Talvi on tullut tunturimaahan.
Lumi kuoruttaa puut
ja muuttaa ne uinuviksi patsaiksi.
Sielun maisemakin menee talvi levolle
ja valkoisen peiton päälensä vetää.
Tuulet tuivertaa
tuiskuttavat sydämeen
kaipauksen muistoihin luo
kesään onnea
lämpöä täynnä monella tapaa olevaan...
Paljon silloin suudeltiin
lapset sanoivat että taas ne lääppii toisijaan
kuinka pikkuiset suuttuivat
kun kiusattiin niitä tyttöjen pusuilla
ja rohtuneet huulet
taas työhönsä laitettiin.
Kylmyys sopii pakastamiseen
pitäisi säilöä onnen tunteita
hellyyttä varastoon
ja ottaa käyttöön vahvistamaan
pientä rakkauden purtta haverien uhassa
elämän myrskyisillä vesillä.
...Niin...
...Olen väsynyt ajatuksiini
kun ne kipuja sydämeen tuo
satuttavaa kylmyyttä...ja rakkauden muistoja.
Lumi kuoruttaa puut
ja muuttaa ne uinuviksi patsaiksi.
Sielun maisemakin menee talvi levolle
ja valkoisen peiton päälensä vetää.
Tuulet tuivertaa
tuiskuttavat sydämeen
kaipauksen muistoihin luo
kesään onnea
lämpöä täynnä monella tapaa olevaan...
Paljon silloin suudeltiin
lapset sanoivat että taas ne lääppii toisijaan
kuinka pikkuiset suuttuivat
kun kiusattiin niitä tyttöjen pusuilla
ja rohtuneet huulet
taas työhönsä laitettiin.
Kylmyys sopii pakastamiseen
pitäisi säilöä onnen tunteita
hellyyttä varastoon
ja ottaa käyttöön vahvistamaan
pientä rakkauden purtta haverien uhassa
elämän myrskyisillä vesillä.
...Niin...
...Olen väsynyt ajatuksiini
kun ne kipuja sydämeen tuo
satuttavaa kylmyyttä...ja rakkauden muistoja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
runokotkalle.
Hieno runo kuule.
Tämä on talvisen kaunis monine lauseineen,
ekan säkeistön kuorrutus ja uinuvat patsaat.
Ja kuinka juohevasti runo kulkeekaan luonnosta
sielun maisemaan - wau.
Toisessa säkeessä edetään yhtä luontevasti
tuulien tuiverruksista sydämeen ja toisaalta ke-
sän lämpöön.
Kolmas säe on leikittelevän hauska.
Kohta missä lapset sanoivat jotain. Se olisi ol-
lut hyvä laittaa " taas ne lääppii toisiaan "
Koska sana lääppii sopii lapsen suuhun, mutta ei
rakkausrunon rakenteeseen muutoin kuin lapsen
suusta lainattuna, siksi sitaatit. Ja ihan pik-
kuisen häiritsee ' toisijaan '
Ymmärrän että se on murresana, mutta jos
murretta käytetään runossa, se pitäisi olla koko-
naisvaltaista. Ei sekaisin kirjakieltä ja mur-
retta.
Muutoin säkeistö on ihan ok.
Seuraavassa säkeessä on oiva ajatus. Kunpa se
olisikin mahdollista pakastaa tunteita, ja
ottaa niitä varastosta kylmyyden iskiessä sydä-
meen.
Runon päätös myötäilee hyvin otsikkoa, eli sa-
noisin että erittäin onnistunut olet taas.
Pikkuisen takkuaa tämä ajatus tässä vielä, kun
kerrankin olen aamuvarhaisella liikkeellä.
Minä saan vieraita tänään, niin siksi piti
tulla ajoissa tänne vaikkei oikein ajatus
olekaan parhaimmillaan.
Olet Sinä aikamoinen sanataituri nykyään.
...sanataituri niin kiitos kuuluu
sinulle rakas mestarini.
tuo mitä lapset sanoo niin oikeassa olet
ja minulla kävi se itselläkin mielessä
mutta unohtui.
no vastaan jossakin vaiheessa paremmin
galleria postiisi.
olet sie mahtava!!!
oikein "roppakaupalla" kaikkea hyvää
päivääsi.
Kuljet aaltoja pitkin ja
kevyt on purtesi sinun.
Saartasi kohti avoimin
purjein ja sinun
saaresi on se taain.
Hiuksesi vaaleat tuulessa
liehuu, meri tuoksu kuohu
purrestasi jää. Pärskeet,
aallot tiedän ne kuuluu,
käsissäni outo tunne, niissä
vielä kun olisi bsinun pää.
