KUOPIO JUHLI 233V-LOMAUTUKSET TULEE

Eikö meidän kuntalaisina pitäs saada tietää paljonko rahaa meni. Tiedän kyllä et ruoka ja par plo per nenä mut silti raha summa kiinnostaa!

Oletko oikeasti noin yksinkertainen, että luulet saaristokaupungin sillan aiheuttaneen Kuopion talouskriisin? Kyllä kriisi on ihan poliitikkojen saamattomuuden ja härskin lyhyt näköisen vaalisuosion tavoittelun tulos. Kaupungin henkilöstömäärän on annettu paisua ilman suitsia (erityisesti JOHTOPORRASTA) ja kun lihavt vuodet loppuivat jäi luu vetäjän käteen.

Mesoaminen sillasta ja sen kustannuksista ei muuta sitä tosiasiaa, että kaupungilla on liian paljon porukkaa töissä suhteessa sisään tuleviin rahoihin eli verotuloihin. Verorahojen tarkoitus ei ole tarjota töitä mahdollisimman monelle vaan niiden avulla turvataan PERUSpalvelut. Ikävä kyllä laskun maksavat kuntatyöntekijät jotka eivät itse voi vaikuttaa tilanteeseen, mutta niinhän tilanne on kaikissa yksityisfirmoissakin. (esim Bella)

Ilman uutta kaavoitusta saaristokaupunkiin sadat uudet asukkaat, jotka tuovat verorahoja olisivat menneet muualle (siilinjärvi, leppävirta ja muu Suomi). Ja kuten varmaan ymmärrät kaupungin työntekijöiden palkat maksetaan VERORAHOILLA.

Kuopiolaisten pitäisi olla tyytyväisiä jokaisesta työikäisestä joka tännä muuttaa koska ilman heitä ei pelkkä pakkoloma riitä vaan joudutaan irtisanomisiin. Mitä rikkaampia tänne muuttajat ovat sen parempi.

Realisti

Olen työskennellyt valtion ja kunnan palveluksessa sekä useissa yksityisissä yrityksissä. Minusta julkisen puolen ongelmana on liian tehoton resurssien käyttö. Työntekijöitä on liikaa, työajat lyhyet ja lomat liian pitkät. Kuntapuolella pelkästään vuosilomia on 38 työpäivää eli yli 7 viikkoa!! Opettajilla on lomaa 14 viikkoa, kehtaavat väittää että tekevät kesällä töitä ehtojen takia tai suunnitellessaan seuraavan vuoden lukujärjestystä... just joo.

Eikä työn tekeminenkään tai töiden suunnittelu ja resurssointi ole kovin järkevää. Yhden asiakkaan ongelman ympärillä pyörii useampi virkamies tai -nainen, eikö se yksi työntekijä voisi hoitaa homman loppuun, ilman muita "asiantuntijoita". Ilmeisesti töitä ei ole riittävästi, kun pitää olla kourallinen porukkaa tekemässä yhden ihmisen työt. Esim. sairaalassa potilaan ympärillä pyörii useampi sairaanhoitaja, perushoitajia, välillä ravintoterapeutti ja lääkäri esikuntineen yms. muita asiantuntijoita. Sitten osastolla on säästetty työpäätteissä, niille parille päätteelle jokainen potilaiskäynti kirjataan ylös. Näyttää että hoitajat ovat puolet ajasta päätteen ääressä ja vain puolet ajasta potilaiden äärellä...

Teknisellä puolella ongelma oli liialliset resurssit, eli väkeä oli puolet liikaa. Yksi kaveri oli kesätöissä teknisellä puolella, naureskeli ettei ole helpommassa hommassa ollut. Työ aloitettiin klo 7 ja päivän työ oli tehty ruokatuntiin mennessä klo 11. Loppupäivä sitten kulutettiin kortin peluun ja kaupungilla ajelun merkeissä. Jos halusi näyttää "ahkeralta" pomon silmissä, piti tehdä töitä hiukan hitaammin ja vähän väliä käydä hakemassa työtarpeita rautakaupasta tai varikolta. Tällöin valtaosa työajasta kului autoajeluun...

Julkista puolen ongelma on tukeutuminen talousarvioon kaikessa suunnittelussa. Kun on ennenkin käytetty tämän verran rahaa, ei siitä summasta tingitä tippaakaan. Vaikka väkisin keksitään erilaisia projekteja tai uusia tietojärjestelmähankintoja, jotta miljoonat eurot saadaan pidettyä omalla hallintokunnalla. Investoinnit yleensä ylimitoitetaan ensimmäisellä kierroksella, ja sitten kun kaupungin johto vaatii leikkauksia invesntointibudjettiin, on helppo leikata ilmat pois.

Hallinto- ja tukipalveluissa olevien henkilöiden määrä jaksaa hämästyttää edelleen. Esim. Karttulassa on 26 henkilöä hallinnossa, kun koko henkilöstön määrä on 181. Hallinnossa on 14 prosenttia henkilöstöstä, kyllä byrokratia jyllää. Eikä se tuohon lopu, sillä eri hallintokunnissa on varmaan omat sihteerit, pikkupäälliköt ja johtajat. Kunnallinen hallinto lienee lähempänä 20%, kun yksityisissä firmoissa hallinnon osuus jää 5 prosentin tuntumaan. Luonnollisesti toimialan luonne hiukan ratkaisee hallinnon raskauden, mutta silti ero on huomattava!! Samaa hallinnon raskautta on havaittavissa eräissä Kuopion hallintokunnissa.

Nyt kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, on julkisella puolella rekrytointeja harkittava erityisesti. Kahden lähtijän tilalle palkataan yksi-periaate pitää ottaa oikeasti käyttöön, sillä ylimääräisestä väestä on päästävä eroon. Jos kerran erehtyy palkaamaan uuden lähteneen tilalle, saa uudesta virkamiehestä riesan seuraavaksi 40 vuodeksi... pahimmassa tapauksessa. Kuntapuolella kun ei ole käytäntönä edelleenkään irtisanoa henkilöstöä tuontannollisiin syihin vedoten. Ilmetellä täytyy, koska eihän julkisella puolella ole mitään velvoitetta työllistää turhaa väkeä, vai onko???