Olen tällä saralla vasta alussa ja haluaisinkin tietoa kokeneemmilta...töissä home-epäily, en pysty edes pefseurantaa tekemään ja kurkku turpoaa työtilassa ym ym vahva astmaepäily...kotona muuten hyvä olla, mutta nyt huomasin, että polttopuut eivät ole lainkaan hyvä juttu...mitä kaikkea pitäisi välttää, mistä kaikesta saatte oireita, minulla sadekelikin ihan kamala..jääkö kuusi tästä lähin tuomatta jouluna???
Mistä kaikesta saatte oireita??
homealtistunut..
301537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Saan oireita
- hometalossa asuvien/työskentelevien ihmisten hiuksista, vaatteista
- hometaloissa myydyistä/varastoiduista tavaroista
- omista vaatteistani ja hiuksistani, jos olen joutunut käymään vaurioituneessa tilassa (tosi pahaan hometaloon mua ei saa edes kirveellä ilman hengityssuojaimia)
- kirjastojen kirjoista (alussa riitti, että uudesta homeettomasta kirjastosta valitsin lainattavaksi mahdollisimman uusia kirjastoja. Nyt kirjastossa on jonkunsortin sisäilmaongelma, kirjat ei enää käy. Äänikirjoja on onneksi runsas valikoima, ne käyvät.)
- jopa tiettyjen kustantamoiden uusista kirjoista; en ole ostanut pariin vuoteen lainkaan Loisto-pokkareita, kun jouduin ne aina hävittämään
- märästä mullasta
- joistakin julkisista liikennevälineistä; kaikki eivät onneksi ole vaurioituneita
- astmaattiset keuhkoputket ärtyvät suuresta määrästä pölyä tai käryä (remonttipöly, tuore maali, langoista neulomisen yhteydessä irtoava pöly. Jos keuhkoissa on enemmän tulehdusta päällä, niin tupakansavu tuntuu todella inhottavalta, pistelee ja kirvelee keuhkoja)
- mainitsemasi polttopuut
- joulukuusi on meillä mallia muovi, en kestä enää kotona. Kylässä, jossa on aito kuusi, pystyin ainakin viime jouluna ilokseni olemaan useamman tunnin, kunhan en ollut kuusen lähellä
Omaa "home-elämää" on takana jo sen verran, että en välttämättä edes muista listata kaikkia välttämiäni asioita. Ai niin, kaikki kempparituotteet sekä kodin pesuaineet ovat hajusteettomia, vain miehen dödö tuoksahtaa miedosti. Kun oireita tulee, suihku ja vaatteiden vaihto auttaa. Jos kotona saa oireita jostakin tavarasta/vieraista tms., tuuletus auttaa, etenkin liesituulettimella avustettu tuuletus (tuuletin hormiin kytketty eli poistaa ilmaa sisältä). Oma oireiluni on varsin vaihtelevaa: kun keuhkoni eivät ole pahasti tulehtuneet, kestokykyni on huomattavasti suurempi kuin pahan tulehduksen jyllätessä, jolloin lähes kaikki ärsyttää.
Mutta muista listoja lukiessasi, että me kaikki olemme yksilöitä. Älä suotta rajoita omia tekemisiäsi toisen henkilön oirelistauksen takia, vaan kuuntele elimistöäsi, mitä se kestää ja mitä ei kestä, ja vältä vain niitä asioita/paikkoja, jotka tekevät oireita juuri sinulle.
jonka Pampula kirjoitti lisäisin vielä ainakin kynttilät, kumit, muovit...
mistä kaikesta oireita tulee, mutta harva varmaan tietää ja siksi oireet tulevat ns. puun takaa. Eli käytännössä kaikesta ja ei mistään. Ulkona oireita tulee vaihtelevasti, mutta olotila on parempi, jos pysyn kotona 4 seinän takana jatkuvasti. Jotkut ruoat, juomat, kaikki mikä haisee, oli haju hyvä tai tai paha, ihan sama. Hajusta oireilu on sitä, että se on vain ikävän voimakasta se haju, sen jälkeen alkaa päänsärky jne. En yleensä sairastu hajuista sen ihmeemmin, ellei haju liity kosteusvaurioon, homeeseen tms. Hajuvesi haisee liian voimakkaasti, vaikka käyttäjä olisi käyttänyt sitä miten hillitysti. Jopa ulkoeteisessä haistan kenkien hajun nyt liian voimakkaana. Kukat, puut, ruoho, mikä haju vain on nyt hirveän paljon voimakkaampi ja siksi se haittaa, tuntuu että haju vie hapen mennessään.
