Asuntovelallisten ahdinko ei ole heidän
omaa syytään - yhteiskunta saa syyttää itseään.
Kansanedustajat saavat syyttää osaamattomuuttaan.
Hallitus saa syyttää taitamattomuuttaan.
***
Kotitalouksien luottokanta 91 miljardia euroa kesäkuun lopussa
Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille myöntämien luottojen määrä oli yhteensä vajaat 91 miljardia euroa vuoden 2008 toisen neljänneksen lopussa.
Tästä asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja oli runsaat 67 miljardia ja kulutusluottoja ja opintolainoja runsaat 14 miljardia euroa.
***
Suomalaiset ovat asuntovelkaisia. Kahden asunnon loukussa sinnittelee moni ahkera yksinhuoltaja, perheellinen, nuori pari...
Mutta miksi suomalaiset ovat asuntovelkaantuneet. Eikö 90-luvun "kahden asunnon loukuista" ja ahdingosta otettu oppia - ettei enää asuntolainoja ja asuntoloukkuja.
Asuntovelallisten tilanne ei ole asuntovellisten omaa syytä, heidän ahneuttaan tai asuntokeinottelun tulosta. Asunto on Sumessa välttämötön. Kun asuntorakentaminen jätettiin gryndereitten vapaaksi temmellyskentäksi, (ASO-osaomistusasunnot ovat tästä karmea esimerkki: Grynderit ilmoittivat "ei rakenneta mitään, jos asukkaat saavat asukasdemokratian kautta oikeuksia. Ei rakenneta, mikäli asukkaat eivät maksa kaikkia mahdollisia rakentamisen kuluja ja voittoja...) Yhteiskuntaa kiristettiin, hallitusta kiristettiin, Eduskuntaa kiristettiin ja grynderit saivat vapaan temmellyskentän - kuten rakentaessaan 70-luvun betonilähiöitä pääkaupunkiseudulle.
***
Asuntohallitus lakkautettiin.
(Wikipedia) Arava oli vuonna 1949 perustettu Asuntorakennustuotannon valtuuskunta, joka järjesti halpakorkoisia lainoja asuntotuotantoon. Valtion asuntotuotannon lainajärjestelmää on perinteisesti siitä asti kutsuttu aravarahoitukseksi, lainoja aravalainoiksi ja rakennettavia taloja aravataloiksi.
Nykyisin aravajärjestelmää hoitaa Valtion asuntorahasto ARA.
Aravajärjestelmän nykytilanne
ARA-rahoituksella tehtävien talojen määrä on voimakkaasti supistunut. Aravarahoitteisten asuntojen osuus kokonaistuotannosta on enää noin 15 %. Vuonna 2005 aloitettiin yhteensä 4 065 ARA-asunnon rakentaminen, mikä oli noin 700 asuntoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lainoituksen painopiste on siirtymässä enemmän peruskorjaukseen.
Markkinoille tulleet pitkät, jopa 30-vuotiset asuntolainat ovat siirtäneet kysyntää vapaa-rahoitteiseen omistusasumiseen.
Vuokrasäännöstelyn purku 1995 toi markkinoille lisää vuokra-asuntoja. Toisaalta taas ARA-lainojen lainaehdot nähdään rajoittavina, ja korkoero vapaisiin markkinakorkoihin on supistunut tai hävinnyt kokonaan. Yhtenäislainalla rakennettujen aravatalojen lainakorko saattoi 2000-luvun alussa olla jopa kovempi kuin markkinalainoitettujen talojen, tällöin oli vaikea enää puhua valtion subventoimasta asuntotuotannosta.
***
Kun valtion subventoimaa asuntotuotantoa ei enää juurikaan ole. Ihmiset ottavat pankista lainaa ja velkaantuvat... Korot heittelehtivät, rakentamiskustannukset nousevat ja tulevat kalliiksi pienrakentajille, jotka jäävät vaille grynderien saamia alennuksia...
Vuokra-asuminen Suomessa on erittäin kallista pieni- ja keskituloisille. Rakentaminen on erittäin kallista pieni- ja keskituloisille, jotka velkaantuvat....
***
Vuokra-asuminen on joillekin välttämätön ja taloudellisesti huono vaihtoehto.
Tilastokeskus:
Vuokrat nousivat heinä-syyskuussa 3,7 prosenttia
Vuokrat nousivat vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 3,7 prosenttia edellisvuodesta. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 5,0 prosenttia ja muualla Suomessa 2,1 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien neljännesvuositilastosta.
