissa unohdetataan TAHALLISESTI niinkin selvä asia kuin bakteereiden ympäristöönsä erittämät sekundaarimetaboliitit. Niistä ei puhuta mitään. Se on TABU ja tuon takia jo sadat tai mahdollisesti tuhannet ovat jo kuolleet.
Muistakaa, että jo kahdessa väitöskirjassa tältä vuodelta osoitetaan, että itiöiden hengittäminen on suorastaan terveellistä. Merkittävää, että tuossa toisessa on mukana professori Tari Haahtela ja toisen on tehnyt TTL:n epidemiologi ja vastaväittelijänä oli TTL:n pääjohtaja, joka on myös toksikologi.
Tämä riisuttu sivu 2183 on tärkeä sivu, siinä on sanottu kaikki:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000039287983
Voisitko ystävällisesti kopioida tähän Majvik-I juhlanumerosta artikkeli:
Helena Keskinen - Henrik Nordman
Kosteusvaurioon liittyvät oireet - miten potilaat tutkitaan ?
Siinä Henkka kirjoittaa erittäin mielenkiintoisia asioita, joita olisi mukava kommentoida.
Pekka Nikkola
että Majvik 1 on peräisin viime vuosituhannelta. Sen on korvannut ja nykyään on voimassa Majvik 2, jota voit lukea tästä linkistä:
http://personal.inet.fi/yhdistys/tyhosa/majvik2.pdf
on täyttä PUPPUA!
että et ole kosteusvaurioekspertti ja mitä tulee rehellisyyteesi, niin ainakaan tänne kirjoittamasi ristiriitaiset tarinasi eivät anna sinusta kuvaa rehellisenä ihmisenä.
kuule, en minä ole väittänyt että vain homeet sairastuttavat mutta bakteerit eivät :-) Ei kai kukaan muukaan ole täällä kiistänyt bakteereiden vaarallisuutta, sen sijaan sinä kerrot että homeet, jopa hometoksiinit, ovat ihan vaarattomia. (Minulla ei ylipäätään ole mitään omia "teorioita" tästäkään aiheesta, kirjoitan omasta sairaudestani, omasta hometalostani.)
Kirjoitit:
MUISTAKAA, että jo KAHDESSA VÄITÖSKIRJASSA TÄLTÄ VUODELTA osoitetaan, että ITIÖIDEN (homeet) HENGITTÄMINEN ON SUORASTAAN TERVEELLISTÄ.
Merkittävää, että tuossa toisessa on mukana professori Haahtela ja toisen on tehnyt TTL:n epidemiologi ja vastaväittelijänä oli TTL:n PÄÄJOHTAJA.
Et näytä muistavan, että SK:lle 8.12.2006 antamassasi haastattelussa kerroit TTL:n maaliskuussa 2002 tekemän toisen A.fumigatusaltistuksen aiheuttaneen sinulle TTL:n toteaman ALTISTUKSEN JÄLKEISEN KROONISEN allergisen alveoliitin sekä KROONISEN KEUHKOPUTKITULEHDUKSEN.
Kertomasi mukaan elokuussa 2000 Forssan koulussa alkanut työpaikka-altistuksesi päättyi maaliskuussa 2001, koska jouduit sairaslomalle korkean verenpaineen takia, ei siis MYRKKYALVEOLIITIN takia. Ja mainitsemastasi ALVEOLIITISTA koululääketiedeoppineet eivät keuhkopolilla eivätkä TTL:llä todenneet sinulla häivääkään ENNEN TTL:n marraskuussa 2001 tekemää ensimmäistä A.fumigatusaltistusta.
Pyytämäsi toisen, maaliskuussa 2002 tapahtuneen A.fumigatusaltistuksen seurauksena, TTL totesi sinulla kroonisen alveoliitin kuin myös KROONISEN KEUHKOPUTKITULEHDUKSEN.
A.fumitatuskokemustesi jälkeen ihmettelen miksi jaksat kertoilla tällä palstalla vuodesta toiseen, että homealtistus on suorastaan terveellistä.