Nyt menossa jostakin syystä huonompi kausi, vaikka pitäisi olla parempi olla, olo on sika huono. Jos sairastaisin normisairautta, hakisin apua, mutta nyt tiedän etten mitään apua mistään saa. Pitää vain yrittää kärvistellä, ehkä se tästä helpottaa. Ja ottaa taas pahoinvointilääkettä, Panacodeja meni jo kun olo oli niin kuumeinen ja ikävä. En tiedä oliko kuumetta vaiko ei, ihan sama.
Ompelen joululahjoja, Disneyn prinsessamekkoja. En tiedä sairastanko nyt näitä kankaita, tai sitä että olen liikkunut enemmän hakiessani oikeita värejä ja kankaita, vaiko mitä. Toivottavasti olotila ei johdu näistä kankaista. Minun tuurillani tämäkään homma ei käy. Näyttäisi siltä, että tässä sairaudessa allergisoituu elämälle, vaikka homeille ei allergiaa olisikaan.
Vaikea sanoo.
Paska olo koko ajan!
Rakastan kutomista ja virkkaamista. Langat vaan pölyävät niin paljon, että saan oireita. Siispä teen nykyään käsitöitä paperinen hengityssuojain kasvoilla, ja vain sellaisista langoista, jotka olen ostanut homeettomasta kaupasta ja vieläpä vain sellaisista langoista, jotka eivät haise pistävälle. Langan haistelu kaupassa ennen ostopäätöstä onkin oma operaationsa, jotta muut asiakkaat eivät sitä liian selvästi huomaa ja ala kummeksua :-)
Auttaisikohan tuo paperinen hengityssuojain sinuakin käsitöissä? Hengityssuojaimen ostaminen on sitten oma kiemuransa, jotkut pakkaukset ovat kovin avonaisia, ja joitakin suojaimia en ole pystynyt lainkaan käyttämään, kun olen saanut niistä (!!!) allergiaoireita. Varastoitu homeisissa varastoissa tms. Nyt olen löytänyt Sottin yksittäispakatut paperisuojaimet, luokka P3, joita myydään 10 kappaleen pakkauksissa Toimivat hyvin, ja ovat homeettomia.
ja hirveän suuri kynnys on edes kokeilla. Mutta katsotaan nyt mihin katti nahan repii.
Päänsärky on päällä nyt heti aamusta ja tuntuu että toinen silmä kärsii siitä päänsärystä myös. No kunhan taas tottuu, niin eiköhän se siitä. Tänään ei jaksa tehdä mitään ihmeitä, mutta lumi maassa on ihmeellisen kaunista, joten nautitaan siitä.
Tällä viikolla pitää saada aikaiseksi pari Lumikin, kolme Bellen, pari Arielin pukua 6-0 vuotiaille tytöille joulupakettiin. 3 Lumikin pukua on jo valmiina. Ja puvuista tulee tietysti pestävät ja käytettävät sisävuorineen ja irtokauluksineen. Lupaukset lapsille tekevät sen, että puvut tulevat valmiiksi oli olotila mikä vain. ;-) lunta on niin paljon, että pulkkamäkeen pitäisi päästä, ennen kuin lumi sulaa pois. Sitä ennen pitää ostaa vielä toinen pulkka, kun "Pappa, minä olen kasvanut tuosta pulkasta ulos, se on Aadan kokonen pulkka". Ja Pappa käy hankkimassa Julian kokoisen pulkan ;-) ja mummolla pahoinvoinninestolääkettä ja sitten mennään pulkkamäkeen. Elämä on.
Jos voisin kuristaa sen, jonka syytä on se ettei työpaikkani huomioinut sisäilmaongelmaa paremmin, sen ehkä tekisin heti huomenna ja hymyillen. Ja kyse oli rahastako? Vaiko omien mokien peittämisestä? Vai tyhmyydestä, saamattomuudesta, välinpitämättömyydestä? Kun asia ei koske minua ja pääsen täältä pois, niin mitä väliä, kun ei niitä tieteellisiä tutkimuksia ole siitä, että kukaan sairastuu vakavasti. Vain nuo sairastuneet ja heitä ei voi uskoa, he haluavat vain saikkua.
