On se masennus kumma tauti.
Äärimmäisessä tilanteessa se kertatoisensa jälkeen nakkelee masennus raukkoja hautaan.
Niin se ajan kanssa käy tällekin äijälle.
Mutta elämässä oli hyvää. Nautin siitä parikymmentä vuotta. Kivaa oli, ei ole enää.
Mutta eihän siinä mitään kaikki me kuollaan,
jotkut masennukseen, toiset vanhuuteen.
Masennukseni johtuu tasan vain siitä,
että tapahtunut asioita mitä ei voi korjata.
En muistele elämää mitenkään pahalla,
edelleen nautin siitä kauan.
Ketään muuta ketkä kävelemässä tuonelaan piakkoin?
Äärimmäisessä tilanteessa se kertatoisensa jälkeen nakkelee masennus raukkoja hautaan.
Niin se ajan kanssa käy tällekin äijälle.
Mutta elämässä oli hyvää. Nautin siitä parikymmentä vuotta. Kivaa oli, ei ole enää.
Mutta eihän siinä mitään kaikki me kuollaan,
jotkut masennukseen, toiset vanhuuteen.
Masennukseni johtuu tasan vain siitä,
että tapahtunut asioita mitä ei voi korjata.
En muistele elämää mitenkään pahalla,
edelleen nautin siitä kauan.
Ketään muuta ketkä kävelemässä tuonelaan piakkoin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ampuma tai teräaseet eivät esineinä ketään vahingoita.
Viina harvoin itsekseen menee kurkusta alas. Väärin käytettynä sekin voi viedä hautaan.
Masennus voi olla aluksi pettymyksen aiheuttama alakulo. Lisäpettymykset alkavat
kehittää siitä masennusoireilua.
Jos masennustaipumus jatkuu, siitä voi kehittyä syvään depressioon johtava sairaus.
Masennustaipumisen kehitystä voi itsekin lieventää jos opiskelee oireen kehitysmekanismeja.
Siinähän on kyse sisäeritysjärjestelmämme toimintavajeesta.
Omilla valinnoilla voi joskus estää masennuksen kehittymisen sairaudeksi.
Masennustaipumusdynamiikan voi nähdä virtuaalisesti 'matemaattisena kaaviona'.
Masennus on itsetunto-ongelmakin. Sopivilla toimintatavoilla itsetuntoaan voi
kasvattaa kuin säästötiliä.
Masennustaipumuksella on eräs eittämätön hyvä ominaisuus. Se voi vähentää 'kaalin' kusipitoisuutta.
itsetuntoa kasvatetaan?
No. Teitä on monia; eksyttäjiä paljon, on sanottu. Pahimmat näistä omat alitajuiset tekijät.
Harva on rämpinyt pinnalla surkeammasta jamasta. Työputken jälkeen terveys rapautui.
Kävelin koukussa kuin vanha vaari. Löysät vatsalihakset kehittivät kivuliasta palleatyrää.
Ultraäänikuva tämän näytti.
Lääkäriltä kotiin päästyä tein hirmuisen liikkeen; tekemään vatsa-selkätreeniä.
Lattialla maaten jalat sohvan alla. Siitä istualleen ja taas alas.
Puoli vuotta vatsan sivuilla tuntui kuin jotain olisi revennyt. Joka toinen päivä treeniä.
Liikkeet alkoivat vaikuttaa jo aloituksen samalla viikolla. Alitajunta pisti vastaan.
En antanut sille valtaa. Treeniin sitoutui hyvin paljon psyykkistä energiaa, sitä jolla murehdin surkeuttani.
Oma tapaukseni
Todentui, ettei vajaatehoinen hengityselimistöni pystynyt duunamaan aivoille happea.
Ostin kirpparilta kuntolaitteen. Vain addiktiivinen henkilö voi hurahtaa niin hulluun
lajiin kuin kuntotreenirääkkiin.
Kunto koheni kuukausien ja vuosien myötä. Tuli varmuus, että fyysinen ja psyykkinen
kondis kulkevat ns. käsikädessä.
Treenin aikana alkoi tapahtumaan vuosien myötä merkillisiä tapahtumia:
Tietoisuusprosessin alkutahdit. Mukaan liukeni kuin itsestään meditaatio, sisäinen hiljentyminen.
Viikoittain saa uusia oivalluksia. Tulee tunne, että kulkemani polku on oikea, sitä kantsii trampata.
Aloitusvuosi oli 1999. Tragikoomista tässä, että myös etyylialkoholi tehoaa hyvänä polttoaineena
tavallista paremmin. Euforiat hipovat pilviä.
Promillien on oltava pois ennen illan meditaatiota - ei onnaa kännissä.
Olen aspergertyypin autisti. Muitakin neurologisia fibantereita voi olla lisätaakkana.
Kun tietoisuuden avautuminen on käynnistynyt, merkitsisi itsemurhaa sen keskeyttäminen.
Itämaiset gurut kutsuvat prosessin tulosta valaistumiseksi. Siinä ei ole MITÄÄN mystistä.
Ihminen, atomikasa siinä on alkanut osastoimaan tähtitieteellistä määrää atomeitaan.
