Masennuksellehan voidaan etsiä useita eri syitä. näitä on etsitty mm.
1) perimän ja sikiöaiakisten/syntymän aiheuttamista aivovaurioista (mukaanlukien välittäjaineiden häiriöt),
2) lapsuudenaikaisista kokemuksista, lähinnä ehkä eräänlaisesta yksin- tai vaille jäämisestä, sekä
3) välittömistä tekijöistä, kuten stressaavasta työstä, työttömyydestä, ihmissuhdeongelmista jne.
4)ruokavaliolla voi olla myös oma merkityksensä aivojen toiminnan kannalta
Kuten edellisestä käy ilmi, syyt voivat olla hyvinkin moninaisia, ja vaikuttavat todennäköisesti voimakkaimmin siinä, missä useampi tekijä vaikuttaa samaan aikaan.MuttaNäiden joukkoon voisi kuitenkin lisätä ehkä vielä erään:
5)nykyinen maailmankatsomus pitää ihmisen elämää tarkoituksettomana ja eettisistä merkityksistä tyhjänä. Juha Siltala kysyy Valkoisen äidin pojat-työssään, kumpi todella koki elämän mielekkäämmin, 1800-luvun asialleen omistautunut, kansaa valistava opettaja vai nykyinen menestyjä, jolla on kaikki mahdollinen - materiaalisella tasolla.
Eli uskoisin, kuinka tämä aivo-psyyke-aparaatti toimii, vaikuttaa myös se, kuinka me maailman näemme ja koemme. Jos me uskomme älyllisellä tasolla, että maailma on merkityksetön, että mikään ei ole totta, saattaa tämä heijastua myös tunnereaktioihin.
Hedonismi mainittakoon erityistapauksena. Mikäli ihminen ajattelee, että oikeaa ja väärää ei ole, voi hän täten tavoitella ehkä tehokkaammin välitöntä nautintoa. Mutta jos toisaalta kaikki on samantekevää, tekee tämä myös yksilön omista saavutuksista samantekeviä.
1) perimän ja sikiöaiakisten/syntymän aiheuttamista aivovaurioista (mukaanlukien välittäjaineiden häiriöt),
2) lapsuudenaikaisista kokemuksista, lähinnä ehkä eräänlaisesta yksin- tai vaille jäämisestä, sekä
3) välittömistä tekijöistä, kuten stressaavasta työstä, työttömyydestä, ihmissuhdeongelmista jne.
4)ruokavaliolla voi olla myös oma merkityksensä aivojen toiminnan kannalta
Kuten edellisestä käy ilmi, syyt voivat olla hyvinkin moninaisia, ja vaikuttavat todennäköisesti voimakkaimmin siinä, missä useampi tekijä vaikuttaa samaan aikaan.MuttaNäiden joukkoon voisi kuitenkin lisätä ehkä vielä erään:
5)nykyinen maailmankatsomus pitää ihmisen elämää tarkoituksettomana ja eettisistä merkityksistä tyhjänä. Juha Siltala kysyy Valkoisen äidin pojat-työssään, kumpi todella koki elämän mielekkäämmin, 1800-luvun asialleen omistautunut, kansaa valistava opettaja vai nykyinen menestyjä, jolla on kaikki mahdollinen - materiaalisella tasolla.
Eli uskoisin, kuinka tämä aivo-psyyke-aparaatti toimii, vaikuttaa myös se, kuinka me maailman näemme ja koemme. Jos me uskomme älyllisellä tasolla, että maailma on merkityksetön, että mikään ei ole totta, saattaa tämä heijastua myös tunnereaktioihin.
Hedonismi mainittakoon erityistapauksena. Mikäli ihminen ajattelee, että oikeaa ja väärää ei ole, voi hän täten tavoitella ehkä tehokkaammin välitöntä nautintoa. Mutta jos toisaalta kaikki on samantekevää, tekee tämä myös yksilön omista saavutuksista samantekeviä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Maailmankatsomus, suhde ympäristöön, toisiin ihmisiin ja ennen kaikkea itseensä. Ihmiset oireilevat psyykkisesti yhä enemmän, lisääntyvässä määrin. Yhä nuoremmat alkavat voida pahoin.