Lääkkeiden vaikutusta hiirille testataan, ja lääke tulee markkinoille noin 5 vuoden kuluttua, riippuen hiirillä tehtyjen testien tuloksista. Lääke vaikuttaa hiireen samalla tavoin kuin ihmiseenkin, näin luin.
Mitä nämä myrkyt mitä me hengitimme/tämme tekivätkään niille hiirten keuhkoille? Mutta se "tieteellinen" tutkimus ei sitten koskenutkaan muita kuin hiiriä. Sitä se tieteellinen tutkimus on, hiiret ja ihmiset reagoivat samalla tavoin, tai sitten ei, riippuen mitä halutaan kertoa. Varsin vakuuttavaa tieteellistä tutkimusta.
sitten päädyin tälle palstalle ja aloin lukea viestejä. Monet kirjoittajat alkoivat tulla tutuiksi. Muistan, miten kirjoitit kypsän oloisesti yhdessä viestiketjussa, ettet halua syyllistää ketään työpaikkasi sisäilmasta. Halusit ajatella, että huono ilma se sinut sairastutti, ei se kollega, joka kulki siellä mittarin kanssa ja totesi kaiken hyväksi jne...
Palstaa seuratessani, alkoi pieni epäilys hiipiä mieleen. Olen ollut pitkään poissa, mutta nyt päätin tulla lueskelemaan aiheita. Ja mitä näenkään:
"Jos voisin kuristaa sen, jonka syytä on se ettei työpaikkani huomioinut sisäilmaongelmaa paremmin, sen ehkä tekisin heti huomenna ja hymyillen."
Kirjoituksissasi on aikaisemminkin ollut katkeruutta. Ja ei siinä mitään. Minä olen hyvinkin katkera monille työpaikallani, mutta sen myöntäminen ei ole koskaan ollut ongelma. Ei myöskään se, että pitkään kestänyt taistelu työpaikalla sai minut masentumaan. Jotenkin alkaa tuntua, että sinulla olisi aika paljon käsittelemättömiä asioita: onko mielekästä torpedoida kaikki ajatukset mahdollisesta masennuksesta ja tyrmätä sellaiset palstalaiset, jotka uskaltautuvat kirjoittamaan omasta masennuksestaan? (Kokonaan toinen keskustelun aihe olisikin se, miksi palstalla monet ovat allergisia homesairastuneiden masennuskeskusteluille.) Kun itse näköjään - anteeksi ilmaisuni - jauhat samaa asiaa täällä vuodesta toiseen. Pitkän tauon jälkeen oli jännä huomata, että tosi tuttua tekstiä on viesteissäsi edelleen. Mitenkään siis vähättelemättä rankkoja kokemuksiasi. On täällä Suomen maassa kuitenkin moni muukin sairastunut, ja jossain vaiheessa ovat kuitenkin jatkaneet elämää ja yrittäneet kääntää sairautensa joksikin hyväksi: auttavat muita työpaikalla, antavat lehteen haastattelun kokemuksistaan tai perustavat homesairaiden etua ajavan yhdistyksen. Tai jos eivät tee mitään näin suurta ja ns. mullistavaa (ei kaikista siihen ole, eikä tarvitsekaan), niin ainakin tsemppaavat muita sairastuneita.
Omien asioiden märehtiminen on toki tarpeellista, mutta kaikista hyödyllisintä se voisi olla ammattilaisen seurassa. Suosittelen! Elämän laatu kohenee huomattavasti. Ja kun mieli voi paremmin, koko ihminenkin voi paremmin. Eipä sitten tarvitse enää toisaalta kirjoittaa palstalle kypsiä ajatuksia sairastumisen syistä, seurauksista ja sen hyväksymisestä - ja sitten heti seuraavassa viestissä kumota nämä ajatukset, kun ei niitä katkeruuden tunteita kuitenkaan pysty täysin tukahduttamaan.
