Jatkosodan jälkeen erillisrauha

Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen syksyllä 1939 aloitti osaltamme toisen maailmansodan, eikä välirauhanajalla ole siinä osaa eikä arpaa. Jatkosota oli yritys saada ainakin omat menetykset takaisin, mutta sehän päättyi tappioon.

Olkoot välirauha talvi- ja jatkosodan tuumaustauko, sillä voidaanhan toista alkaa kutsua erillisrauhaksi. Voidaan ajatella, että se tehtiin Neuvostoliiton kanssa, mutta me saimme pitää itsenäisyyden, kun siirryimme liittoutuneiden läntisiin riveihin taistelemaan saksalaisia vastaan Lapin sodassa.

On olemassa selvästi eri asiat:

- Neuvostoliiton aloittama talvisota 1939
- sodan päättänyt rauhansopimus 1940
- Suomen aloittama jatkosota 1941
- sotatoimet päättänyt aselepo 1944
- sodan päättänyt rauhansopimus 1947

tiedemiehen ope kirjoitti:

On olemassa selvästi eri asiat:

- Neuvostoliiton aloittama talvisota 1939
- sodan päättänyt rauhansopimus 1940
- Suomen aloittama jatkosota 1941
- sotatoimet päättänyt aselepo 1944
- sodan päättänyt rauhansopimus 1947

Lue lisää

niin ei ollut. Ei ollut erillis välirauhaa vaan sekin liittyi suureen kokonaisuuteen eli Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaan. Kai muistat myös Molotovin vierailupuheet Berliinissä. Ei ole myöskään mitään erillis talvisotaa. Se liittyy kiinteästi pikkumaiden tuhoamisoperaatioon ja Molotov-Ribbentrop -sopimukseen. On vain yksi Suomen toinen maailmansota, jossa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

kun ei erillissotaa ollut kirjoitti:

niin ei ollut. Ei ollut erillis välirauhaa vaan sekin liittyi suureen kokonaisuuteen eli Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaan. Kai muistat myös Molotovin vierailupuheet Berliinissä. Ei ole myöskään mitään erillis talvisotaa. Se liittyy kiinteästi pikkumaiden tuhoamisoperaatioon ja Molotov-Ribbentrop -sopimukseen. On vain yksi Suomen toinen maailmansota, jossa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

Lue lisää

"Ei ollut erillis välirauhaa vaan sekin liittyi suureen kokonaisuuteen eli Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaan. Kai muistat myös Molotovin vierailupuheet Berliinissä."

syynä saksalaisten aloittama kauttakulku neukkujen etupiirillä. ei sen kummempaa.

"On vain yksi Suomen toinen maailmansota, jossa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen."

nyt kyllä menee pahasti metsään. suomi hyökkäsi nasujen kanssa barbarossassa. tyhmää puhua jostain jatkosodasta kun se oli vaan osa isompaa hyökkäystä.

töpön löpön kirjoitti:

"Ei ollut erillis välirauhaa vaan sekin liittyi suureen kokonaisuuteen eli Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaan. Kai muistat myös Molotovin vierailupuheet Berliinissä."

syynä saksalaisten aloittama kauttakulku neukkujen etupiirillä. ei sen kummempaa.

"On vain yksi Suomen toinen maailmansota, jossa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen."

nyt kyllä menee pahasti metsään. suomi hyökkäsi nasujen kanssa barbarossassa. tyhmää puhua jostain jatkosodasta kun se oli vaan osa isompaa hyökkäystä.

Lue lisää

" syynä saksalaisten aloittama kauttakulku neukkujen etupiirillä. ei sen kummempaa. "

Kuinkas Neuvostoliitto ei estänyt aseveljensä Saksan kauttakulkua Suomen läpi Lappiin - ja vielä kun se tapahtui, kuten ansiokkaasti huomioit, sen omalla etupiirillä?
Kenelläpä muulla maalla olisi ollut paremmat mahdollisuudet estää tehokkasti saksalaisten alottamat toimet Suomen maaperällä. Venäjä oli saanut tukikohdan Hankoniemestä jota olisi pitänyt pystyä käyttämään sotilallisesti saksalaisia vastaan heti eikä hetken päästä.
Stalin ei esittänyt edes ukaasia asiasta Hitlerille.....