NO MINUT III:s tyypisenä herkkänä homeallergikkona HOMEALTISTUS, myös luonnonhomealtistus pystyy päästämään pois päiviltä, sanokoot tutkijat mitä tahansa.
Päiviltä päästäminen onnistuisi minulta myös maidonjuomisella.
Haahtelan mukaanhan maitokin vain kipristelee mahaa tai kutiaa iholla.
Mitä Haahtela-oppeihin tulee, niin näytti olevan ensimmäinen syksy tänä vuonna, kun Haahtelan opettamat Astma-
ja allergianeuvojat eivät kehottaneet kansalaisia kitkemään pujoja. Haahtelan mielestähän pujot allergisoivat suomalaisia ja siksipä E-K:n Astma ja allergiainsituutti perusti muutama vuosi sitten oikein pujoviljelmiä Joutsenoon pujoallergikkojen toteamista varten.
jälleen?
lääkäreistä, koska heidän palvelunsa ei kelpaa enää todennäköisesti kuin vankeinhoitolaitoksen terveydenhoitopalvelujen järjestämiseen.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
tapaturmaeläkkeiden myöntämistä kiristetään. Samoin sen, että ammattitautitutkimuksiin pääsy on vaikeampaa kuin ennen. Vakuutusyhtiöt yrittävät keplotella itsellensä pienemmät korvaukset sillä tavoin, että työkyvyttömyyseläkkeestä saa puolet ja tapaturmaeläkkeestä sitten loppupuolen. Vakuutusyhtiö säästää siis puolet eläkekuluistaan. Onko tämä muuta kuin voitonmaksimointia jollain taholla?
Koko noin 30-päisessä työryhmässä on vain yksi vakuutuslääkäri. Ammattiyhdistykset ovat vahvasti edustettuina. Lopullisesti asiasta päättää eduskunta.
Tässä vaiheessa on olemassa vasta työryhmän mietintö. 90-sivuisessa mietinnössä homealtistumista on käsitelty parin sivun verran. Tässä ote muistiosta siltä osin:
6.5 Kosteusvauriomikrobeihin (homealtistukseen) liittyvät ammattitaudit
Homeisiin - tai oikeammin kosteusvauriomikrobeihin liittyvät terveydelliset ongelmat ovat Suomessa
yleisiä, eivätkä ne rajoitu työpaikalle. Erityisongelmana työhön liittyvissä kosteusvauriomikrobitapauksissa
on usein, että altistuminen ei niinkään liity itse työn tekemiseen, vaan usein rakennukseen,
jossa työtä tehdään. Työolojen terveydellisyydestä huolehtiminen kuuluu työnantajan työsuojeluvelvoitteisiin.
Työryhmä on arvioinut kosteusvauriomikrobeihin liittyviä ongelmia mm. HUS:n keuhkoklinikan ylilääkäri,
professori Henrik Riskan ja Työterveyslaitoksen asiasta antaman lausunnon perusteella. Lisäksi
työryhmän asettama lääkäriasiantuntijaryhmä on kuullut professori Tari Haahtelaa Iho- ja allergiasairaalasta. Työryhmällä on ollut käytössään myös sosiaali- ja terveysministeriössä 28.2.2007 laadittu
muistio kosteusvaurioiden aiheuttamista terveysongelmista.
Ammattitautina tarkoitetaan ammattitautilain mukaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti
aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Ammattitautiasetuksen
(1347/1988) mukaan biologisilla tekijöillä tarkoitetaan mm. bakteereja ja homeiden vapauttamia itiöitä
ja muita biologisesti aktiivisia aineita. Tyypillisinä sairauden muotoina mainitaan homepölykeuhkosairaus,
homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama oireyhtymä
(ODTS). Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan myös muu sairaus voi oikeutta korvaukseen, jos
syy-yhteys voidaan osoittaa yleisellä tasolla ja yksilötasolla. Pelkkää oireilua ei sen sijaan voida korvata,
koska kysymyksessä ei ole ammattitautilain edellyttämä sairaus.