Tiedän kyllä, että viestini voi vaikuttaa täysin k*sipään kirjoittamalta - mutta jos luet sen rehellisesti ja ajatuksella, hyödyt siitä varmasti.
So long, tulen taas parin kuukauden päästä seuraamaan keskustelua.:) Saa nähdä, mikä tilanne on taas silloin.
kun täällä oli keskusteluissa paljon fiksuja ihmisiä. Sinä olet ilmeisesti yksi heistä.
Minusta nykyvakkareista Pikku-Myy on fiksun oloinen. Todellakin sympatiaa herättävä. Hilkka-Liisaa olen hiukan kaipaillut.
Harmi vaan, että jotkut vakkarit saavat vaahtoamisellaan fiksut kirjoittajat kaikkoamaan. Tiedän useita palstaa kaihtavia, jotka kokevat, että homeista sairastunut ei saisi kirjoittaa tietyistä asioista: paradoksaalista kyllä, kun homesairaat kokevat muualla vähättelyä, monet tulevat itse niin yhden totuuden ihmisiksi, etteivät sietäisi tällä palstalla erilaisia mielipiteitä. (Toisaalta, syyttäisin siitä ehkä kuitenkin heitä vähätelleitä lääkäreitä, työsuojeluihmisiä ja kiinteistöjen kunnosta vastaavia.)
"Toisaalta, syyttäisin siitä ehkä kuitenkin heitä vähätelleitä lääkäreitä, työsuojeluihmisiä ja kiinteistöjen kunnosta vastaavia."
Niin, kun siis homesairastunut saa osakseen vähättelevää kohtelua, hän ehkä kokee saavansa ymmärrystä vain tältä palstalta. Siitä helposti tulee reaktio, että kaikki ulkopuoliset ovat väärässä ja syntyy tietynlaista homefanatismia: ei suvaitakaan enää minkäänlaista kritiikkiä, koska ollaan saatu vastaanottaa asiatonta kritiikkiä aiemmin.
Juu, ja olen siis itse homesairas, ja olen saanut todella vähättelevää kohtelua. Olen kuitenkin yrittänyt säilyttää sen ajatuksen, etteivät kaikki lääkärit ole pahoja, kaikki kiinteistöjen kunnosta huolehtivat tietämättömiä ja kaikki työsuojeluihmiset sikoja. Näin yksinkertaistetusti sanottuna.:D
sinulle. Ikävää, todella ikävää.
En kuitenkaan ole sitä mieltä, että työpaikkani, joka on teettänyt tutkimuksia jotka asiantuntijat tutkivat ja lausuvat, olisi se syyllinen. Kyllä se syyllinen löytyy pääkallopaikalta. Jos ei ongelmista kerrota kentälle oikein, tilanne on tämä. Ei se työkavereideni syytä ole, että homma on karannut setien ja tätien näpeistä. Kun ei puhuta totta, niin näin tässä käy.
Kun pirulle antaa pikkusormen se vie koko käden. Tässä tapauksessa ei käsikään riitä.
Ns. asiantuntijat voivat nyt vain katsoa ihan itseään peilistä ja miettiä mitä tulikaan tehtyä. Vai oliko syynä juuri se, ettei mitään tehty!
Ei koskaan kaikki, ei koskaan, mutta ne päättävät tahot ja tutkijat, lääkärit ovat selkeästi SYYLLISIÄ! He eivät puhua asiaa, vaan asian vierestä. Kun ei haluta sitä hysteriaa. Sehän onkin ikävä juttu se hysteria.
Silloin kun ei ollut sähköä ja vesi kannettiin kaivosta. Voi niitä aikoja. Silloin ihmisetkin olivat fiksuja. Nykyisin kaikki on niin paljon heikommin. Kaikki olivat silloin fiksuja ja palstakin oli fiksumpi, silloin kun MINÄ täällä kirjoitin. Minä
ja kaikki muut vähän vähemmän fiksuja. Ja KAIKKI oli ennen niin paljon paremmin. Voi niitä aikoja. Heikki ja Kaija.
kirjoittele. Vain fiksut soppii kirjoittelemaan. Usko jo!
kummemmin tuotit karvasta pettymystä tuon kirjoittajalle. taitaa kirjoittaja olla aika sujut itsensä kanssa. Harmi, ettet
tainnut lukea sitä viestiä ajatuksella. Minusta se oli hyvin kirjoitettu. No, toiset haluavat kehittyä ihmisenä, toiset eivät.
ja hyvä jos huomaavat sen ihan itse.