Stalinin väkisin saama tukikohta oikeus Hankoniemestä oli myös aivan turhaan haaskattu mahdollisuus puolustaa Suomen alueen koskemattomuutta natsi-Saksan taholta.

Saksan uhkan vuoksihan Hangon tukikohdan saamista perusteltiin Suomelle. Myöskään "Leningradin turvallisuusuhan poistuminen" venäläisten miehittäessä Kannaksen, ei mitenkään vaikuttanut venäläisten puolustamisstrategiaan ja Leningradin turvallisuuten, päin vastoin.

Turhaan valloitettua Karjalaa tai pakkovuokrasopimuksella saamaansa Hangon tukikohtaa, venäläiset eivät pystyneet tai halunneet mitenkään - eikä missään sodan vaiheessa hyödyntämään sodassa Hitlerin pyrkimyksiä vastaan.

läpikulusta kirjoitti:

" syynä saksalaisten aloittama kauttakulku neukkujen etupiirillä. ei sen kummempaa. "

Kuinkas Neuvostoliitto ei estänyt aseveljensä Saksan kauttakulkua Suomen läpi Lappiin - ja vielä kun se tapahtui, kuten ansiokkaasti huomioit, sen omalla etupiirillä?
Kenelläpä muulla maalla olisi ollut paremmat mahdollisuudet estää tehokkasti saksalaisten alottamat toimet Suomen maaperällä. Venäjä oli saanut tukikohdan Hankoniemestä jota olisi pitänyt pystyä käyttämään sotilallisesti saksalaisia vastaan heti eikä hetken päästä.
Stalin ei esittänyt edes ukaasia asiasta Hitlerille.....

Stalinin väkisin saama tukikohta oikeus Hankoniemestä oli myös aivan turhaan haaskattu mahdollisuus puolustaa Suomen alueen koskemattomuutta natsi-Saksan taholta.

Saksan uhkan vuoksihan Hangon tukikohdan saamista perusteltiin Suomelle. Myöskään "Leningradin turvallisuusuhan poistuminen" venäläisten miehittäessä Kannaksen, ei mitenkään vaikuttanut venäläisten puolustamisstrategiaan ja Leningradin turvallisuuten, päin vastoin.

Turhaan valloitettua Karjalaa tai pakkovuokrasopimuksella saamaansa Hangon tukikohtaa, venäläiset eivät pystyneet tai halunneet mitenkään - eikä missään sodan vaiheessa hyödyntämään sodassa Hitlerin pyrkimyksiä vastaan.

Lue lisää

"Kuinkas Neuvostoliitto ei estänyt aseveljensä Saksan kauttakulkua Suomen läpi Lappiin - ja vielä kun se tapahtui, kuten ansiokkaasti huomioit, sen omalla etupiirillä?"

eivätpä uskaltaneet sen enempää kuin kysyä asiasta berliinissä. stalin yritti välttää konfliktia hitlerin kanssa mahdollisimman pitkään.

saksa ja neukut ei olleet aseveljiä tai liittolaisia missään mielessä. niillä ei ollu mitään sotilaallista yhteistyötä tai operaatioita.

"Stalinin väkisin saama tukikohta oikeus Hankoniemestä oli myös aivan turhaan haaskattu mahdollisuus puolustaa Suomen alueen koskemattomuutta natsi-Saksan taholta."

hangon saamisen perusteluna oli muistaakseni suomenlahden sulkeminen vihollisen mahdolliselta laivastohyökkäykseltä leningradin suuntaan.

syyllistää?????? kirjoitti:

"Kuinkas Neuvostoliitto ei estänyt aseveljensä Saksan kauttakulkua Suomen läpi Lappiin - ja vielä kun se tapahtui, kuten ansiokkaasti huomioit, sen omalla etupiirillä?"

eivätpä uskaltaneet sen enempää kuin kysyä asiasta berliinissä. stalin yritti välttää konfliktia hitlerin kanssa mahdollisimman pitkään.

saksa ja neukut ei olleet aseveljiä tai liittolaisia missään mielessä. niillä ei ollu mitään sotilaallista yhteistyötä tai operaatioita.

"Stalinin väkisin saama tukikohta oikeus Hankoniemestä oli myös aivan turhaan haaskattu mahdollisuus puolustaa Suomen alueen koskemattomuutta natsi-Saksan taholta."

hangon saamisen perusteluna oli muistaakseni suomenlahden sulkeminen vihollisen mahdolliselta laivastohyökkäykseltä leningradin suuntaan.

