Se on Tuppuraeskaki jo semmosisa kymmenisä jotta sitä alakaa pikkuhilijaa kolotela sieltä sun täältä. Eikä se minunkaa niska-hartijaseotu ou vaevoelta säästyny. Ja toesinnaa hilimassee selijästähii nii makijasti jotta jos en oes uskovvaene mies nii meleko rumija puhusin. On sitä joskus tullu käötyvä vaevoje takija oekee lääkärissähi, vaam mitä ku ne sanovat jotta pittää levähelä ja voemistela. Seon minusta vähä anahiton neuvo sillä jos minä rupijaesin levähtelemmään niin melekee samantien sitä saes lähtijä jonosa maantiele ku köyhän talon porsaat aenahi. Jos em minä nii kuka se vilijeleisi maat ja hoetasi sijat? Tuppuraeskala on käjet täönnä jo tuota pirttihommaa ja repijäes ne paekat siltähi, vaekka seon naeseksi meleko riski.
Ja voemisteluvaha sitä tullee alavariisa ku täsä työsä pittää nousta ja laskija ku kirkon penkisä.Ei täsä vilijelijä ammatisa saranat käöttämättömyyttää ruostu.
Vaa nyt tuli tietooni semmone lääke jotta sillä paranee koko temmeskylän oekijat ja luulotellut saerauvvet. Seon tuo emuölijy. Joku haeluotolaene on völijänny saareen emuja ja sielä se tiristellee niijen kaolalihhain alta ölijyt purkkii ja markkinoe vaevasile. Sillä kuuluu lähtevän yskä, vilu, näläkä, penskaen korvatulehukset ja vanahempaen peräpukamat, kolesterrooleista puhumattakkaa.
Jotta vaekka se ölijy tulleeki aluksi hintoehisa, nii pitkäsä juoksusa sillä kuulema säästää pitkän eoron.Ei tarvihe ennää lääkärisä juosta, muuta ku aamuva iltaa muistaa sillä emurrasvala voejela sissää ja ulukuva.Minnäe tilasin kaheksantoesta purkkija sitä ihimeaenetta. Joka mukulale oma törppö ja minule ja Tuppuraeskale usijampi, meilä ku on enämpi näetä vaevojahi.
Kuulu lähtevän se emutarhuri justiisa lintujen tykö. Minen tullu kysyneeksi jotta pittääkö sen oekeen henkiltä ne linnut ottaa ennenku se ne ölijyt tiristää. Vae tekkeekö tuo niinku koevule joskus tehhään kevähankijen aekaan. Että viilto kylykeen ja loppi toenen pää reikään ja toenen pullon sissään ja annetaa lelettää.
Tehköömpä tuo mite hyvvääsä mutta pija tullee Temmeksele postipaketti. Ja jääpi Tijakonissalaetoksen tohtorit pekkaspäevile.
Ja voemisteluvaha sitä tullee alavariisa ku täsä työsä pittää nousta ja laskija ku kirkon penkisä.Ei täsä vilijelijä ammatisa saranat käöttämättömyyttää ruostu.
Vaa nyt tuli tietooni semmone lääke jotta sillä paranee koko temmeskylän oekijat ja luulotellut saerauvvet. Seon tuo emuölijy. Joku haeluotolaene on völijänny saareen emuja ja sielä se tiristellee niijen kaolalihhain alta ölijyt purkkii ja markkinoe vaevasile. Sillä kuuluu lähtevän yskä, vilu, näläkä, penskaen korvatulehukset ja vanahempaen peräpukamat, kolesterrooleista puhumattakkaa.
Jotta vaekka se ölijy tulleeki aluksi hintoehisa, nii pitkäsä juoksusa sillä kuulema säästää pitkän eoron.Ei tarvihe ennää lääkärisä juosta, muuta ku aamuva iltaa muistaa sillä emurrasvala voejela sissää ja ulukuva.Minnäe tilasin kaheksantoesta purkkija sitä ihimeaenetta. Joka mukulale oma törppö ja minule ja Tuppuraeskale usijampi, meilä ku on enämpi näetä vaevojahi.