Mietin, että en tajunnut ihan viestisi logiikkaa. Ainakaan vastauksena siihen yhteen kirjoitukseen. Seköhän usein syynä on siihen, että jään miettimään veistejäsi: ne menevät ikään kuin jonkun asian vierestä. Ja usein kiertyvät juuri siihen omaan huonoon vointiin (toki muillakin, mutta heillä ei ole sitä samaa tarvetta tuoda joka keskustelussa esiin se oma huonovointisuus).
"toki muillakin, mutta heillä ei ole sitä samaa tarvetta tuoda joka keskustelussa esiin se oma huonovointisuus"
suomenkieli ei taivu noin
noinkin taipua.
Ja sitäpaitsi: mitä välii?
taas aikaa naputella kaikenlaista. Mitä se nyt edes ketään haittaa, jos jonkun viestissä olisikin ei niin korrektia suomen kieltä? Kaikkien palstalaisten äidinkieli ei edes ole suomi.
Joudutko täälläkin päivystämään kielipoliisina?
Mulla ainakin syksyllä sienestäessä ja marjastaessa,kasvot turpoaa ja silmät kirvelee.
töissä home-epäily>kuka epäilee?
työtilassa ym ym vahva astmaepäily>kuka epäilee ?
Home-epäily työterveyslääkärin toimesta, töissä olevien juttujen ja minun tietojen perusteella samainen lääkäri epäilee myös astmaa ja olen menossa erikoislääkärille.
Mihin kaikki fiksut sairastuneet katosivat? Jäjellä on vain näitä urpoja!
miks se sua kiinnostaa, ei sua ole edes olemassa
Polttopuiden käsittelyssä käytän hengityssuojaimia.
Harvoinpa ne ovat homeettomia.
Lumettomana aikana siedän luonnonhomealtistusta sateisella säällä ilman hengityssuojaimia puolisen tuntia ja kuivalla säällä tunnin verran.
Joulukuusi meni meiltäkin menojaan, mutta vasta viime vuonna, kun jopa Allergia- ja astmaliiton neuvoja kertoili joulukuusessakin olevan homeita, ja kun minulla oli vielä ennen jouluna tosikiukkuinen, mutta paranemisvaiheessa oleva PPP päällä, joka PPP:ni ei siedä homealtistusta, niin kuusi jätettiin hankkimatta.
Tuntemani yksi sun toinen homeastmaatikko on myös joutunut luopumaan joulukuusesta, joten ehkä olisi parempi sinunkin jättää tänä vuonna kuusikin hankkimatta.
Toivottavasti ammattiastma heltiää sinulle ilman pahempia taisteluita.
niin kerron miten minulla olo kohentunut. Ei siis mahdotonta, etteikö muillakin voisi kohentua.
Olon ollessa huonoimmillaan, kostea ulkoilma aiheutti oireilua, samoin jos valvoin pitkään lapsen kylpemistä (kylppärin kosteus). Kasvit piti heittää kotoa veks, joulukuusta ei tietenkään hankittu. Lähikirjaston kirjoja en voinut lukea, samaten sain oireita ison supermarketin lehdistä. Vastapäisen supermarketin lehdistä oireita ei sen sijaan tullut, joten epäilin, että toiset tulivat jonkun homevaraston kautta tms. Kaikenlaiset hajut tuntuivat epämiellyttäviltä ja toivat pahan olon. Luonnollisesti jouduin heittämään pois kaikki työpaperit ja työpaikalla olleet kirjat, samaten töissä pitämiäni vaatteita.
Nykyisin pystyn olemaan ulkona niin pitkään kuin huvittaa, eikä pelkkä ilman kosteus aiheuta oireita. Pystyn käymään lähikirjastossa ja lainaamaan sieltä kirjoja, molempien lähisupermarkettien lehdistä löytyy sopivaa luettavaa. Jotkut hajut tuntuvat vielä epämiellyttäviltä, mutta se ei juurikaan häiritse elämää: toki valitsen hajusteettomat pesuaineet sun muut ja joudun siirtymään kauas tupakoitsijoista (onneksi tupakointia rajoitetaan aina vaan enemmän!!), mutta pystyn esim. käymään elokuvissa ja konserteissa. Kesällä totesin Pariisissa, että enpä oireillut vanhoissa katedraaleissa ja museoissa tai maan alla Notre-Damen kryptassa tai katakombeissa... Eivät edes suurkaupungin saasteet tai hotellin kokolattiamatto haitanneet.