Seison siinä ja aika pitkäksi
haipuu, hahymosi pieneksi
muuntautuu. Ilo ikäväksi jossain
syvyydessäni taipuu, niin
heikkona ääni sinusta kantautuu.
Luodolle omallesi on putesi matka,
mökille äärelle aaltojen. Käänyn
käännän selän vasten tuulta,
kadonnut olet tavalla muuttolintujen.
Niin rakkaudessa on joskus pursi,
ja purjeet toisaalle kuljettaa.
Mutta silti joku on, joku virisi,
Vaikka on mennyt, voi Rakastaa.
http://www.youtube.com/watch?v=41qsbRoW3es&feature
=related
Kiitos runostasi.
Muokkaako ja kuvaako
talvi Rakkautta?
Vai Rakkaus talvea?
Mikä mylipäätään vuodenajoilla
merkitystä tunteisiin?
Tai tunneherkkyyteen?
Syksy kadottamista?
Kevät toivoa, löytämistä?
Hieno ja tyylikäs runo sinulta.
Pidin ja viihdyin.
PS: anteeksi että eilisessä
avauksessasi vastain erään
toisen kirjoittajan kysymykseen,
'mutta katsoi kohteliaisuus syitä
sen asialliseksi.
...siis ei hätää mitään
jos vain sopuisasti...
niin olen samaa mieltä kuin eilinen
kysyjäkin-tekstiä vaan palstalle!!!
ei kai vuoden ajoilla ole merkitystä rakkauteen
jos ei kesä ja mahdolliset lomat yms tee
ihmistä avoimaksi kun lomaa on.
itse tunnen virkeämäksi itseni syksyllä
vaikka talven lapsi olenkin.
no tämä runo kertoi kesärakkaudesta hihii
nyt talvella on aikaa muistella.
no kiitämpä käynistäsi
mutta kuuletko äänien huminan?
ne vaativat sinua astumaan esiin
estradin valloittamaan-siispä laita toimeksi!!!
hyvää jatkoa päivääsi ystävä hyvä!!!
Heti tuli galleriaani tällainen linkki,
kun ehdotit, että tulen avaamaan.....
Joten taidan vielä harkita...ja
kirjoittelen täällä pimeän renkinä.
http://www.youtube.com/watch?v=kUdc96FBBgE
Mutta mukava että et elisestä
loukkaantunut ja asia on
sovittu.
Voimia sinulle päivääsi.
Rakkauden muistot ovat niin moninaisia,
joka lähtöön ja niin erilaisia,
vain aihe sama.
Kivoja muistoja talvesta,lapsuudesta,
pusuista kuin sielujen lämmöstäkin.
Pidän lukemastani...tuosta talven
lumosta...eikö se jo pian
tänne tule...ottaa Metteen
yhteyttä piakkoin.
...monta on tarinaa kuin on ihmistäkin.
miten jäähyväiset aseille-kappaleessa sanotaan;
"joka kadulla asuu ihminen,sisällään sanoja
tuntemattomia".
kyllä lumi on joskus lujassa
muistan turun aikoja kun sai loskassa lompsia
talvet pitkät ja mennä kuuntelemaan joulurauhan
julistusta vesisateessa hihii,
mutta voi se olla toisinkin-asuin aikoinaan
saaristossa(n.100km turusta länteen)niin kevät
oli pitkällä ja iloitsin valmiiksi että kohta
pääsee kävelemään kallioille kun jää lähtee pois
niin eikös yhtenä yönä tullut yli 40cm lunta
ja sitten ei päässyt mihinkään hihii.
niin se voi olla arvaamatonta
ja hillitse itsesi kyllä pääset pulkka mäkeen
tai sitten et -vain kaksi vaihtoehtoa hihii.
kiitän vierailustasi ja toivotan kaikkea hyvää
päivääsi,muista!!! maltti on valttia.
Pirskatti kun nuo luonnon säät
heittelevät meitä kuin vanikkaa
metsäkeikalla aikoinaan.
Ei taida auttaa vaikka kuinka
runoilisimme täällä ja viettäisimme
talvenpeijaisia palstalla,vielä
entisiä niitä hyviä aikoja
vain pukkaisimme otsikoihimme.
Hihitystä jo riipii tuolta naapurinkin
nurkista tänne,joten lähistöllä lienet
...että onko kilttiä lapsia.
Muistetaan maltti ettei tule
ylikierroksia masiinaan.