Kun kävelen läpi Hervannan Insinöörinkatua, en voi kuin ihmetellä. Toisella puolella näen "vanhaa" Hervantaa, joka on avaraa ja puistomaista. Vaikka aluetta on haukuttu betonialueena, nykyisin näin ei voi sanoa. Siellä on helppo liikkua ja hengittää. Varsinkin kesallä mieleen tulee lähes puutarhakaupunki.
Toisella puolen Insinöörinkatua näen epämääräisen näköisen rykelmän rakennelmia. En löydä yhtään kiintopistettä, en yhtään luoksekutsuvaa paikkaa. Alue on valottoman, luonnottoman ja sekavan oloista ryteikköä. Eräs rakennus kuitenkin pistää silmään. Se on punaisten rakennelmien keskellä tai pikemminkin parkkipaikan takana oleva valkoinen kuutio. Ikkunoista ja ovista ymmärrän senkin olevan rakennus. Olisko sairaala? Sen edessä on parkkipaikka täynnä asfalttia eikä vihreää missään. Ei edes pientä vihreää kaistaa koko parkkipaikalla. Sen takana vain aavemainen valkoinen rakennus punertavien ristiin rastiin olevien rakennusten keskellä. Kysyn aina ohi kulkiessani: mitä tämä on?
Onko tämä nyt uutta Hervantaa. Onko tämä jonkin inhimillisen SUUNNITTELUN tulos? Arkkitehtuuria? Kirjoitin sanan arkkitehtuuri ja väkisinkin kasvoilleni tuli hymy. Mutta ei ilosta. Maisema on tukkoista ja sekavaa. Betonia ja asfalttia. Epäilen, että jos haetaan Euroopan epäonnistuneinta rakentamista, niin se on siinä.
Kävelenpä tämän valkoisen talon edustalta Insinöörinkatua pohjoiseen tai etelään, näen umpeen rakennettua aluetta. Silmälle ei löydy levähdyspaikkaa. Ei ole selkeitä katuja. On vain talojen välissä pussienperiä, jotka yllättäen ovat katuja vaikka toisaalta muodostavat pelkkiä pimeitä pihoja kehässä ympäri kulkevien synkkien rakennusmuurien keskellä. "Katujen" nimet ovat kuvaavia. Tumppi ja Tamppikuja. Ne ovat nimensä mukaisesti tumppeja tai pihanperiä. Kaiken kaikkiaan synkkiä ja valottomia nurkkia. Alue on täysin aukoton. Täystiiviste.
Missään ei näy aukkoja. Tiivisrakentaminen on aukotonta. Levotonta. Silmä ei lepää, koska ei ole mitään kiinnekohtia. Ei edes viheralueita rakennusten lomassa luomassa rauhoittavia saarekkeita tai keitaita tiiviisti rakennetun autiomaisen asfaltti- ja betonimassiivin lomaan. Kaksi lyhyttä ja äärimmäisen kapeaa kevyenliikenteen kaistaletta voidaan kuitenkin löytää, jos oikein etsimällä etsii. Nekin tuntuvat olevat vahinkotapauksia kaikenkattavan tiivisrakentamisen keskellä. Tämä kaikki on keskellä Hervantaa.
Kuka ja ketkä ovat vastuussa? Kuka tulee esiin. Tuskin kukaan. Rakentaja? Kaupunki? Kaupungin vastaava virkamies?
Muotisana on tiivisrakentaminen. Sanakukkanen on muodostumassa kirosanaksi. Sana on yritetty muokata neutraaliksi. Tiivis. Siinähän ei ole mitään pahaa, sillä monen asian kohdalla tiiviys on vain hyvästä. Rakentaminen. Rakentaminenhan on aina hyödyllistä. Nyt kuitenkin taitaa olla niin, että Hervannan kohdalla tiiviys on pahasta. Se on on osoittautunut Hervannan kauhistukseksi.