Työryhmä toteaa, että kosteusvauriomikrobialtistukseen liittyvien sairauksien toteaminen ammattitaudiksi
tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin muidenkin sairauksien kohdalla. Diagnostiikka on
tavallista vaikeampaa ainakin kolmesta syystä: 1) altisteen määrittäminen voi olla vaikeaa, 2) työpaikalla
ja muissa tiloissa voi esiintyä samoja altisteita ja 3) sairaus voi ilmetä vain oireiluna työpaikalla
ilman objektiivisesti mitattavia toiminnan rajoituksia. Tällöin henkilö voi olla työpaikan ulkopuolella
täysin oireeton tai saada samankaltaisia oireita muissakin ympäristöissä.
Diagnostiikan lisäksi kosteusvauriomikrobisairauksiin liittyy ongelmia myös korvattavissa tapauksissa.
Esimerkiksi työpaikalla oireileva, mutta sen ulkopuolella oireeton henkilö katsotaan työkykyiseksi
sekä tapaturmavakuutuksen että sairausvakuutuksen työkyvyttömyyskorvauksien näkökulmasta, koska
hän on kykenemätön suorittamaan entisiä työtehtäviään ainoastaan sellaisissa työtiloissa, joissa esiintyy
kosteusvauriomikrobialtistusta. Tämän seurauksena henkilö voi jäädä kokonaan ilman ansionmenetyskorvauksia
taudin akuuttivaiheen jälkeen.
Kosteusvauriomikrobialtistukseen liittyvät terveydelliset ongelmat ovat varsin yleisiä, mutta tiedot
niiden täsmällisistä aiheuttajista ovat edelleen puutteellisia. Asiantuntija-arvioiden mukaan pääosa
tapauksista syntynee muulla kuin allergisella pohjalla. Mukana ovat homeiden lisäksi mm. bakteerikontaminaatioon
liittyvät toksiinit. Näiden mittaamiseen liittyy toistaiseksi ratkaisemattomia ongelmia.
Suuri osa tapauksista on siten sellaisia, joissa taudin aiheuttajat eivät ole yksiselitteisesti mitattavissa
ja todettavissa.
Työpaikoilla esiintyvät kosteusvauriomikrobialtistukseen liittyvät ongelmat ovat sinänsä kiistattomia.
Useissa tapauksissa voidaankin puhua työperäisistä oireista, vaikka nykyisin kriteerein ammattitautia
ei voidakaan taudin epäspesifin luonteen johdosta diagnosoida. Kysymys on erityisesti lääketieteellisen
tiedon puutteesta ja siihen liittyvästä menetelmien kehittymättömyydestä. Keuhkoputkialtistuskokeella
voidaan nykyisin osoittaa syy-yhteys vain yhteen kosteushomelajiin, joten sitä ei voida pitää
ammattitautidiagnostiikassa ratkaisevana seikkana. Nykyisillä välineillä toteutettu PEF -seuranta on
luotettava menetelmä keuhkoputkien reaktiivisuuden tutkimuksessa. Se on kuitenkin luonteeltaan epäspesifi
eikä siten yksin täytä ammattitautilainsäädännön edellyttämän yksilötason syy-yhteyden vaatimuksia.
Yksilötason syy-yhteyspäätelmiä vaikeuttaa lisäksi se, että epidemiologisten tutkimusten perusteella
arvioidut riskisuhteet ovat säännönmukaisesti olleet selvästi alle 2.
Kosteusvauriomikrobialtistukseen liittyvien sairauksien ammattitautidiagnostiikka perustuu siten nykyisin
lääketieteelliseen kokonaisharkintaan, jossa esimerkiksi osoitettu spesifi allergia ja luotettavasti
toteutettu PEF-seuranta voivat tukea diagnoosia. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin runsaasti ja yksilödiagnostiikka vaikeaa.
