selkeä listaus lajeista ja tutkimustavoista:
http://kunnari.raisio.fi/kunnari/intrakun.nsf/64436ab8f406db5ac225657c0062b8ac/a6168f044e8dc1b6c22573f5002d463e/$FILE/20080108 mikrobinäytteet ilmasta.pdf
http://kunnari.raisio.fi/kunnari/intrakun.nsf/64436ab8f406db5ac225657c0062b8ac/a6168f044e8dc1b6c22573f5002d463e/$FILE/20080108 mikrobinäytteet ilmasta.pdf
Vastaukset 4
Vanhimmat
on tietenkin STM:n Asumisterveysohje, jota tuossakin on sovellettu. Erilaiset tutkimustavat, viitearvot, indikaattorilistat ym. löytyvät itse STM:n ohjeesta:
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2003/05/pr1063357766490/passthru.pdf
erityisesti nuo kosteusvaurioindikoivat lajit, joihin ei todellakaan tavalliset penicilliumit kuulu.
tavallisilla Peniciullumeilla? Penicillium -suvun eri lajeja on satoja ja osa niistä on myrkyntuottajia. Samoin osa niistä on kosteusvauriota indikoivia. Suomalaisilla listoilla niitä ei yleensä näe, koska täällä ei rutiinitutkimuksissa Penicilliumeja analysoida kuin sukutasolle. Kansainvälisessä Baarnin listalla ne ovat mukana:
Runsasta kosteutta vaativat (RH > 90 ...95%)
· Aspergillus fumigatus
· Exophiala
· Fusarium
· Phialophora
· Stachybotrys
· Trichoderma
· Ulocladium
· Sädesienet= Streptomyces=aktinomykeetit, nykyisin aktinobakteerit
· Hiivat (Rhodotorula)
· Useita gram-negatiivisia bakteereita
Kohtalaista kosteutta vaativat (RH 85...90%)
· Aspergillus versicolor
Suhteellisen kuivassa viihtyvät mikrobit (RH < 85%)
· Aspergillus versicolor)
· Eurotium
· Wallemia
· Penicillium lajeja (esim. Penicillium chrysogenum, Penicillium aurantogriseum
Kun näitä näytteitä otettiin, niin mukana ollut vanheimpainyhdistyksen edustaja ihmetteli sisäilman raikkautta. Eli homma hoidettiin, niin että suoritettiin reilu tuuletus ennen kuin käytettiin Andersenin-keräintä.
Andersenin-keräin siis imee itseensä itiöitä, ei siis mikrobikasvustoa. Tästä johtuen mukana oli tietysti Aspergillus fumigatusta. Lisäksi Raisiossa käytettiin muovisia petrimaljoja, joten mikrobimyrkkyjä sisältävät sädesienet tarttuivat jo ylemppiin petrimaljoihin, joten ne eivät päässeet sädesienille varattuihin petrimaljoihin. Kyllä nämä veijarit tietävät, miten temput tehdään.
Kävin tässä kyseisessä rakennukseesa vanhempainyhdistyksen edustajan kanssa ja voin sanoa, että kyseessä on erittäin paha kosteusvaurio. Ovat korjanneet melko suotta rakennuksen kattorakenteet, mutta maavaraiselle betonivalulle eivät voi tehdä yhtään mitään.
Juuri tälle lastentarhalle STM:n Tapani Melkas ja Mikko Paunio antoivat käyttöluvan ja juuri tämän mikrobinäytteiden perusteella.
Tuula Putus oli vanhempainillassa sitä mieltä, että rakennus olisi suljettava. Raision kaupunki oli kuitenkin palkannut TYKSistä professoreita puhumaan asian vierestä eli puhumaan homeallergioista, joita kosteusvaurio ei aiheuta.
Ystävät hyvät uskokaa jo, että sädesieniä eli aktinobakteereita eli Streptomyces-bakteereita ja Bacillus-bakteereita tulee varoa. Niiden erittämät myrkyt vaurioittavat immuunipuolustuksen ja jos näin tapahtuu, niin ei ole mitään toivoa enää parantua koskaan.
Nyt näyttää vahvasti siltä, että ainakin nämä sairaudet, joita syntyy maassamme, ovat peräisin juuri näistä mikrobimyrkyistä. Näitä mikrobimyrkkyjä ei synny, jos kostunut betoni ei saa ravinnokseen jostain proteiinia. Proteiinia on Suomessa runsaasti saatavilla, koska sitä lisättiin tasoiteaineisiin 1960-luvun alusta lähtien aina vuoteen 1995. Katastrofi oli siis päässyt syntymään ja niinpä HYKSiin perustettiin sisäilmapoliklinikka. Jostain kumman syystä siellä ei kerrottu kenellekään syytä, miksi pkl:lle tullut oli sairastunut.
Keskustelin aivan hiljattain professori Tari Haahtelan kanssa tästä asiasta ja kyllä hän tuntui olevan hyvin perillä siitä, että ongelma johtuu pääsiassa näistä bakteerimyrkyistä. Samoin samaa mieltä ovat kanssani STM:n työsuojeluosaston Leo Suomaa ja STM:n sisäilmaopas-guru Risto Aurola.
Tässä asiassa ei ole mitään epäselvää: Sairauden puhkaisee keuhkoihin pääsevät bakteerimyrkyt, jotka heikentävät oleennaisesti immuunipuolustusta ja josta sitten seuraa, että tapahtuu herkistyminen myös homeiden ja eräiden bakteereiden kuorikerroksen glukaaneille.
Professori Tari Haahtela sanoi minulle, että terveyskeskuslääkärit eivät tiedä tästä asiasta oikeastaan yhtään mitään. Ei siis mikään ihme olekaan, koska jo peräti kaksi kertaa on heille jaettu väärää tietoa ns. Majvik-suositusten avulla.
Leo Suomaa on jonkun toimikunnan puheenjohtaja ja hän kertoi, että he pohtivat nyt, mitä tehdä noille sadoille yhteiskunnan omistamille betonielementtirakennuksille.
Näissä sairastumisissa on tietysti huomioitava myös sellainen seikka, että jos joku oireilee kotonaan, jossa ei ole kostunutta betonia, niin oireilu johtuu bakteerimyrkkyjen heikentämästä immuunipuolustuksesta (myrkyt on siis hengitetty jossain tuhansista kostuneista betonielementtirakennuksista). Tämä alentunut immunipuolustus herkistää siis myös mikrobien kuorikerroksen glukaanille. Ei siis tarvita enää bakteerimyrkkyjen hengittämistä.
Laitan pikapuoliin todisteen siitä, että tämä maamme kosteusvaurio-ongelma on ihan meidän suomalaisten ihan itsensä kehittämä oma ongelma. Muualla päin maailmaa sisäilmaongelmat ovat syntytavaltaan erilaiset.
Arvoisat lukijat ! Luottakaa vain sellaiseen kirjoitukseen, jonka on kirjoittanut henkilö OMALLA NIMELLÄÄN ja että hän on rekisteröitynyt kirjoittaja.
ystävällisin bakteerimyrkkyterveisin
Pekka Nikkola
FM (biokemia)