Kenelle tiivisrakentaminen on hyväksi? Gryndereille. Kaupunki on pelannut gryndereiden pussiin raskaamman kautta. Miksi? Sekasortoisessa rakennusryteikössä asuu tietojeni mukaan opiskelijoita, vammaisia, vanhuksia jne. Nämä ihmisryhmät ovat kaikki sellaisia, jotka eivät yleensä valita, jos saavat katon päänsä päälle. Heidät voidaan sulloa juuri tämäntyyliseen tiivisrakentamisen kukkaseen. Opiskelijat eivät valita. Asunto on lyhytaikainen ja väliaikainen. Vanhukset eivät valita, heille riittää katto pään päällä ja palvelut vieressä, vammaiset ovat tyytyväisiä kaikkeen asuinrakentamiseen, mitä heille tarjotaan. Yleensä vammaisten erityistilanne otetaan suunnittelussa, rakentamisessa huomioon.
Kaikki on hyvin näiden asukasryhmien osalta. Kaikki hyvin? Paremmin kuin hyvin grynderien kannalta. Grynderin kannalta ihannetapaus. Kerroksia kun olisi ollut vielä kaksinkertainen määrä. Kukaan ei valita - siis rakennetaan tiiviisti. Tiiviisti tiivisrakentamista. Helppo nakki. Arkkitehtiparka tekee, mitä käsketään. "Piirrä niin tiiviisti kuin suinkin 5-6-kerroksisia rakennuksia". Helppo nakki. Pääsee toteuttamaan ammattitaitoaan, mutta ei tarvitse panostaa luovuuteen, ei tarvitse ajatella kokonaisuutta, ei tarvitse ajatella sen enempää. Aivot voi oikeastaan panna lomalle.
Kaupungin kannalta on hyvä, että asukkaat saavat asuntoja. Vieläpa tiiviisti. Monta helppoa nakkia kerralla. Taloja talon viereen ja peräkkäin. Jopa toisiinsa kiinni Hervannan valtaväylän ja Insinöörinkadun väliin. Monta erilaista ihmisryhmää saavat kaivattuja asuntoja. Monta ongelmaa ratkaistu kerralla tiiviissä paketissa.
Kaikki on tiivistä. Missään ei ole vuotoja. Katu on samalla piha. Kuten Tumppi. Sama piha on kaikkien talojen yhteinen piha. Mitään ei mene hukkaan näin tiiviissä tiivisrakentamisessa. Ongelmia. Ainakin yksi. Suoranainen epäonnistuminen. Ei pystytty nimittäin rakentamaan niin tiiviisti, että itse rakennuksen sisälle olisi rakennettu se piha ja se katu. Silloin mikään tila ei olisi mennyt hukkaan. Ei olisi tarvinnut varata tilaa erilliselle pihalle tai kadulle. Nyt sulautettiin katu ja piha. Seuraavaksi sulautetaan itse rakennus, piha ja katu. Autot voidaan sijoittaa talojen alle halliin.
Tiivisrakentaminen. Muotisana. Grynderin ihanneratkaisu.
Toisella puolen Insinöörinkatua näen epämääräisen näköisen rykelmän rakennelmia. En löydä yhtään kiintopistettä, en yhtään luoksekutsuvaa paikkaa. Alue on valottoman, luonnottoman ja sekavan oloista ryteikköä. Eräs rakennus kuitenkin pistää silmään. Se on punaisten rakennelmien keskellä tai pikemminkin parkkipaikan takana oleva valkoinen kuutio. Ikkunoista ja ovista ymmärrän senkin olevan rakennus. Olisko sairaala? Sen edessä on parkkipaikka täynnä asfalttia eikä vihreää missään. Ei edes pientä vihreää kaistaa koko parkkipaikalla. Sen takana vain aavemainen valkoinen rakennus punertavien ristiin rastiin olevien rakennusten keskellä. Kysyn aina ohi kulkiessani: mitä tämä on?
