Luin tämän kuukauden IT-lehdestä (Invalidityö), käsitteestä apinasuodin.
Itsekin koko aikuisikäni vammaisena ja osan lapsuuttakin, luulen tietäväni aiheesta paljon mutta taustasta terveiden suhtautumiseen en.
Jokaisella vammaisella on ilmainen apinasuodin. Se pitää loitolla ne, jotka toimivat alkeellisten ennakkoluulojen varassa.
Vamma tuo lähelle ihmiset, jotka ovat oppineet etsimään yhteyttä pinnallisen erilaisuuden alta.
Hermöstomme on luotu säpsähtämään odottamatonta, mutta viisas antaa sätkyn mennä ohi ja keskittyy tutkimaan uutta ja erilaista. Näin viisaan sisäinen maailma rikastuu ja ennakkoluuloisen kapeutuu entisestään.
Itse tykönäni ihmettelen seuraavaa: Onko joillain lapsilla tuo ilmainen apinasuodin jo syntyessään eikä heitä sen takaa nähdä? Koulukiusaamiset ja niiden seurauksena surmatkin seurauksena.
Akuinen terve ihminen näkee vammaiset heikäläisinä ja suhtautuu näihin kylmästi. Vammauduttuaan vaikkapa pyörätuolilaiseksi nämä muuttuvat meikäläisiksi, joihin suhtautuu lämpimästi.
Anteeksi, että näin vakavalla, ikävälläkin aiheella palstalaisia lähetyn ja vielä kauniina sunnuntai-aamuna.
Apinasuodin
10
702
Vastaukset
- Maalaismies*
On elettävä näille vuosikymmenille ennenkuin tajuaa, kuinka lyhyt ihmisen elo on. Vasta nyt ehtii ja yrittää mietiskellä olemassaolon saloja.
Ruotsissa juhlitaan näinä päivinä Selma Lagerlöfin 150-vuotis syntymää. Hänen vammaisuutensa ei estänyt hengen lentoa, ehkäpä osaltaan auttoi siihen asiaan. Oli muuten suuri Suomen ystävä. Hänen kerrotaan kuolinvuoteellaan viimeksi kysyneen, tuliko rauha Suomeen?
Mietiskelin aamulla tätä vanhana olemista ja elämistä. Entisinä aikoina vanhuus oli synonyymi sairaudelle. Kyllä tuo kertomasi apinasuodin torjuu tehokkaasti nuoret läheltämme - ja päinvastoin.
Tottakai hakeudumme kaltaistemme pariin. Niin tekee luonto kaikkialla. Miksi punatulkkuparvessa ei näy tilhiä tai päinvastoin? Luulen tai tiedän kysymyksessä olevan olemassaolon taistelu.
Elämän tarkoitus on olla hengissä niin pitkään kuin suinkin ja tuottaa tavalla tai toisella sen jatkumista. Kaikki taistelevat olemassaolostaan, niin terveet kuin sairaatkin ja se taistelu on julma.
Olemassaolon hetki on niin lyhyt ettei siinä ehdi mitään tärkeää ajatella saati ratkaista. Aihe on sellainen, että pitäisi ehkä tarkemmin ajatella, ennenkuin mukaan lähtee.
En ainakaan myönnä, että olisin ottanut kielteisen tai torjuvan kannan erilaisuuteen heti alkuun. Olen elänyt sellaisessa ympäristössä jo penskasta lähtien ja näin kasvanut tutuksi ko. asian kanssa.
"Apinasuodatin" on ronski nimitys, mikäs, tuleehan asia selväksi. Monesti on niin, että tällaista erilaisuutta on ehkä kohdeltu huonosti ja hän ei pääse siitä yli. Niinpä erilainen tarkkailee, on epäluuloinen ja torjuu myös asiallisesti lähestyvän ihmisen. Näin olen joskus tulkinnut. Niinpä on tarkkaan harkittava, koska tarjoaa apua. Tästäkin on kokemuksia.
Ehkäpä on parempi, etten pähkäile enempää extempore. Enkä ole ammattilainen.- viime keväänä
Kuoromme oli retkellä ja asetuimme valokuvaan.
Joku ehdotti, että valokuvaaja-tenorimme tulisi mukaan.
Hän sanoi: "Olen huomannut, että kuvasta tulee aina parempi, ellen minä ole mukana!"
Siihen basson ääni: "Älä huolehdi, kamerassa on apinasuodatin, siksi minäkin tulin mukaan !" viime keväänä kirjoitti:
Kuoromme oli retkellä ja asetuimme valokuvaan.
Joku ehdotti, että valokuvaaja-tenorimme tulisi mukaan.
Hän sanoi: "Olen huomannut, että kuvasta tulee aina parempi, ellen minä ole mukana!"
