Oikeita sanoja

Juuri näin...nuo äänettömyyden
läheisyys ilman sanoja,

tunne läheisyyden puhumattomuuden
voimasta ja lukea se - rakkaudeksi

edes jollain eleellä....

tärkeä ominaisuus kuin taito
lukea sanattomia lauseita.

Ja puhuu siitä vasta kun on löytänyt
ne oikeat sanat - tunteilla
varustettuina.

tulee Chydeniuksen
' Sinua, Sinua rakastan ' eittämättä heti mieleen.

Alku on jo jotenkin niin kiehtova
' lue minusta sekin mitä en sano '
ja jatko - äärettömän kauniita lauseita.

Ei ole montaa säettä, ei liikaa sanoja.
Vain ja ainoastaan se olennainen, jonka vain
Sinä aina yhtä ainutkertaisesti taidat kirjoit-
taa.

Näihin runoihisi on niin helppoa unohtua,
unohtua - kiitos.

Kuka keksikin Rakkauden,on
sormensa sydänten taikurin.
Kuka kehitti kaipauksen,
on sydämensä mystisen kulkurin.

Kuka istutti ihmiseen ikävän,
hänen sielunsa elävästä kullasta.
Kuka löysi yhteisen yön ja päivän,
valkolintuna on lentänyt taivasta.

Kuka Rakkaudet kokoaa yhteen saattaa,
hän on luona alttarin hohtava.
Kuka kädet ja sylit yhteen suottaa,
ei häntä näy mutta on kaikkialla oleva.

Kuka kohtuu istuttaa pikku siemenen,
hän elämäksi antaa jotain suurta.
Kuka elämän sytyttää rintaa pikkuisen,
löydät hänet kun katsot taivaankaarta.


http://www.youtube.com/watch?v=X-P-jg6QGjM


Kiitos runostasi.

Kun oppii löytämään
toisesta Rakkauden ilman
tekoja ja sanoja, se
kai on sitä oikeaa
Rakkautta.

Hyvin herkkä ja kaunis
runo sinulta.

Täällä ainakin jää suli...

Hyvä runo sinulta.