Onko tämä nyt uutta Hervantaa. Onko tämä jonkin inhimillisen SUUNNITTELUN tulos? Arkkitehtuuria? Kirjoitin sanan arkkitehtuuri ja väkisinkin kasvoilleni tuli hymy. Mutta ei ilosta. Maisema on tukkoista ja sekavaa. Betonia ja asfalttia. Epäilen, että jos haetaan Euroopan epäonnistuneinta rakentamista, niin se on siinä.
Kävelenpä tämän valkoisen talon edustalta Insinöörinkatua pohjoiseen tai etelään, näen umpeen rakennettua aluetta. Silmälle ei löydy levähdyspaikkaa. Ei ole selkeitä katuja. On vain talojen välissä pussienperiä, jotka yllättäen ovat katuja vaikka toisaalta muodostavat pelkkiä pimeitä pihoja kehässä ympäri kulkevien synkkien rakennusmuurien keskellä. "Katujen" nimet ovat kuvaavia. Tumppi ja Tamppikuja. Ne ovat nimensä mukaisesti tumppeja tai pihanperiä. Kaiken kaikkiaan synkkiä ja valottomia nurkkia. Alue on täysin aukoton. Täystiiviste.
Missään ei näy aukkoja. Tiivisrakentaminen on aukotonta. Levotonta. Silmä ei lepää, koska ei ole mitään kiinnekohtia. Ei edes viheralueita rakennusten lomassa luomassa rauhoittavia saarekkeita tai keitaita tiiviisti rakennetun autiomaisen asfaltti- ja betonimassiivin lomaan. Kaksi lyhyttä ja äärimmäisen kapeaa kevyenliikenteen kaistaletta voidaan kuitenkin löytää, jos oikein etsimällä etsii. Nekin tuntuvat olevat vahinkotapauksia kaikenkattavan tiivisrakentamisen keskellä. Tämä kaikki on keskellä Hervantaa.
Kuka ja ketkä ovat vastuussa? Kuka tulee esiin. Tuskin kukaan. Rakentaja? Kaupunki? Kaupungin vastaava virkamies?
Muotisana on tiivisrakentaminen. Sanakukkanen on muodostumassa kirosanaksi. Sana on yritetty muokata neutraaliksi. Tiivis. Siinähän ei ole mitään pahaa, sillä monen asian kohdalla tiiviys on vain hyvästä. Rakentaminen. Rakentaminenhan on aina hyödyllistä. Nyt kuitenkin taitaa olla niin, että Hervannan kohdalla tiiviys on pahasta. Se on on osoittautunut Hervannan kauhistukseksi.
Kenelle tiivisrakentaminen on hyväksi? Gryndereille. Kaupunki on pelannut gryndereiden pussiin raskaamman kautta. Miksi? Sekasortoisessa rakennusryteikössä asuu tietojeni mukaan opiskelijoita, vammaisia, vanhuksia jne. Nämä ihmisryhmät ovat kaikki sellaisia, jotka eivät yleensä valita, jos saavat katon päänsä päälle. Heidät voidaan sulloa juuri tämäntyyliseen tiivisrakentamisen kukkaseen. Opiskelijat eivät valita. Asunto on lyhytaikainen ja väliaikainen. Vanhukset eivät valita, heille riittää katto pään päällä ja palvelut vieressä, vammaiset ovat tyytyväisiä kaikkeen asuinrakentamiseen, mitä heille tarjotaan. Yleensä vammaisten erityistilanne otetaan suunnittelussa, rakentamisessa huomioon.