Siihen basson ääni: "Älä huolehdi, kamerassa on apinasuodatin, siksi minäkin tulin mukaan !"Tyttäreni on polio-invalidi.. sairasti ihan pienenä,joten hän itse on soputunut siihen täysin,mutta ei vastaantulijat.Kaikenlaista koomillista hän on saanut kokea.. No.hän on osaava naisihminen ,joten ei häntä hetkauta mikään.
Nyt,kun minulla on tämä sokea lapsenlapsi ja hänen kanssaan liikun,on taas vitsikästä..Ihmiset ovat uskomattomia..Bussissa kerran,poika vahingossa hipaisi jotain tyttöä,tämä heti huutamaan:Kauheaa toi koski minuun..En voinut vastustaa kiusausta ,sanoin: Nyt kuolet varmaankin ,,hehhee..Pari kertaa on sattunut raitikassa,että joku tomera nais-ihminen on alkanut esitelmöimään ,että pojalla ei ole oikeutta istua,kun on vanhempiakin
ihmisiä.. Voi hyvä isä..Piti kerran mennä kysymään oikein kuljettajalta,että eikö sokeat saa istua ratikassa..Mitä muuta voi tehdä kuin nauraa.Ihmisten ennakkoluulot, poikkeavia kohtaan ,ovat valtavat,vieläpä tällä vuosituhannella..Ihminen ei muutu koskaan..
Mutta,mukavaa sunnuntaipäivää! t.Irkku- p-pirpana***
irkku-37 kirjoitti:
Tyttäreni on polio-invalidi.. sairasti ihan pienenä,joten hän itse on soputunut siihen täysin,mutta ei vastaantulijat.Kaikenlaista koomillista hän on saanut kokea.. No.hän on osaava naisihminen ,joten ei häntä hetkauta mikään.
Nyt,kun minulla on tämä sokea lapsenlapsi ja hänen kanssaan liikun,on taas vitsikästä..Ihmiset ovat uskomattomia..Bussissa kerran,poika vahingossa hipaisi jotain tyttöä,tämä heti huutamaan:Kauheaa toi koski minuun..En voinut vastustaa kiusausta ,sanoin: Nyt kuolet varmaankin ,,hehhee..Pari kertaa on sattunut raitikassa,että joku tomera nais-ihminen on alkanut esitelmöimään ,että pojalla ei ole oikeutta istua,kun on vanhempiakin
ihmisiä.. Voi hyvä isä..Piti kerran mennä kysymään oikein kuljettajalta,että eikö sokeat saa istua ratikassa..Mitä muuta voi tehdä kuin nauraa.Ihmisten ennakkoluulot, poikkeavia kohtaan ,ovat valtavat,vieläpä tällä vuosituhannella..Ihminen ei muutu koskaan..
Mutta,mukavaa sunnuntaipäivää! t.Irkkuolla edes vammainenkaan ,tarvitakseen tuollaisen suodattimen. Jos ole jäänyt erikoisen pienikokoiseksi, n.140cm, saat kyllä huomiota kovastikin pelkän pienuutesi johdosta.
Tosin lapset eivät nyt enää tule kysymään:
" Oletko tyttö vai täti?" ,. Nuorempana kysyivät.
Nyt huomaavat sentään eron!
Noiden ikävien koulusurmien jälkeen käynnistyi mittava jälkihoito jälkeenjääneille.
Joissakin tapauksissa se oli kai liian osaanottavaa, epäuskottavaa, niin että vastaanottajat alkoivat karsastaa.
Lohduttajat ja sielunhoitajat ihmettelivät, minne lohdutettavat katosivat?
Kas kummaa, niillä jotka lähtivät, pahoinvointi tapauksen johdosta yleensä loppui nopeammin kuin niillä jotka jäivät lohdutettaviksi.
Onkohan liika paapominen taitaa olla pahasta.- main-eko
Vaikeinta mielestäni on se vammaisuus,joka ei näy päällepäin.Näin on itselläni,inhoittaa se että,joudun selittelemään miksi en kykene tekemään sitä ja sitä."Suodatin,suodattimet" hukassa moneen otteeseen,ainakin minulla.En ihmettele miksi joku erakoituu,ei sitä aina jaksa selitellä,helpompi olla hiljaa.Kylmään suhtautumiseen törmää joka paikassa,jopa tuttujenkin kohdalla,niiden joiden on luullu jo ymmärtäneen asian.
- Hertta 2008
seurueen vaivaituneisuuden,kun joku valaisee heitä mieheni hiljattaisesta poismenosta.
Ollaanko me pohjoisen ihmiset niin vailla empatiaa,ettemme pysty myötätunteeseen,saati sitten sitä ilmaisemaan
Onneksi on ollut myös ihmisiä,jotka spontaanisti ja lämpimästi ovat halaneet.
Vammaisuutta tuntuu olevan montaa lajia!