Vuokratilasto, 3. neljännes 2008
Keskivuokra
(€/m2/kk) Pisteluku
(2003=100) Indeksin muutos
2007/III - 2008/III
% Indeksin muutos
2008/II - 2008/III
%
Koko maa 9,11 114,7 3,7 0,4
Aravat 8,31 115,7 4,7 0,1
Vapaarahoitteiset 9,70 114,1 3,1 0,5
Pääkaupunkiseutu 11,22 114,8 5,5 0,6
Aravat 9,39 116,0 6,4 0,5
Vapaarahoitteiset 12,61 114,2 5,0 0,7
Muu Suomi 8,33 114,7 2,8 0,2
Aravat 7,90 115,6 3,9 0,0
Vapaarahoitteiset 8,64 114,0 2,1 0,4
Lähde: Vuokratilasto 2008, 3. neljännes. Tilastokeskus
***
Erittäin pienestä "aliasunnosta", surkeasta yksiöstä, vuokra on 400 eurosta ylöspäin. Näin vuokralainen maksaa omistajille sijoitustuoton ja velkapääoman jääden itse nuolemaan näppejään omistajan vuokratessa asunnon toiselle tai "sukulaiselleen" tai ottaessaan omaan käyttöönsä. Vuokra-asunnoista on pääkaupunkiseudulla kova pula, mikä kannustaa hankkimaan oman velka-asunnon. Näin hallitus tukee Suomessa "yksityistettyä asuntoliiketoimintaa" eli asuntokeinottelua.
Nyt laman iskiessä kasinotalouteen, asuntovelallisista tehdään syntipukkeja ja maksajia. Asuntovelallisista, joiden ahdinko on yhteiskunnan syytä. Valtio ei subventoinut Suomessa asumista - päinvastoin.
Tässä tilanteessa hallituksen tulee tehdä "lama-ajan asunto-ohjelma", jolla pelastetaan asuntovelalliset ja siinä samalla helpotetaan pankkien tilannetta.
Viime lamasta on otettava oppia. Hallitus ei saa pelastaa pankkeja konkurssilta jättäen asuntovelalliset ahdinkoon.
Kun asunnot eivät mene kaupaksi ja vanhan asunnon hinta on laskenut oletettua enemmän, valtion pitää lainata ahdingossa olevilla tarpeeksi pitkäksi ajaksi halpakorkoista lainaa. Vuokratukea on myönnettävä niille vuokralaisille, jotka vuokraavat asuntoloukussa olevan perheen toisen asunnon... mikä helpottaa myös asuntopulaa ja asunnottomuutta.
Kun yhteiskunta on laiminlyönyt tehtävänsä ja jättänyt asuntovelalliset oman onnensa, grynderien ja pankkien armoille, pitää nyt auttaa ahdingossa olevia. Yhteiskunnan pitää tukea asuntotuotantoa siten, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on riittävästi saatavilla, ettei opintovelkaisten ja nuorten tarvitse ottaa niskaansa myös isoja asuntovelkoja. Nuoret ovat tilaston mukaan velkaantuneet eniten.
Kun nykyisin vaaditaan työntekijöitä muuttamaan työn perässä eri puolille Suomea (tehtaita lopetetaan ja toimintaa rationalisoidaan...) ei ole järkevää rakentaa velkaista omakotitaloa, joka ei siirry työn mukana. Asuntopolitiikan pitäisi seurata aikaansa... Erilaisissa elämänvaiheissa oleville ihmisille pitää suunnitella "täsmäasumista" valtion tuella.
omaa syytään - yhteiskunta saa syyttää itseään.
Kansanedustajat saavat syyttää osaamattomuuttaan.
Hallitus saa syyttää taitamattomuuttaan.
***
Kotitalouksien luottokanta 91 miljardia euroa kesäkuun lopussa
Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille myöntämien luottojen määrä oli yhteensä vajaat 91 miljardia euroa vuoden 2008 toisen neljänneksen lopussa.
Tästä asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja oli runsaat 67 miljardia ja kulutusluottoja ja opintolainoja runsaat 14 miljardia euroa.
***
Suomalaiset ovat asuntovelkaisia. Kahden asunnon loukussa sinnittelee moni ahkera yksinhuoltaja, perheellinen, nuori pari...
Mutta miksi suomalaiset ovat asuntovelkaantuneet. Eikö 90-luvun "kahden asunnon loukuista" ja ahdingosta otettu oppia - ettei enää asuntolainoja ja asuntoloukkuja.