Kaikki on hyvin näiden asukasryhmien osalta. Kaikki hyvin? Paremmin kuin hyvin grynderien kannalta. Grynderin kannalta ihannetapaus. Kerroksia kun olisi ollut vielä kaksinkertainen määrä. Kukaan ei valita - siis rakennetaan tiiviisti. Tiiviisti tiivisrakentamista. Helppo nakki. Arkkitehtiparka tekee, mitä käsketään. "Piirrä niin tiiviisti kuin suinkin 5-6-kerroksisia rakennuksia". Helppo nakki. Pääsee toteuttamaan ammattitaitoaan, mutta ei tarvitse panostaa luovuuteen, ei tarvitse ajatella kokonaisuutta, ei tarvitse ajatella sen enempää. Aivot voi oikeastaan panna lomalle.
Kaupungin kannalta on hyvä, että asukkaat saavat asuntoja. Vieläpa tiiviisti. Monta helppoa nakkia kerralla. Taloja talon viereen ja peräkkäin. Jopa toisiinsa kiinni Hervannan valtaväylän ja Insinöörinkadun väliin. Monta erilaista ihmisryhmää saavat kaivattuja asuntoja. Monta ongelmaa ratkaistu kerralla tiiviissä paketissa.
Kaikki on tiivistä. Missään ei ole vuotoja. Katu on samalla piha. Kuten Tumppi. Sama piha on kaikkien talojen yhteinen piha. Mitään ei mene hukkaan näin tiiviissä tiivisrakentamisessa. Ongelmia. Ainakin yksi. Suoranainen epäonnistuminen. Ei pystytty nimittäin rakentamaan niin tiiviisti, että itse rakennuksen sisälle olisi rakennettu se piha ja se katu. Silloin mikään tila ei olisi mennyt hukkaan. Ei olisi tarvinnut varata tilaa erilliselle pihalle tai kadulle. Nyt sulautettiin katu ja piha. Seuraavaksi sulautetaan itse rakennus, piha ja katu. Autot voidaan sijoittaa talojen alle halliin.
Tiivisrakentaminen. Muotisana. Grynderin ihanneratkaisu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tarvitaan betonisaareke, jotta saadaan kaupunkitunnelma. Olihan siinä ennenkin pelkkää kalliota. No puitakin kalliolla tosin.
Se on puute, että ei oikeastaan mistään kohtaa näe mitä on betonisaarekkeen toisella puolen. Jatkuuko Hervanta toisella puolen vai onko vain metsää vai mitä?
esti ihmisen liikkumisen, jopa oleskelun muurin läheisyydessä, kaiken näkyvyyden kaupungin itäpuolelta länsipuolelle ja päinvastoin. Hervannan keskustan Berliinin muuri tekee aivan saman kaikkine lueteltuine esteineen. Juuri keskustan betonisaareke on hyvä vaihtoehtoinen nimitys. Kukaan ei kaipaa sinne, ellei ole pakko. Opiskelijoiden ja vanhusten on pakko kyyristellä betoniröykkiön keskellä. Se on surkea fakta.
Suunnittelussa olisi lähtökohtaisesti pitänyt ottaa inhimillisyys huomioon. Esimerkiksi viheralueita ei edes yritetty suunnitella vaan hakattiin surutta vanhemmatkin istutetut puut sekä luonnonvaraiset puut. Hervannalle ominaista kallioprofiilia ja jännitävää maisemaa ei jäänyt jäljelle edes näytteeksi.
Sekä kauppakeskuksen etelä- että pohjoispuolelle olisi pitänyt jättää vihersaarekkeita, vähintään yksi isompi virhersaareke per puoli, joka olisi särkenyt betonimassan ja joka olisi antanut vaihtoehtoisen maiseman silmälle ja lepopaikan sielulle ja ruumiille. Se olisi avannut näkymiä itä- ja länsipuolelta toiselle. Nyt aikaansaadut kevyenliikenteen väylät ovat kuin tunneleita, jotka on juuri ja juuri saatu murrettua muuriin. Sellaisenaan nekin ovat ikävän näköisiä eivät missään mielessä vihersaarekkeita. Muurista tuli selvä eroittava liikunnallinen ja maisemallinen este, joka eroittaa tarpeettomasti ja keinotekoisesti Hervannan itä- ja länsipuolen.
