Tulit pyrynä viereeni
puhurin lailla
sekoitit
tyyneyteni
myrskysit
mielenmaisemissani
nostatit
tunteeni pyrysi siivelle
kauas
ylös korkeuksiin
katosimme myrskyissä
korkeimmalle laelle
ja saavutimme
tyyneytemme
molemmat.
puhurin lailla
sekoitit
tyyneyteni
myrskysit
mielenmaisemissani
nostatit
tunteeni pyrysi siivelle
kauas
ylös korkeuksiin
katosimme myrskyissä
korkeimmalle laelle
ja saavutimme
tyyneytemme
molemmat.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Liekö pyörremyrsky sinuun iskenyt
ja sekoittanut pasmasi täydellisesti,
sinä siellä kaikkein korkeimmalla huipulla
ja pyörryksissä, huh! :)
Ainakin runosi oli hieno kuvaus suurista tunteista
ja tyyneyden saamisesta, hienoa, en muuta voi sanoa!
Juu uran huipulla tuulee,että
korvien lävitse puhurit
sekoittaa mietteitä...entisestään.
Täytyy sanoa,että kerralla sain
ylös ilman korjauksien mietteitäkään,
ja itsekin olen siihen tyytyväinen.
- Joskus näinkin päin.
En tiedä pitäisikö ottaa uusi
käytäntö tapa kirjoituksiini,
vai pysyiskö vielä vanhoissa
systeemeissä,kun päätään ei voi
vaihtaa kuin mustalainen hevosta
...- eikä sitten ole rasistista
tämä ilmaisuni.
Kiitän lämpimistä sanoistasi,jotka
merkitsevät paljonkin minulle.
Hyvä tyyli sinulla ainakin kirjoittaa,
mitä suotta miettiä uutta käytäntöä.
Paitsi jos haluaa vaihtelua kirjoituksiinsa,
vaihtelu voisi virkistää, vaikkakin
systeemisi onkin ihan hyvä!
Minäkin haluaisin välillä vaihtelua, mutta aina vain
sitä samaa diinaliita kaikki runontapaiseni, heh.
Jospa minä vielä jonain päivänä… *hymy*
Ihanko putkeen kirjoitit, ilman korjauksia,
hyvä niin, taito se on sekin? :)
Kiitoksia ohjeistuksestasi,ehkäpä
tuosta suuntaviittoja saan tulevaan,
ettei hurjia käännöksiä tehdä
vastapäivään.
Hymyillään vaan,ei harrastuksesta
saa tehdä pakkopaitaa itselle...
ja minäkin samaa täällä toistelen
vain eri sana kääntein.
Kyllä - tuli kerralla,tämä oli
jo epänormaalia...ehkä lipsahdus
vain ja tuuria mukana.
Kiitos Sinulle ja hyvät yöt
ja aamut.
"puhurin lailla
sekoitit
tyyneyteni"
hymy lukee
runos kuvaa
Itse kun jo luuli,
ei enää yllä
tyyneyteeni,,,,
"Tulit pyrynä viereeni"
dolan
Jokin kaataa sen
suojamuurin,,,,,
sen hiljaisuuden
Oisko see kuules
see elämätön elämä?
Seki vaatii oikeutta elää,
tuotaki puolta Liisa miettinny.
Hyvin runoks punoit
"Tyyneytemme"....kiitän..Liisa
Alan jo itsekin miettimään,
että mistä nuo kaikki
ilmaisuni tulevat ja saan
ne ylös sopivasti runoihini.
Keväällä olin hiukan jopa
huolestunut,että mitä ja
miten että mistä uusia löydän.
Ehkä se olikin hyvä,että pääsin
niistä vanhoista "kuvioistani"
pois... - Ja tämä kaikki on Teidän
Runopalstalaisten ansiota,jota on
Kiittäminen,sillä kaikki olette
ne suurimmat innoittajiani
näiden runojeni suhteen....- pitää
olla se jokin,että saa syttymään
ja sitten kuin tulee - tapa ja taitokin-
jollekin uudelle...tai esille tuomiseen
sanallisessa muodossa.