Kävin reikikursseja. Reikimeditaatio tarkoittaa koko kehon säännöllisiä, voimallisiakin
venytyksiä. On wahva tunne, että kantsii jatkaa.
Että sikäli.
Aloitan viestin rekatulla nikillä. Sitten kone sanookin, että nimimerkki on varattu. Piruperkele!
Mee hyvä äijä vaikka tän suomi24:n sättiin ja bongaa sieltä mukava samanoloinen mimmi, joka on vähintään yhtä masentunut kun sä.Ja kun yhdessä tuumitte tätä maailmaa ja rakkavuttakin, niin kohta tahdotte elää käskädessä etteenpäin ja pitää hauskaakin.
Eti vaa se akka rinnalles,löyät varmasti.Yksin on miehen kurjempi mualimassa..täs mun neuvo
suosittelen samaa se voi toimia jos haluaa yhteiselämää toisen kanssa. Siinä täytyy muistaa vain sed toisen kunnioitus silloinkin kun masentaa.
Tuleehan noita samoja mietittyä hyvinkin usein, historiakin lie aika samanlainen pääpiirteissään tähän saakka. Mutta toistaiseksi kävelen ihan tällä puolen rajaa ja ilman kiirettä. Jatka sinäkin, paskempi paikka varmasti ilman, eikä siitä huomisestakaan kumminkaan tiedä.
Kyllä minäkin luulin meneväni sinne ja pian. Mutta mutta,,???. Enpäs aio mennäkään vielä. Minulla on ihan fyysinen sairaus nimittäin sepelvaltimotauti. Sydämessä on ollut tukoksia joten putkitöitä sinne on tehty 2 kertaa 12 vuoden aikana Nyt on tullut oireita taas monta kertaa vuosien saatossa ja vaikka välillä käy huonossakin kunnossa välillä taas on ihan hyvä olla eikä nuo fyysiset oireet tule lainkaan.Eihän se sydän oireet voi noin vain ja hävitä välillä ja taas tulla hyvin voimakkaana. Jos on suonet tukossa ja läpät vuotaa todellisuudesa ei siitä voi toipua niin nopesti ilman toimenpiteitä kuin minä. Nyt tajusin eilen kun tein tun masennustestin että selvä masennushan se mulla on. Nuo fyysiset oireetkin todennäköisesti ovat vain psyykkeni aiheuttamia vaikka ovat mulle ihan todellisuutta. Luulin jo että tuo tuonelaan meno on hyvin lähellä. olen monta kertaa järjestellyt vuosien varrella asioitani kuoleman varalta kun oireet on tulleet voimakkaana. Olen myynyt sellaisia tavaroita pois kuten vene, moottoripyörä, työkoneitani,ym ettei jäisi perikunnalle ja etteivät myisi liian halvalla. Kaikki tuollainen minua on huolesrtuttanut. Kuitenkin kun olen kohta toipunut masennuksestani on elämä ollut ihan hyvää ja olen hankkinut myymieni tilallle jopa uusia välineitä. Muuten minulla on mennyt elämä hyvin. Taloudellisesti olen menestynyt joten ei ole taloudellisia huolia ja minulla on hyvä perhe. Kaiken pitäisi olla kunnossa vaan eipä ole elämä helppoa kun tulee nuo fyysiset oireet ja kuoleman pelko. Nyt kun kuitenkin olen oppinut tajuamaan ettei tää ehkä pätykkään vielä vaan kun tuo masentuneisuus menee ohi voi elämä tas jatkua entiseen malliin. Minulla ei ole ollut mitään lääkityksiä psyykkeeni eikä sitä ole lääkjäritkään tajunneet koska minulla on tuo todellinenkin sairaus joka aiheuttaa samoja oireita. Minusta on hyvä että nyt tajuan että masennushan se minukain nakkelee. Koitan selvitä siitä lepäämällä koska olen taas sairaslomalla ja eläkepaperit on hakusessa noiden fyysisten seikkojen vuoksi. Toivon kuitenkin että tää sairauteni olisikin masennusta koska se ei vie hautaan läheskään niin nopeasti kuin tuo sydän.Niin että koitappas ukkoseni vain jaksaa sinäkin masennulsesi kanssa ja koita löytää sitä valoa elämään se saattaa kuitenkin jatkua vielä pitkäänkin.
Älä edes mieti tuollaista. Tuonelassa ne vasta vaivat alkavat. Moni ei kestä jos parisuhde katkeaa. Se on kova paikka. Mikä lie sinun syysi. Mennyttä ei saa takaisin, mutta aina on uusi mahdollisuus ja itselleen pitää antaa anteeksi.
kitkutellaan, mutta mutta, jos olisi helppo tapa kuolla (esim. lääkkeet, ase) sitä voisi poistua näyttämöltä.
Miksi kuolisit turhaan, mikset liity esim. al-kaidaan ja taistele maailman rikollisvaltioita kuten esim. usaa vastaan.Turha kuolema on tyhmää,kun imperialistit murhaavat äitejä ja lapsia..esim. lähi-idässä.
Toivottavasti ei ny veis kuitenkaan..
Tsemppiä ny