Ei ihme että opiskelijoiden suustakin on jo kuulunut lausahduksia kuten "Mahdollisimman nopeasti Hervannasta pois". Synkkä muurimainen ja betonimainen ilme ei innosta asumaan. Vammaisten ja vanhusten osa ei ole kadehdittava. Ympäristö ei anna mahdollisuuksia irtautua muurin otteesta. Vaikka juuri vammaiset vanhukset kaipaisivat vaihtoehtoja yksipuoliseen elämiseen.
Sellaisenaan tämä keskustan betonisaareke on suoranainen suunnittelumöhläys ympäristöllisesti, sillä ympäröivä Hervanta on aivan vastakohtainen. Siitä löytyy avaruutta ja vihreyttä. Betonisaareke on silmiinpistävä vastakohta - ikäänkuin kaksi erilaista maailmaa, joista betonisaareke on ikäänkuin vieraassa ympäristössä.
Vieras ympäristö luonnontokeskeisen Hervannan polttopisteessä. Suunnittelu on tuonut vieraan elementin Hervantaan. Betonisaareke/Berliinin muuri ei selvästi kuulu Herantaan. Betonisaareke ei lisää Hervannan mainetta positiivisempaan suuntaan. Päinvastoin.
Nykyinen rakentaminen yleensäkin Tampereella on luonteeltaan luontoa tuhoavaa. Tuloksena on ikävännäköistä betonitiivistettä.
- on ahdistava
- yllätys-yllätys olin muuttamassa, mutta rakennettiinkin ahtaammin kuin luvattiin
- asuminen yhtä ahdistavaa = liikaa asukkaita sullottu samaan paikkaan
- ulkolaiset opiskelijat meluavat mikä kaikuu betoneissa joka suuntaan
- alakerran käytävät ja ovet jatkuvasti rikki
- ihmiset siivottomia pihalla ja siivottomia toisilleen
- paha pettymys, sillä vaikka halusinkin Hervannan keskustaan, en halunnut sitä mitä sain
Mitä vielä, onhan vieressä arkkitehtien opinahjo!
Ei kai kukaan aikonut hukuttaa tahallaan Pietilöiden suunnittelemaa Hervankeskusta ympäröivien betonimassojen keskelle!
Miksi sitten olisi tehty täysin sutta Hervannan tärkeimmälle alueelle?
parkkipaikkaa molemmi pualin kauppakeskusta vai mikä doidoi se on. Laittaisi sit vähä viheristutuksia sekä puita. Erottus niiku doidoi muusta betonista. Ohan se Piätilän suunnitelma kai ollukki. Niinkuin vähän maisemointia vähä, jos ja kun piirustajalle tai mikä arkiretkulle onkaa ollu, ei kai tullu viämiäleen. Näkis vähä muutaki ku betonii edes edustuspaikoilla Hermanian keskustassaki. Tuli mulle tää vaamiäleev vaka enoo arkiretkun koulutuksesta nauttinnu.
Sitte kirjottasin aiheesta (siis koko lailla aiheesta) rokkibiisin. Siis mite me hermanialaiset ajatellaan noista betoniseinistä ja kasoista. Eiks joo.
Me suomalaiset kun olemme vaatimatonta kansaa. Itseasiassa kiellämme itseltä usein kaiken suuren ja kunnianhimoisen. Nykyäänhän ei saa edes korkeita talojakaan rakentaa minnekkään.
Muualla maailmassa ihannoidaan korkeita rakennuksia ja niistä ollaan ylpeitä. Täällä jo puheita niistä kauhistutaan. Onhan Tamperekkin sentään maalaiskylä eikä kaupunki, sillä maalaiskylissähän asuvat ne ketkä ei siä korkeita taloja ja betoniviidakkoa. Onneksi tähän rauhallisuuteen moni keskustassa asujakin on päättänyt tyytyä, ah mikä raikas ilma kun astuu ovesta pihalle ja varsinkin ah NIITÄ NÄKYMIÄ joita pitää suojella ettei tornihotelleita saada rakennella.