Suuri vastuu on yksilöllä itsellään, mutta se missä jamassa nyky-yhteiskunta on, meitä jokaista ympäröivä kulttuuri...siltä ei voi välttyä. Vaikka olisikin onnellinen ja tasapainoinen, mutta jos joutuu elämään neuroottisten suorittajien, materialististen suurkuluttajien, välinpitämättömien individualistien keskellä niin jo on kumma jos siinä ei tasapaino horju. Henkinen pahoinvointi koskettaa lähinnä länsimaista nykykulttuuria. Miksiköhän?
Kosketus ympäristöömme, toisiin ihmisiin ja itseemme on yhä useammalla kadoksissa. Kosketus elämään ja sitä kautta onnellisuuteen ja hyvinvointiin perusasioiden äärellä.
Kuinka paljon esim. masennus on kemiallista, kuinka paljon henkistä? Mietinpä vain..
minulle on terapeutitkin sanoneet että olen sairas koska en ole uskovainen. itse näen niin että sairastuin vuosikymmeniä kestäneen painostuksen takia joka johtui siitä etten ollut uskonnollinen.
päälleni on kaadettu tonnettain paskaa, ja kaikki hyväksyvät tuon koska ateistina olen vapaata riistaa.
se mitä jokelassa ja kauhajoella tapahtui olikin ehkä teidän tekojenne seurausta ei meidän.
..ja miksi ihmeessä juuri kristinuskoa pitää revitellä tähän? Itse en ainakaan omaa kirjoitustani sen uskomuksen pohjalta kirjoittanut, eikä aloittajakaan mielestäni maailmankatsomusta rajannut vain kristinuskoon?
Tekstisi oli hyvin katkeraan sävyyn kirjoitettu, enkä ihmettele, sillä itse en hyväksyisi tuollaista kohtelua uskonnottomuudesta sairauden selittäjänä. Terapeutin asia ei ole tuomita toisen uskonnollisuutta tai uskonnottomuutta, eikä tuoda omia arvojaan/aatteitaan/uskomuksiaan keskusteltaessa potilaan kanssa.
Mitä tulee tuohon viimeiseen lausahdukseesi...sinulla olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä pari kertaa ennen kuin kirjoitat tuollaista potaskaa mustaa valkoisella.
voit olla mitä mieltä vaan. jos vastaat tähän viestiin, minä en ole sitä vastausta lukemassa.
Hienosti analysoit masennuksen. Just noin se minunkin kokemuksen mukaan menee, itsekin masispotilas. Lisäksi vielä painottaisin hyvinkin paljon maailmankatsomuksen merkitystä, sittä itsestäni tiedän ja monista kaveristani, että masentuneen on erittäin paljon helpompi kuitenkin elää elämäänsä joten kuten, kun on saanut tulla uskoon jossakin vaiheessa! Se on totinen tosi. Tunneli ei ole aina niin umpitunneli, vaan siihen elämään saa itsensä ulkopuolisia näkymiä ja itseä hyväksyviä kokemuksia niin paljon, että ne kantavat. En voisi kuvitella jaksavani vaivani kanssa ilman elävää kristillistä uskoa, eli kristillistä maailmankatsomustani. Siinä on sitäpaitsi valtava toivo. Toivohan se varsinkin läheltä katsottuna meiltä masentuneilta enemmän ja vähemmän puuttuu. Rakkaudettomuuden varhaiskokemuksiakin kristillisyyden parissa eläminen on minunkin kohdalla varsin paljon paikannut ja näin olen kuitenkin jaksanut nyt jo keski-ikään asti. Sisulla menen tästä loppuun, enkä tee itselleni mitään. Olen niin utelias siitä, mitä on tulossa luonnollisen kuolemani jälkeen!
Hedonismin kaltainen pinnallinen ajattelumalli murtuu vastoinkäymisten edessä nopeasti, ei kannattele ihmistä sisäisesti syvältä vaan romahtaa päälle.