Silloinkin, kun ammattitautidiagnoosi on voitu tehdä, lääketieteellisesti arvioitu toimintakyvyn alentuma
on yleensä niin vähäinen, ettei pitempiaikainen ansiomenetyksen korvaaminen ole ollut perusteltua.
Osassa tapauksista voitaisiin tilannetta helpottaa tukemalla työpaikalla oireilevan henkilön siirtymistä
toiselle työpaikalle ammattitaitoa vastaaviin työtehtäviin niissä tapauksissa, joissa työtiloja ei
kohtuullisista korjaustoimenpiteistä huolimatta saada ammattitaudin kannalta soveltuviksi. Tästä syystä lievienkin tapausten diagnosoiminen on tärkeää, vaikka lääketieteen nykymenetelmien rajoituksista
johtuen toimenpiteiden painopisteen tulee olla työsuojelussa.
Oireiden laajan esiintyvyyden aiheuttaman lääketieteellisen tutkimustarpeen oikean kohdentamisen
avuksi voitaisiin käyttää oireluokitusta, jossa vaikein luokka edellyttäisi välittömiä hoito- ja tutkimustoimia
ja lievimpään luokkaan kuuluvia tapauksia voitaisiin pitää siinä määrin lievinä, ettei niiden
perusteellinen tutkiminen olisi mielekästä.
Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien ammattitautien diagnostiikkaan liittyvät ongelmat ovat pääasiassa
lääketieteellisiä ja liittyvät erityisesti spesifin syy-yhteyden määrittämisen vaikeuksiin. Kun sekä
keuhkoputki- että nenäaltistuskokeiden merkitys on vähäinen tai joissakin tapauksissa suorastaan kyseenalainen,
tarvittaisiin muulla tavoin määritellyt lääketieteelliset kriteerit, joiden perusteella yhdenmukainen
ammattitautien diagnostiikka ja korvauskäytäntö olisi mahdollista. Asian ratkaisemiseen
lainsäädännöllisin keinoin ei työryhmän arvion mukaan ole tällä hetkellä tiedollisia edellytyksiä. Tällä
hetkellä ei ole myöskään olemassa sellaisia lääketieteellisiä menetelmiä, joilla voitaisiin kiistattomasti
osoittaa ammattitautilain edellyttämä todennäköinen ja pääasiallinen syy-seuraussuhde yksilötason
oireilun ja työympäristön kosteusmikrobialtistuksen välillä ilman todettua sairautta.
Tuoreiden muutoksenhakupäätösten mukaan PEF–seurantaa ei ole hyväksytty ammattitautidiagnoosin
perusteeksi kosteusmikrobialtistuksen yhteydessä. Tämän vuoden alusta julkaistu ns. Majvik -suositus
ei työryhmän mielestä siten sellaisenaan riitä tapaturmavakuutuksen edellyttämän syy-yhteyden arviointiin.
Suositusta tulisi työryhmän mielestä täydentää lainsäädännön jatkovalmistelun yhteydessä
yksityiskohtaisemmalla perusteluettelolla, jossa todennäköisyysarviossa huomioitavat, korvattavuutta
puoltavat ja sitä vastaan puhuvat tekijät olisi seikkaperäisesti esitetty. Kysymys ei olisi diagnostiikasta,
vaan niiden lääketieteellisten ja muiden edellytysten selvittämisestä, joilla riittävien lääketieteellisten
menetelmien puuttuessa kosteusvauriomikrobialtistukseen liittyvät sairaudet voitaisiin riittävin ja yhtenäisin
perustein korvata ammattitautina. Tämä valmistelu edellyttää alan korkeatasoista lääketieteellistä
asiantuntemusta (HUS Iho- ja allergiasairaala, Työterveyslaitos) ja korvausjärjestelmän tuntemusta.
Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien yhdenmukaisten korvausperusteiden tarkempaa
määritystä koskevan jatkotyön pohjaksi soveltuisi Majvik-II -suosituksen lisäksi mm. seuraava esimerkinomainen
luettelo kosteusvauriomikrobien aiheuttamien ammattitautien syy-seuraussuhteen
arvioinnissa käytettävistä perusteista. Sen pohjana on sisäilmaongelmien tutkimuksissa syyseuraussuhteiden
arviointiin käytetty luokittelu:
1. Työskentelytiloissa on objektiivisin tutkimuksin osoitettu kosteusvaurio ja siihen liittyvä kosteusvauriomikrobikasvu
ja kosteusvauriomikrobien tai niiden tuottamien tekijöiden joutuminen hengitysilmaan
2. Työntekijä on työssään altistunut näille kosteusvauriomikrobeille tai niiden tuottamille tekijöille
3. Työntekijällä esiintyy kosteusvauriomikrobialtistukseen sopivia oireita, ja mikäli samoissa tiloissa
on useampia työntekijöitä, oireita esiintyy muillakin
4. Työntekijän oire- ja sairaushistoria sopivat kosteusvauriomikrobien aiheuttamaksi
5. Asianmukaisesti diagnosoitu kosteusvaurioaltistuksen aiheuttamaksi sopiva sairaus kuten esimerkiksi
allerginen nuha, silmän sidekalvon tulehdus, astma tai ODTS. Ammattitautidiagnoosia tukee
spesifi altistuskoe silloin, kun se on lääketieteellisesti tarpeen ja mahdollista suorittaa. Samoin luotettavasti
työpaikalla toteutettu PEF- seuranta tukee ammattitautia, mutta ei yksinomaisena tutkimuksena
varmista diagnoosia
6. Kosteusvauriomikrobialtistumisen loppuminen vähentää ja altistuksen uudelleen alkaminen lisää
oireita
7. Asianmukaisten erotusdiagnostisten tutkimusten perusteella sairaudelle ei ole osoitettavissa muuta
syytä eikä sairauksia selittäviä muita ympäristötekijöitä todeta (esim. asunnosta tai vapaa-ajan tiloista).
Lisäksi SAK:n, STTK:n, Akavan ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajien mielestä kosteusvauriomikrobien
aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneen työntekijän työpaikan vaihdosta tulee tukea
kuntoutuksellisin keinoin silloin, kun paluu entiseen työhön estyy sen vuoksi, ettei työnantaja pysty
tarjoamaan ammattitaudin kannalta sopivia työtiloja kohtuudella edellytettävistä korjaustoimenpiteistä
huolimatta. Tuen tulee sisältää työn vaihtomahdollisuuksien selvittämisen sekä työnhaun ja tarvittaessa
työllistymistä tukevan työhön valmennuksen ja työharjoittelun korvaamisen täydellä ansionmenetyskorvauksella
enintään kuuden kuukauden ajalta. Samoin mainittujen jäsenten mielestä tulee perustaa
erillinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on lainvalmistelun jatkotyön aikana esittää ja ratkaista
miten ja millä edellytyksillä kosteusvauriomikrobien aiheuttaman muun sairauden kuin ammattitaudin
vuoksi työstä omassa työpaikassaan estyvät työntekijät voisivat olla oikeutettuja tapaturmavakuutuslain
mukaisiin korvauksiin mm. työpaikan vaihdoksen tukena. Työn pohjana tulee soveltuvin osin
käyttää edellä esiteltyä syy-seuraussuhteiden arviointiin käytettyä seitsemänkohtaista luokittelua.
Työryhmä on päässyt yksimielisyyteen vain seuraavasta lainvalmistelun yhteydessä noudattavasta
menettelystä.
Ehdotus
Yhteistyössä lääketieteellisten asiantuntijoiden kanssa tulisi kehittää lainvalmistelun jatkotyön aikana
riittävän täsmällinen ja sekä lääketieteelliset että korvausjärjestelmän edellyttämät kriteerit täyttävä
diagnostinen käytäntö, jonka avulla olisi mahdollista arvioida yhdenmukaisesti kosteusvauriomikrobialtistuksen
työryhmä ei ole kokoontunut vielä kertaakaan.