Kiitollinen elämästä sittenkin,Hertta Hertta 2008 kirjoitti:
seurueen vaivaituneisuuden,kun joku valaisee heitä mieheni hiljattaisesta poismenosta.
Ollaanko me pohjoisen ihmiset niin vailla empatiaa,ettemme pysty myötätunteeseen,saati sitten sitä ilmaisemaan
Onneksi on ollut myös ihmisiä,jotka spontaanisti ja lämpimästi ovat halaneet.
Vammaisuutta tuntuu olevan montaa lajia!
Kiitollinen elämästä sittenkin,HerttaTulee esille juuri nuo toisen ääripään ihmiset.
Ketään puolustelematta uskon kuitenkin, että hyvin suvaitsevia ja empaattisia ihmisiäkin vielä on. Jotka antavat tilaa kaikenlaisille ihmisille.
Tiedän myös niitä ihan erittäin lähipiirissä, jotka haluavat "haudata" oman sairauden tai vammaisuuden.
Siitä ei saa puhua millään tasolla, liika myötäeläminen katsotaan sääliksi. Olla vaan kuin ei olisikaan. Ne on vaikeita asioita.
Tietää miten toinen tahtoo suhtauduttavan asiaan.
Normaali, samanarvoisena, arvokkaana ihmisenä kohtaaminen,, näinhän meidän pitäisi kohdella kaikkia ihmisiä ja ystäviämme.
Antaa tilaa erilaisuudelle.
Kaikilla meillä on omat vahvuutemme, missä olaan hyviä. Koskee myös vammaisia.
Ehkä näillä vuosikymmenillä vasta on aikaa ja tilaa mielessä tarkastella elämää kaikista näkökulmista.
Elämänarvot muuttuvat iän mukana-niinkuin pitääkin.Nuorena rakentaa kotiaan, perhettään, työtään, elää vauhdilla eteenpäin.
Nyt on aikaa ajatella mitä elämä ON ?meri-kukka98 kirjoitti:
Tulee esille juuri nuo toisen ääripään ihmiset.
Ketään puolustelematta uskon kuitenkin, että hyvin suvaitsevia ja empaattisia ihmisiäkin vielä on. Jotka antavat tilaa kaikenlaisille ihmisille.
Tiedän myös niitä ihan erittäin lähipiirissä, jotka haluavat "haudata" oman sairauden tai vammaisuuden.
Siitä ei saa puhua millään tasolla, liika myötäeläminen katsotaan sääliksi. Olla vaan kuin ei olisikaan. Ne on vaikeita asioita.
Tietää miten toinen tahtoo suhtauduttavan asiaan.
Normaali, samanarvoisena, arvokkaana ihmisenä kohtaaminen,, näinhän meidän pitäisi kohdella kaikkia ihmisiä ja ystäviämme.
Antaa tilaa erilaisuudelle.
Kaikilla meillä on omat vahvuutemme, missä olaan hyviä. Koskee myös vammaisia.
Ehkä näillä vuosikymmenillä vasta on aikaa ja tilaa mielessä tarkastella elämää kaikista näkökulmista.
Elämänarvot muuttuvat iän mukana-niinkuin pitääkin.Nuorena rakentaa kotiaan, perhettään, työtään, elää vauhdilla eteenpäin.
Nyt on aikaa ajatella mitä elämä ON ?Meillä ei Suomessa ole käyttäytymisohjeita, joihin voisimme tukeutua vaikeissa tilanteissa.
Kuten sanoit, joku ei halua puhuttavan omasta murheestaan, joku taas odottaa toisten suhtautumista ja toivoo keskustelua. Moni on arka ja pelkää, ettei osaa valita oikeita sanoja.
Jotkut näkövammaiset ovat pahoilla mielin sanoneet, että eivät saa apua kadun ylityksessä tms. Mutta taas moni terve ihminen on kokenut olevansa liian höyli auttaja ja saanut nenälleen.
Käyttäytymisen opetusta ei kouluissa varmaankaan korosteta missään, ja siitä varmaan on seurauksena tämä jokapäiväinen kiusaaminen ja nimittely, joita koulussa harrastetaan.
Sitä samaahan se on, ei hyväksytä erilaisuutta.
Itse asuin lapsena paikkakunnalla, jolla oli mielisairaala. Liikuntakykyiset potilaat saivat vapaasti liikkua kylän raitilla, ja pienestä pitäen totuin hyvinkin erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Emme me lapset koskaan pilkanneet tai kiusanneet näitä ihmisiä, sillä he kuuluivat aivan luontevasti kyläämme.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!
Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo184403557-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei2052011- 1331607
Luovutetaanko nainen?
En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.661273Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?
Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor59986J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.74961Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette160926- 54922
Tule mukaan
Sanoisin sinulle jos uskaltaisin. Kertoisin miten kaipuu täyttää minut päivisin ja öisin huudollaan. Se huuto kaikuu sis39894- 76886