Homerakennuksissa toki oireilen edelleen. Eikä meille tänäkään jouluna hankita joulukuusta. Onneksi voi muuten koristella kotia. Mutta jotenkin tuntuu sietokyky kasvaneen, kun viimeisimmän poskiontelontulehduksen ja korvatulehduksen sain neljä kuukautta sitten osuessani mukamas korjattuun kosteusvauriorakennukseen. Ja nekin tulehdukset paranivat onneksi ilman antibiootteja.
Joten toivotaan, että muillakin olo kohenisi edes jonkun verran. Aikaa toki siihen menee.
viestistä, juuri noin minä oireilen nyt, kun sinä pahimmillasi, lääkäri sanoi, että kyllä minut kuntoon saadaan, taas tuli lisää slomaa tammikuun puoleenväliin saakka, en jaksanut töissä viikkoa kauempaa ja olin aivan tukossa. Nyt yritän miettiä joulua ja kaikkea muuta, mutta silti miettii miten tästä eteenpäin, miten taloudellinen puoli menee jne. päivä kerrallaan, onneksi on ihana perhe ja onneksi koti ei ole homeessa....hienoa että olosi on parempi, sitä minäkin odotan :)
olo vuosi sitten. Taisi olla juur marras-joulukuussa pahimmillaan. Olo pääsi niin huonoksi, että sairastelin vielä pitkään sen jälkeen, kun olin päässyt homeettomaan työtilaan. Olin silloin kyllä todella masentunut. Esim. nivelkivut olivat järkyttävät: en pystynyt edes ajamaan autoa, koska vaihteiden vaihtaminen sattui niin paljon. Poskiontelot olivat jatkuvasti kipeät, kroonisen keuhkoputkentulehduksen takia en pystynyt välillä puhumaan. Listaa voisi jatkaa (nenäverenvuotoa, lievää lämpöilyä, päänsärkyä, väsymystä, toisinaan oksentelin vaikka muut perheestä eivät sairastuneet, joten ei tainnut olla normaali vatsatauti...).
Noh, nyt olen töissä ja pienen tauon aikana näpyttelen tässä lohdutusviestiä muille. Aamulla kävin kuntosalilla tekemässä tehotreenin - enpä olisi uskonut sitä vielä viime keväänä, jolloin se voimakkainkaan annos reumalääkettä ei vienyt nivelkipuja. Kaikki näytti mustalta, työpaikan säilyminen epävarmalta jne. Siitä minäkin silloin osasin olla kiitollinen, ettei sentään kotona ollut hometta: olisi aivan kauheaa, kun lapsetkin sairastelisivat tällä tavalla.
Kannattaa levätä mahdollisimman paljon sairauslomalla. Minulla toipumista edesauttoi lopulta pitkä sairausloma, jolloin sain aikaa ihan vain itselleni (lapset olivat päiväkodissa). Venyttelin ja joogasin, ja kun olo parani aloin tehdä pitkiä kävelylenkkejä. Kuuntelin musiikkia ja itkin usein. Kävin psykologillakin puhumassa koko homeprosessista: oli ihanaa puhua jollekin inhottavasta esimiehestä ja alkuun ymmärtämättömästä työterveyslääkäristä niin, että joku todellakin ymmärsi millaisen h*lvetin läpi on käynyt. Höyryhengittelin ja käytin nenäkannua poskionteloiden huuhteluun. Söin superterveellisesti - tätä suosittelen, hyvä ravinto edesauttaa paranemista! Jätin siis valkoisen sokerin pois, söin täysjyväviljaa ja hyviä rasvoja, ja kun poskiontelot olivat tukossa käytin hyvin vähän maitotuotteita. Tuoreesta inkivääristä haudutettu tee on hyväksi nivelille. Apua sain myös maitohappobakteereista, kalaöljykapseleista ja akupunktiosta.