On aika noloa selitellä ulkomaalaisille minkä takia jotain kaupungin nokkakuvahotellia ei saa rakentaa mahdollisimman korkeaksi. Sen takia että keskustassa nyt ei pilata muutamalta kymmeneltä ihmiseltä näkymiä jonnekkin parin kilometrin päähän jossa saattaa näkyä muutama männyn oksa.
Hervannassa sama juttu korkea rakentaminen on lopetettu. Mikontaloistahan jossain vaiheessa tehtiin jopa jokin alustavan oloinen päätöskin että niitä alennetaan koska ovat liian korkeita. Voi hyvänen aika!
Olen ylpeä hervannasta koska edes täällä on aikoinaan saatu rakentaa korkeita taloja. Moni kutsuu betonihelvetiksi jne. Mutta Hervanta ei todellakaan ole sitä. Täällä on erittäin onnistuneesti luotu palvelut ja näkymät kaikille tällä korkealla rakentamisella. Mitä korkeammat talot: sitä enemmän jää luonnolle sijaa talojen ympäristöön, sitä enemmän jää tilaa lasten leikkipuistoille, lisäksi sitä lyhyemmät matkat palveluihin sun muihin eli kauppoihin, lenkkipolulle jne.
Mutta kaikki tämä on pilattu viime vuosina sillä hervanta ei enään kasva hervantamaisesti. Hervannan keskustaan on rakennettu paljon uusia taloja. EIKÖ NE KORKEAT TALOT NY NIMENOMAAN KESKUSTAAN KUULU JOS JONNEKKIN. Mutta ei meillä Hervannassa/Tampereella. Ollaan päädytty siihen että keskustassa tyydytään huomattavasti matalempiin taloihin kuin muualla. Mikähän helvetin järki?!?!?!?!?! Eikö keskustassa tonttikin ole arvokkaampaa kuin muualla jotenka se pitäisi käyttää mahdollisimman hyvin hyväksi eli korkealla rakentamisella!
Minä ainakin nautin näkymänä ehkäpä enemmän uljaista ja jylhistä taloista kuin muutamasta männyn oksasta. Kun haluan nauttia luonnon kauneudesta suuntaan nokkani kohti mökkiä. En voi edes olettaa että asuessani kaupungissa näen ikkunoistani pelkkää sademetsää ja omakotitalon korkuisia taloja. Ja varsinkin on hienompaa että ne männyn oksat on lähempänä rakennuksia kuin se että ne lähiön kaukaisimmat oksat näkyy jokaisen kaupunkilaisen ikkunasta.
Lisäksi jokainen päättäjä on niin paskat housuissa koska KUKAAN EI NOSTA MELUA JA VAADI PÄITÄ VADILLE ETTÄ KAUPUNKIMME JA LÄHIÖMME PILATAAN. LISÄKSI MIELUMMIN NÄKISIMME PUITA ENEMMÄN PYSTYSSÄ JA LUONNON LÄHEMPÄNÄ MEITÄ JOKA ONNISTUU VAIN KORKEALLA RAKENTAMISELLA. Päättäjät pelkäävät enemmän näitä soraääniä jotka valittavat korkeista rakennuksista kuin sitä että muutama henkilö valittaisi näistä matalista rakennuksista. VAIKKA KORKEIDEN RAKENNUSTEN HYÖTY ON AIVAN SELKEÄ JA YLIVERTAINEN MATALIIN NÄHDEN!!!!
PÄITÄ VADILLE!!! KUKA NÄISTÄ MATALISTA RAKENNUKSISTA ON EDES PÄÄTTÄNYT? PÄITÄ VADILLE!!!
Alkaa jo kypsyttää kuinka tyhmyydellä pilataan oma ja jälkikasvun kasvuympäristö.
No ei oo sullaka helppoo!!