Lue lisää

mahdollisuudet estää saksalaisten läpikulku kuin natsien kanssa sopimuksessa olleella Neuvostoliitolla.

" stalin yritti välttää konfliktia hitlerin kanssa mahdollisimman pitkään. "

Kuinkahan Stalin olisi suhtautunut asian, jos suomalaiset olisivat alkaneet sotilaallisiin toimiin saksalaisia - Neuvostoliiton yhteistyökumppaneitaan vastaan, estääkseen saksalaisten lomakuljetukset Itämerellä.

Kyllähän Suomen oli erittäin vaikeaa yrittää mitenkään torjua lomakuljetuksia minkäänlaisin toimin, semmitenkin koska venäläiset olivat saaneet luvan Suomelta ja aloittaneet läpikulun rautatietä pitkin Viipurista Hankoniemeen. Eli täysin turhaa syyllistämistä Suomea kohtaan.

" saksa ja neukut ei olleet aseveljiä tai liittolaisia missään mielessä. niillä ei ollu mitään sotilaallista yhteistyötä tai operaatioita. "

Älä viitti joutavia haastaa.....
http://fi.wikipedia.org/wiki/Molotovin–Ribbentropin_sopimus

Sovitaan sitten niin että Saksa ja Neuvostoliitto kävivät yhteisen sopimuksen puitteissa erilissotaa
ja muita sotilaallisia toimiaan sopimuksessa saamiaan etupiirimaita kohtaan.

parhaimmat kirjoitti:

mahdollisuudet estää saksalaisten läpikulku kuin natsien kanssa sopimuksessa olleella Neuvostoliitolla.

" stalin yritti välttää konfliktia hitlerin kanssa mahdollisimman pitkään. "

Kuinkahan Stalin olisi suhtautunut asian, jos suomalaiset olisivat alkaneet sotilaallisiin toimiin saksalaisia - Neuvostoliiton yhteistyökumppaneitaan vastaan, estääkseen saksalaisten lomakuljetukset Itämerellä.

Kyllähän Suomen oli erittäin vaikeaa yrittää mitenkään torjua lomakuljetuksia minkäänlaisin toimin, semmitenkin koska venäläiset olivat saaneet luvan Suomelta ja aloittaneet läpikulun rautatietä pitkin Viipurista Hankoniemeen. Eli täysin turhaa syyllistämistä Suomea kohtaan.

" saksa ja neukut ei olleet aseveljiä tai liittolaisia missään mielessä. niillä ei ollu mitään sotilaallista yhteistyötä tai operaatioita. "

Älä viitti joutavia haastaa.....
http://fi.wikipedia.org/wiki/Molotovin–Ribbentropin_sopimus

Sovitaan sitten niin että Saksa ja Neuvostoliitto kävivät yhteisen sopimuksen puitteissa erilissotaa
ja muita sotilaallisia toimiaan sopimuksessa saamiaan etupiirimaita kohtaan.

Lue lisää

"Kyllähän Suomen oli erittäin vaikeaa yrittää mitenkään torjua lomakuljetuksia minkäänlaisin toimin"

Siihen olisi kai riittänyt kaksi sanaa: ei käy.

sanaa. kirjoitti:

"Kyllähän Suomen oli erittäin vaikeaa yrittää mitenkään torjua lomakuljetuksia minkäänlaisin toimin"

Siihen olisi kai riittänyt kaksi sanaa: ei käy.

sanasta, vaan väkisin rauhansopimuksen vastaisesti vaativat kauttakulun Hankoniemeen. Suomella ei ollut perusteita edes yrittää kieltää saksalaisilta kauttakulkua, jos ei ollut halujakaan, koska emme olleet enää puolueeton tällaisissa kysymyksissä.

Neuvostoliiton asevoimat hallitsivat tuolloin suurta osaa mastamme ja vaatimukset vaan kasvoivat Petsamon ja Ahvenanmaan saamieksi Stalinin haltuun. Mutta Neuvostoliitolla oli todellinen sotilaallinen uskottavuus kieltää ukaasillaan saksalaisten kauttakulku.

kolmestakaan kirjoitti:

sanasta, vaan väkisin rauhansopimuksen vastaisesti vaativat kauttakulun Hankoniemeen. Suomella ei ollut perusteita edes yrittää kieltää saksalaisilta kauttakulkua, jos ei ollut halujakaan, koska emme olleet enää puolueeton tällaisissa kysymyksissä.

