En tarkoita puoluetta. Minua on aina kiinnostanut miten Lieksan keskusta on rakentunut ja sen maanomistusolot entisaikaan.
Kuka omisti maat Pielisentien varressa, keneltä kauppiaat ostivat tonttinsa ja kenen maille keskusten pikkukatujen omakotitalot on rakennettu.
Hovila on ollut varmasti suuri omistaja, liekö sitten Hyttinen ollut minkälainen kun oon ollut niin iso Hyttisen talokin.
Mitenkähän ne rikkaat Riikoset, liekö ne omistaneet paljonkin maata. Sitten on vanha Moisio palokunnan lähellä. Ehkä ollut isokin maatalo joskus.
Kun tietäisi kenen maille on vaikkapa nykyinen Kulman seutu rakennettu ja kenen vanhoilla mailla lienee Pielisentietn-Koulukadun risteyksen seutu.
Lieksan historiatkaan eivät isommin vanhoja maanomistusoloja kerro.
Kuka omisti maat Pielisentien varressa, keneltä kauppiaat ostivat tonttinsa ja kenen maille keskusten pikkukatujen omakotitalot on rakennettu.
Hovila on ollut varmasti suuri omistaja, liekö sitten Hyttinen ollut minkälainen kun oon ollut niin iso Hyttisen talokin.
Mitenkähän ne rikkaat Riikoset, liekö ne omistaneet paljonkin maata. Sitten on vanha Moisio palokunnan lähellä. Ehkä ollut isokin maatalo joskus.
Kun tietäisi kenen maille on vaikkapa nykyinen Kulman seutu rakennettu ja kenen vanhoilla mailla lienee Pielisentietn-Koulukadun risteyksen seutu.
Lieksan historiatkaan eivät isommin vanhoja maanomistusoloja kerro.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joskus ammoisina aikoina, kun mitään Lieksan taajamaa tai edes kylääkään ei ole ollut, on nykyisen keskustan alue ollut joittenkin talojen metsiä, niittyjä, peltoja. Mitä ja keitä nämä talolliset ovat olleet, se olisi kiva tietää.
Ennen Stolbovan rauhaa oli nykyinen Lieksan alue karjalaisten asuttamaa. En tiedä onko jo silloin ollut tällä kohtaa minkälainen kyläasutus. Stolbovan rauhan jälkeen, karjalaisten alueelta suurimmaksi osaksi paettua, ilmeisesti isäntäkin vaihtui monessa talossa.
Riikosia pidetään alkuperäisnimenä, Grigori-nimestä muunnoksena. Mutta en usko kylläkään Riikosten omistaneen keskustan maita, onhan siinä jokikin välissä.
Mutta miten on muodostunut Pielisentie, keneltä tosiaan kauppiaat tonttinsa ostivat. Sen jälkeen kun Brahea oli hävitetty ei ole ollut mitään varsinaista hallinnollista päätöstä, jolla Lieksa olisi rakennettu ja juuri siihen missä se nyt on. Onkin tietyllä tavalla outoa ja mielenkintoista miksi uusi taajama ei noussut Kaupunginniemeen, entisen Brahean paikalle.
Lieneekö sekään selvillä kuka sai Brahean alueen maat kun kaupuki hävitettiin ja kauppiaat muuttivat muualle. Liekö ollut Hovila uusi omistaja?
Stolbovan Rauha? Kuka se oli? Ison talon emäntä?
ostiva tonttinsa kumpikin Osuusliike, Kauppayhtiö, Kotilainen, Rotko, Karpin, Kulma, VR aseman paikan. Kenen maille tuli junarata asemalta joelle?
Olisko sairaala ja paloasema tehty Moision maille. Liekö Hyttilänkadun seutu rakennettu Hyttisten maille.
Lieksassa oli rikkaat kauppiaat Hassinen ja Kari. Nekin varmaan omisti paljon maita. Eikös vieläkin ole olemassa Hassisen talo, komee pytinki siinä kulmauksessa.
kirjasta löytyy kaikenlaista tietoa Lieksan alueesta ja Brahean kaupungin asuttamisesta,sekä ihmisten touhuista, mm. käräjänkäynneistä löytyy hauskoja juttuja.
niin, jotta kirkkorannasta tai Kaupunginniemestä on mennyt talvitie Nurmijärven ja Kivivaaran kautta Repolaan. Ilmeisesti tieura on mennyt nykyisen Pielisentien pohjaa seuraillen. Kesällä on tietystikin kuljettu veneellä jokea pitkin.
Kuhmo ja Nurmes on olleet aika lailla vähemmän tärkeitä suuntia.
Sitten kun on kauppiaita alkanut jäädä Lieksaan pysyvästi on kaupat tehty tien varteen nauhamaisesti. Niinhän karjalaiset kylät oli ennen, nauhamaisia raittikyliä.
Pielisen rantakyliin aina Viekiin asti. Ja etelään läksi tie varmaan kans niihin rantakylliin, aina Vuonislahteen asti.
Rautatieaseman tulo syrjemmäksi muutti varmaan aika paljon Lieksan keskustan rakennetta kun syrjäkyliltä tultiin Lieksalle ostotksille, sillon kun tultiin, entistä enemmän junalla.
Kuulin vanaholta semmosen asiin jotta Alakylän muat on kaikki entissii Hovilan maeta. Sarkalan seotu ei ollu ennee Hovilan. Ne piätty niille maen. En nyt muista kenen niihen kuulin olevan. Kevätniemen suunnilla oli aenahin joillain talollisilla maeta.
Paikkakunnalla elävä Vartiaisen suku omisti aikoinaan kevätniemestä länteen olevat maaalueet mm Monlanniemen ja siitäpä koko Vartiala onkin nimensä saanut!