Kiitos Sinulle...Liisa !
...haipakkaa kun morsiankokelas
on tullut ja sekottanut dolanin korttipakan
ja yllyttänyt rakkauden tekoihin
kohti onnen taivasta.
sen jälkeen lepoa ja rauhaa...tyyneyttä.
hyvin eläväinen runo,
johdonmukaista alusta loppuun.
hyvä dolan!!!
Haipakkaa...ettei tiedä missä
ja mitenpäin päätään riiputtaa
kainalossaan.
Lepoa ja rauhaa kuin tyyneyttä
taas myrskyä elämän raiteilla
tuiskua päin.
Kiitos rauhoittavasta palautteesta,
jonka vien mukanani yönkehtoon.
alkaa kohta saavuttamaankin jotain tyyneyttä, sillä tässä mjyterissä ei pysy pystyssä, ja kaikki vaan kiroilee lapioiden kanssa keskellä kinosta jonka keskellä on tuttu autonantenni... ei siis mitään rajaa :O
Kiitos kivasta viestistä,vaikka lienee
josko Sinulla tuntemukset ties mitä
myräkkää...etten vain sano mitään
huolimatonta tekstiä.
Mites Sinun antennisi
jakselee...hyviä
luppoisempia päiviä ja
Kiitos !
taas päällänsä ulkona, ja pyryttää runossasikin.
Pidin tämän runon juonesta,
tulla toisen viereen pyrynä ja sekoittaa
tyyneys.
Niinhän siinä parhaimmillaan käykin, mikäpä sen
ihanampaa.
Minä ainakin ymmärsin tämän lopun niin, että he
katosivat myrskyssä toisiltaan. Onko niin, että
tyyneys laskeutui silloin ? Luulisi, että levot-
tomuus olisi päälimmäisenä, mutta voihan olla et-
tä ymmärsin juonen väärinkin.
Täällä jo rauhoittunut eilisen jälkeen.
Tuo runoni tuli jotenkin siitä
mieleeni ja heti valmiiksi.
Joskus sitä itsekin miettii
sitä todellista lopputulosta.
Tässä oli onnellinen loppu
- molemmille.
Kiitos taas Sinulle.
käy: myrskyn jälkeen tulee tyyni, sadetta seuraa pouta... Se luonnon laki on, sanoo keiju täältä luonnon keskeltä. - Jotain jäi nyt arvauksen varaan, ja jatkokertomuksen seuraavaa osaa odotan!
Vai että jatko-osaa,jos tuo omani
olikin happy end...- ellei yleisön
pyynnöstä sitten...
- silloin olen pulassa -
sinunkin sielussasi käynyt :-))
riepottamassa tunteitasi,
hienosti kuvattu myrsky.
Ja kun tuuli laantuu,
on niin tyyntä,
ja hiljaista...
On hieno runo,
saatoin melkein tuntea
myrskyn mahdin...
Myrskyllä on kova voima,niin ulkoisesti
kuin sisäisesti katsottuna.
Kiitän sanoistasi iivee,
ja yön voimia pian seurataan.
Kiitos, pidin. Viileän raikas kuvaus johon oli kätketty paljon, hallittua.
Tuli kesäisen vastaavuuden kurittomat ajatukset mieleen, joten sensuroin ne.
Minä Kiitän sanoistasi.
Ai, että sensuroit oikein,ehkä
niin parempi,ettei saada huonoja
vaikutteita.
Huh,,,
,,,kylläpäs nyt on
Dolanttia viety,,,,
,,,,,,,,
,,,korkeuksiin,,,,
,,,,,,,
,,saavuttaen rakkauden täyttymyksen
,,,,,,raukeuden,,
,,,,tyyneyden,,,,
,,,,,,,
,,hieno runo, aivan loistava!!
kiitosta lukunautinnosta,,
,,,,,,,,,,,,,:)
Hei tiikeri ja dolan tässä
Kiittää kauniista sanoistasi,
joita osoitit runoani kohtaan.
Yritetään tässä kroppaa
pitää pystyssä ja Kiittäen
eilisestä.