Neuvostoliiton asevoimat hallitsivat tuolloin suurta osaa mastamme ja vaatimukset vaan kasvoivat Petsamon ja Ahvenanmaan saamieksi Stalinin haltuun. Mutta Neuvostoliitolla oli todellinen sotilaallinen uskottavuus kieltää ukaasillaan saksalaisten kauttakulku.

Lue lisää

Tuskinpa Neuvostoliitolla oli kykyä torjua Saksan invaasiota ennen kuin liittoutuneiden rivit järjestyivät kaikkialla koitokseen. Kävi kuin kävi ja sillä sipuli, mutta Suomi oli jännässä valinkauhassa tuohon aikaan, eikä meillä ollut kuin yksi vaihtoehto, ja se valittiin.

Jos Neuvostoliitto olisi voittanut talvisodan, kamaramme olisi ollut sotatanner jo aiemmassa vaiheessa. Enpä halua jossitella samoin kuin Yleisradio, joten en välitä pohtia moista vaihtoehtoa tuon pitempään.

Noista ismeistä ja aatteista pahimmat ovat sellaiset, jotka johtavat väkivaltaan ja yksinvaltiuteen. Natsismi ja kommunismi ovat ihmismielen tuotteita, jotka kumpikin on syytä saada kuriin. Sen sijaan pohdintaa köyhyydestä tai tasa-arvoisesta yhteiskunnasta tulee jatkaa, sillä kaikkein varmin tae estää pahuuden nousu on pitää yllä sellainen järjestys, missä kaikki tulevat toimeen.

Silti voimia mitellään jatkossakin, mutta ehkä saadaan valtion sisäinen terrorismi aisoihin. Uskontojen välisiä ristiriitoja on turha edes yrittää ratkoa lopullisesti, sillä niiden kaikkien tavoite on yltiöpäinen: joka ainoa ihminen muka uskoo yhteen ja samaan jumalaan.

" Ei ottanut edes nikkelikaivoksia, vaan jätti nekin yhä haltuumme. "

Asia ei ollut avattavisa kuten vetosolmu. Kaivostoimilupa oli Kanadalaisten heiniä.

" Olimme sittemmin samassa remmissä Aatun kanssa, mutta "...

Niin mutta harvapa on tullut esiin ja esittänyt toisen vaihtoehtoisen ratkaisun, kuika olisimme selvinneet sodasta sivustakatsojina.

" Saksaan luotimme sen vuoksi, että silloin akselivalloilta saimme parhaan turvan itsellemme, mikä ei ollut pieni asia kansallemme. "

Ninpä niin, tässä sitä ollaan vedetään tukkaa tai partaa. Eipä niitä mahdollisuuksia tainnut paljoa muuta olla, ikävä juttu.

" Jatkosota liittoutuneiden kanssa päättyi meidän osaltamme erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa. Eihän se ole mikään välirauha, jos punnitsemme asiat oikein, vaikka sitä on nimitetty koko ajan Moskovan välirauhaksi. Paremmin se on erillisrauha liittoutuneiden kanssa, ja johti tietysti Pariisin rauhaan, joka toivottavasti on pysyvä. "

Kyllä Suomi kävi erillissotaansa VAIN Neuvostoliitooa vastaan. Englannin sodanjulistus Suomelle oli Stalinin painostuksen tulosta. Julistus ei johtanut sotaan jäi vain kynä-paperi sodaksi. "

Me sodimme akselivaltojen puolella, ja vastassa oli liittoutuneiden armeija, missä oli mukana myös ideologisesti värittyneitä joukkoja, koska puna-armeijakin oli vastassa. Se hyökkäsi jo vuonna 1939 meitä kohti, kun aloitti talvisodan.

Sen sijaan meillä asui siihen aikaan ihmisiä, jotka kannattivat äärimmäisiä aatteita, kuten ilmeisesti kaikissa valtioissa. Yksilöt tekivät ratkaisunsa omien mieltymyksiensä mukaan.