Asuntovelallisten tilanne ei ole asuntovellisten omaa syytä, heidän ahneuttaan tai asuntokeinottelun tulosta. Asunto on Sumessa välttämötön. Kun asuntorakentaminen jätettiin gryndereitten vapaaksi temmellyskentäksi, (ASO-osaomistusasunnot ovat tästä karmea esimerkki: Grynderit ilmoittivat "ei rakenneta mitään, jos asukkaat saavat asukasdemokratian kautta oikeuksia. Ei rakenneta, mikäli asukkaat eivät maksa kaikkia mahdollisia rakentamisen kuluja ja voittoja...) Yhteiskuntaa kiristettiin, hallitusta kiristettiin, Eduskuntaa kiristettiin ja grynderit saivat vapaan temmellyskentän - kuten rakentaessaan 70-luvun betonilähiöitä pääkaupunkiseudulle.
***
Asuntohallitus lakkautettiin.
(Wikipedia) Arava oli vuonna 1949 perustettu Asuntorakennustuotannon valtuuskunta, joka järjesti halpakorkoisia lainoja asuntotuotantoon. Valtion asuntotuotannon lainajärjestelmää on perinteisesti siitä asti kutsuttu aravarahoitukseksi, lainoja aravalainoiksi ja rakennettavia taloja aravataloiksi.
Nykyisin aravajärjestelmää hoitaa Valtion asuntorahasto ARA.
Aravajärjestelmän nykytilanne
ARA-rahoituksella tehtävien talojen määrä on voimakkaasti supistunut. Aravarahoitteisten asuntojen osuus kokonaistuotannosta on enää noin 15 %. Vuonna 2005 aloitettiin yhteensä 4 065 ARA-asunnon rakentaminen, mikä oli noin 700 asuntoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lainoituksen painopiste on siirtymässä enemmän peruskorjaukseen.
Markkinoille tulleet pitkät, jopa 30-vuotiset asuntolainat ovat siirtäneet kysyntää vapaa-rahoitteiseen omistusasumiseen.
Vuokrasäännöstelyn purku 1995 toi markkinoille lisää vuokra-asuntoja. Toisaalta taas ARA-lainojen lainaehdot nähdään rajoittavina, ja korkoero vapaisiin markkinakorkoihin on supistunut tai hävinnyt kokonaan. Yhtenäislainalla rakennettujen aravatalojen lainakorko saattoi 2000-luvun alussa olla jopa kovempi kuin markkinalainoitettujen talojen, tällöin oli vaikea enää puhua valtion subventoimasta asuntotuotannosta.
***
Kun valtion subventoimaa asuntotuotantoa ei enää juurikaan ole. Ihmiset ottavat pankista lainaa ja velkaantuvat... Korot heittelehtivät, rakentamiskustannukset nousevat ja tulevat kalliiksi pienrakentajille, jotka jäävät vaille grynderien saamia alennuksia...
Vuokra-asuminen Suomessa on erittäin kallista pieni- ja keskituloisille. Rakentaminen on erittäin kallista pieni- ja keskituloisille, jotka velkaantuvat....
***
Vuokra-asuminen on joillekin välttämätön ja taloudellisesti huono vaihtoehto.
Tilastokeskus:
Vuokrat nousivat heinä-syyskuussa 3,7 prosenttia
Vuokrat nousivat vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 3,7 prosenttia edellisvuodesta. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 5,0 prosenttia ja muualla Suomessa 2,1 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien neljännesvuositilastosta.
Vuokratilasto, 3. neljännes 2008
Keskivuokra
(€/m2/kk) Pisteluku
(2003=100) Indeksin muutos
2007/III - 2008/III
% Indeksin muutos
2008/II - 2008/III
%
Koko maa 9,11 114,7 3,7 0,4
Aravat 8,31 115,7 4,7 0,1
Vapaarahoitteiset 9,70 114,1 3,1 0,5
Pääkaupunkiseutu 11,22 114,8 5,5 0,6
Aravat 9,39 116,0 6,4 0,5
Vapaarahoitteiset 12,61 114,2 5,0 0,7
Muu Suomi 8,33 114,7 2,8 0,2
Aravat 7,90 115,6 3,9 0,0
Vapaarahoitteiset 8,64 114,0 2,1 0,4
Lähde: Vuokratilasto 2008, 3. neljännes. Tilastokeskus
***
Erittäin pienestä "aliasunnosta", surkeasta yksiöstä, vuokra on 400 eurosta ylöspäin. Näin vuokralainen maksaa omistajille sijoitustuoton ja velkapääoman jääden itse nuolemaan näppejään omistajan vuokratessa asunnon toiselle tai "sukulaiselleen" tai ottaessaan omaan käyttöönsä. Vuokra-asunnoista on pääkaupunkiseudulla kova pula, mikä kannustaa hankkimaan oman velka-asunnon. Näin hallitus tukee Suomessa "yksityistettyä asuntoliiketoimintaa" eli asuntokeinottelua.