Liittoutuneiden kanssa tehdyn erillisrauhan jälkeen me vaihdoimme puolta - ja alkoi Lapin sota, jossa olimme akselivaltoja vastaan.

kanssa.... kirjoitti:

" Ei ottanut edes nikkelikaivoksia, vaan jätti nekin yhä haltuumme. "

Asia ei ollut avattavisa kuten vetosolmu. Kaivostoimilupa oli Kanadalaisten heiniä.

" Olimme sittemmin samassa remmissä Aatun kanssa, mutta "...

Niin mutta harvapa on tullut esiin ja esittänyt toisen vaihtoehtoisen ratkaisun, kuika olisimme selvinneet sodasta sivustakatsojina.

" Saksaan luotimme sen vuoksi, että silloin akselivalloilta saimme parhaan turvan itsellemme, mikä ei ollut pieni asia kansallemme. "

Ninpä niin, tässä sitä ollaan vedetään tukkaa tai partaa. Eipä niitä mahdollisuuksia tainnut paljoa muuta olla, ikävä juttu.

" Jatkosota liittoutuneiden kanssa päättyi meidän osaltamme erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa. Eihän se ole mikään välirauha, jos punnitsemme asiat oikein, vaikka sitä on nimitetty koko ajan Moskovan välirauhaksi. Paremmin se on erillisrauha liittoutuneiden kanssa, ja johti tietysti Pariisin rauhaan, joka toivottavasti on pysyvä. "

Kyllä Suomi kävi erillissotaansa VAIN Neuvostoliitooa vastaan. Englannin sodanjulistus Suomelle oli Stalinin painostuksen tulosta. Julistus ei johtanut sotaan jäi vain kynä-paperi sodaksi. "

Lue lisää

Jos Suomi kävi erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan, se merkitsee sitä, että teimme rauhan ainoastaan itänaapurin kanssa. Lapin sota oli pikemmin siirtyminen läntisten liittoutuneiden puolelle, vaikka jouduimme nielemään Stalinin ehtoja ennen kuin saimme täyden itsenäisyyden, joka valkeni vasta YYA-sopimuksen rauettua.

Miksi yleensä Suomi mainittiin Pariisin rauhanteon aikaan? Jos emme olleet toisessa maailmansodassa kenenkään kanssa, miksi tällainen pieni valtio oli tärkeä. Kas, kun ei annettu venäläisille tai ruotsalaisille mantujamme.

Voivottelu on turhaa, ja meillä on oma vastuumme siitä, että olimme akselivaltojen riveissä. On aivan eri asia sanoa, että joku oli natsien puolta, mutta kyllä kai suomalaisissakin oli tuon aatteen kannattajia, kuten oli toki silloin myös kommunisteja. Sen sijaan valtiona emme sortuneet juutalaisten eliminoimiseen joukottain uskonnollisten kysymysten varjolla. Voimme olla Mannerheimin, Rytin ja Tannerin ratkaisuista ylpeitä, sen sijaan Stalinin ihannoijat voivat hieman miettiä perustelujaan.

Vetosolmu kirjoitti:

Jos Suomi kävi erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan, se merkitsee sitä, että teimme rauhan ainoastaan itänaapurin kanssa. Lapin sota oli pikemmin siirtyminen läntisten liittoutuneiden puolelle, vaikka jouduimme nielemään Stalinin ehtoja ennen kuin saimme täyden itsenäisyyden, joka valkeni vasta YYA-sopimuksen rauettua.

Miksi yleensä Suomi mainittiin Pariisin rauhanteon aikaan? Jos emme olleet toisessa maailmansodassa kenenkään kanssa, miksi tällainen pieni valtio oli tärkeä. Kas, kun ei annettu venäläisille tai ruotsalaisille mantujamme.

Voivottelu on turhaa, ja meillä on oma vastuumme siitä, että olimme akselivaltojen riveissä. On aivan eri asia sanoa, että joku oli natsien puolta, mutta kyllä kai suomalaisissakin oli tuon aatteen kannattajia, kuten oli toki silloin myös kommunisteja. Sen sijaan valtiona emme sortuneet juutalaisten eliminoimiseen joukottain uskonnollisten kysymysten varjolla. Voimme olla Mannerheimin, Rytin ja Tannerin ratkaisuista ylpeitä, sen sijaan Stalinin ihannoijat voivat hieman miettiä perustelujaan.

Lue lisää

Annapa nyt se vinkki Suomen käymistä taisteluista länsivaltoja vastaan. Ei kuule taida löytyä.
Suomi kävi sotaa vain Neuvostoliittoa ja Saksa vastaan. Hyväksytkö väittämän että Saksa oli talvisodassa vihollisemme Neuvostoliiton suuri poliittinen ja taloudellinen tukija, joka edesauttoi Neuvostoliiton pyrkimyksiä talvisodan päivinä.....

#¤#¤#¤#¤#¤# kirjoitti:

Annapa nyt se vinkki Suomen käymistä taisteluista länsivaltoja vastaan. Ei kuule taida löytyä.
Suomi kävi sotaa vain Neuvostoliittoa ja Saksa vastaan. Hyväksytkö väittämän että Saksa oli talvisodassa vihollisemme Neuvostoliiton suuri poliittinen ja taloudellinen tukija, joka edesauttoi Neuvostoliiton pyrkimyksiä talvisodan päivinä.....

Lue lisää

Milloin olen kirjoittanut, että Suomi taisteli länsivaltoja vastaan? Sen sijaan Neuvostoliitto oli jatkosodan aikana liittoutuneiden puolella, ja itänaapurimme joukkoja vastaan taistelimme, kuten saksalaisetkin, jotka puolestaan joutuivat sotaan myös länsimaita vastaan, kun Yhdysvallat halusi nujertaa saksalaiset.

Lapin sodassa olimme liittoutuneiden puolella, kun käänsimme selkämme akselivaltoja vastaan. Poliittinen jako Euroopassa tehtiin NL:n ja Saksan kesken, mutta kumpikin varautui silti sotimaan keskenään myöhemmin. Jos Saksa ja Neuvostoliitto olisivat yhteistuumin päättäneet nujertaa Suomen, olisimme olleet pahassa pulassa.

Ennen Talvisotaa NL ehdotti Suomelle maiden vuokraamista läheltä rajaa.

Osaatko sanoa, miksei siihen suostuttu?

Vetosolmu kirjoitti:

Me sodimme akselivaltojen puolella, ja vastassa oli liittoutuneiden armeija, missä oli mukana myös ideologisesti värittyneitä joukkoja, koska puna-armeijakin oli vastassa. Se hyökkäsi jo vuonna 1939 meitä kohti, kun aloitti talvisodan.

Sen sijaan meillä asui siihen aikaan ihmisiä, jotka kannattivat äärimmäisiä aatteita, kuten ilmeisesti kaikissa valtioissa. Yksilöt tekivät ratkaisunsa omien mieltymyksiensä mukaan.

Liittoutuneiden kanssa tehdyn erillisrauhan jälkeen me vaihdoimme puolta - ja alkoi Lapin sota, jossa olimme akselivaltoja vastaan.

Lue lisää

Koska Suomessa syntyi ajatus SuurSuomesta?

Olen joskus saanut sellaista tietoa, että sitä alettiin suunnittelemaan jo n. 20 vuotta ennen Talvisotaa.

Mielestäni tätä tukee jo se, että Suomesta lähetettiin nuoria miehiä oppiin Saksan armeijaan.

Ymmärrän sen oikein hyvin, että Suomeen syntyi suuri isänmaallisuusaate, oltiinhan oltu osa Venäjää ja osa Ruotsia.

Aikakausi oli todella otollinen erilaisille ääriaatteille. Sen tosiaankin ymmärtää. Niitä samoja aatteita pohdittiin ympäri maailmaa. Teollistuminen ja muutokset yhteiskunnassa loivat valtavasti paineita.

Olen lueskellut kirjoittamiasi tekstejä täältä historiapalstalta ja arvostan mielipiteitäsi ismeistä, aatteista ja uskonnosta. Ne mielipiteesi ovat silkkaa asiaa. Todellakin:)

Mutta Natosta olen valitettavasti eri mieltä. Naton jäsenenä me ainoastaan lujitamme USA:n pyrkimystä maailman herruuteen. Muutenkin meiltä on jo omavaraisuus viety. Kaikki kannattavat yhtiöt ovat jo ylikansallisten amerikkalaisten yhtiöiden omistuksessa. Suomalainen saa vielä tehdä töitä niissä, mutta milloin palkka ja muut edut alkavat laskea.