Nyt laman iskiessä kasinotalouteen, asuntovelallisista tehdään syntipukkeja ja maksajia. Asuntovelallisista, joiden ahdinko on yhteiskunnan syytä. Valtio ei subventoinut Suomessa asumista - päinvastoin.
Tässä tilanteessa hallituksen tulee tehdä "lama-ajan asunto-ohjelma", jolla pelastetaan asuntovelalliset ja siinä samalla helpotetaan pankkien tilannetta.
Viime lamasta on otettava oppia. Hallitus ei saa pelastaa pankkeja konkurssilta jättäen asuntovelalliset ahdinkoon.
Kun asunnot eivät mene kaupaksi ja vanhan asunnon hinta on laskenut oletettua enemmän, valtion pitää lainata ahdingossa olevilla tarpeeksi pitkäksi ajaksi halpakorkoista lainaa. Vuokratukea on myönnettävä niille vuokralaisille, jotka vuokraavat asuntoloukussa olevan perheen toisen asunnon... mikä helpottaa myös asuntopulaa ja asunnottomuutta.
Kun yhteiskunta on laiminlyönyt tehtävänsä ja jättänyt asuntovelalliset oman onnensa, grynderien ja pankkien armoille, pitää nyt auttaa ahdingossa olevia. Yhteiskunnan pitää tukea asuntotuotantoa siten, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on riittävästi saatavilla, ettei opintovelkaisten ja nuorten tarvitse ottaa niskaansa myös isoja asuntovelkoja. Nuoret ovat tilaston mukaan velkaantuneet eniten.
Kun nykyisin vaaditaan työntekijöitä muuttamaan työn perässä eri puolille Suomea (tehtaita lopetetaan ja toimintaa rationalisoidaan...) ei ole järkevää rakentaa velkaista omakotitaloa, joka ei siirry työn mukana. Asuntopolitiikan pitäisi seurata aikaansa... Erilaisissa elämänvaiheissa oleville ihmisille pitää suunnitella "täsmäasumista" valtion tuella.
Vastaukset 3
Vanhimmat
eteen semmonen lappu, että varmasti olet väärässä!
korkojen nousuun kun ottaa lainan. Kyllä siinä on yksinkertainen ihminen jos ostaa toisen asunnon ennen kuin on myynyt entisen.
Kun hallitus tukee kaikenlaista muuta osinkokeinottelua kasinotaloudessa, miksei asumista?
Heti laman tultua hallitus takaa sijoitukset pankeissa 50.000 euroon asti. Jokainen voi tehdä useisiin eri pankkeihin 50.000 euron varmoja sijoituksia ilman riskiä.
Suomen hallitus velkaantuu laman aikana ja lainaa "Islannin pankille" kasinotalouden seurauksena talouden romahtaessa miljoonia euroja. Samaan aikaan oman maan rakennusteollisuus loppuu, samoin metsäteollisuus aletaan alas. Suomessa kilometritehtaalle joutuvat joka alan ammattilaiset.
Eikö sinivihreä hallitus koskaan opi. 1990-luvun alun laman aikana Esko Ahon Kesk.-Kok. hallitus teki samat virheet kuin nykyinen hallitus. Inflaatio, konkurssit, asuntovelalliset... suomalaisten heikko ostovoima ja suurtyöttömyys rehoittivat hallituksen toimien johdosta myös edellisen laman aikana.
Kun hallituksella ei ole Suomessa minkäänlaista asuntopoliittista ohjelmaa. Asuntohallitus on lopetettu. Halpakorkoisia lainoja ei ole mahdollista saada (etenkin ensiasunnon ostajat tarvitsisivat)... ja grynderit "vastaavat" asuntojen rakentamisesta ja hintatasosta - ollaan nykyisen kaltaisessa "suossa". Tästä kärsivät kaikki asuntojen ostajat ja vuokralaiset. Suomessa on rakennettu kerrostalolähiöitä kaatopaikalle ja tosisuurilla tehokkuuksissa betonilähiöitä grynderin toimesta.
Nuoret lapsiperheet ovat vaikeuksissa. Perheen tilanne on muuttunut ja on hankittu isompi asunto pienen yksiön tilalle. Näin juuri lapsiperheet ovat jääneet kahden asunnon loukkuun - omaako syytään ja tyhmyyttään? Ei omaa syytään ja tyhmyyttään - kyllä asuntopolitiikan suomalainen surkeus on yhteiskunnan vika - ei yksinkertaisten ihmisten.