Kuulu lähtevän se emutarhuri justiisa lintujen tykö. Minen tullu kysyneeksi jotta pittääkö sen oekeen henkiltä ne linnut ottaa ennenku se ne ölijyt tiristää. Vae tekkeekö tuo niinku koevule joskus tehhään kevähankijen aekaan. Että viilto kylykeen ja loppi toenen pää reikään ja toenen pullon sissään ja annetaa lelettää.
Tehköömpä tuo mite hyvvääsä mutta pija tullee Temmeksele postipaketti. Ja jääpi Tijakonissalaetoksen tohtorit pekkaspäevile.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tuppu, oot jootunna petkutuksen uhriksi miesparko!
Se oun rahastusta koko hommo...vae emmuin öljyy? Kumma ku ee emmuin aevastuksii purkiteta ja sitä myyvä nuorennuslääkkeenä! Voeshan sitä yrittää, aenahhii Tuppu retkahtaes siihen vippuun.
Va tietäsipä mitä mnää teen niskakipuni häevyttämiseks...?
Ee muuta ku aamuvettä harsoon ja harso kaalalle, eekä maksa ku vähä vaevannäkköö. Kannattaes sunki Tuppu harkita näen laman kynnyksellä, mihin vähäset roposes haaskoot. Ja jossei oma aamuves ou tarpeeks ätäkkää, ni eekolla on senki iestä. Eekä tuo mun eokko ainakkaa oo vielä hintoo kiskonu parantavista vesistään.
Ny lähti köyhyys teijjän toorpasta ja kilijahti mennessää. Vae semmonen terveysvessiin laskija se sinun eokkosi on. Nyt ei muuta ko punkka savusaonan lavihtale ja muijja sitä täöttämmään. Ja sinä rustaamaa ilimotuksija joka puhelintoloppaan ja ossuuskaopan seinään jotta:
Paavolan Piristävät Porreet
Kuumija kylypyjä ja terveösvesijä juotavaksi. Evullisesti näen joulun alla. Ryhymäalennuksija.
Luulis vetävän. Niitoon niska ja hartijavaevasija hieromalaetokset täönnä, luulis niitä ny Paavollaanki piisaavan. Sinä muuta ko rahastat ja tarijoelet emänäles kahavija ja limunaatija jotta terveösvesijen lähe ei ehtysi.
Vaen eihä sinusta tojenperrään ies rahastajaksi oes. Mikähä seon kummana ko sinusta tuli nii työtävieroksuva, jotta kylymä hiki pintaan kihuvaa ku Ranttilasa pistäöveissä Raevaajapatsaan näjet. Sillä kö on kuokka ojosa niinku justiisa meinaesi iskijä sen turppaasee.
Vakituisesta makkaamisesta taesit sen niskakivunnii saaha? Oli polsteri vissiin kaksinkerron pääsi alla? Jos ei ne muijjasi noetakonstit aota nii pistäövy nousuviikola Tuppuraesesa. Voejellaa emuölijylä. Se lintuvarmari lupasi jotta jos taovit ei hellitä niin saapi rahat poes. Nythän tuo oesi oekeen kojekanniini ku sinä out saerassa. Oekeen visane tappaos. Jotta sen josse parantaa nii parantaa se kaeken muunki. Ja jos siinä niin käö niin minnäe panen sijat kiertoon ja ostan navetan täöteen emuja.
Pitteehän sitä jonku se aevotyöhi tässä yhteiskunnassa tehhä. Ja sese vasta enerkijjoo vievöö puuhoo onnii se. Hikkee pukkoo nyttekkii, ko mietin mitä viisasta sullekkii lohkasisin, jotta ymmärtäsit arvojärjestyksen ja virkojen erilaesuuvven.
Tehhään Tuppu silleen jotta snää heelutat lantatalikkoo ja mnää hoejjan pisnespuolen. Siin oesii oekkeet miehet oekkeisaa viroessa. Voetassii perustoo yhteenen virma, vaekkakkii sitt emuvirma. Niitähä voes laettaa hyötykäöttöönki. Nokkimmaan em täet kuontaloesta. Tae miten oesi jos emu sattuis kuolla kupsahtammaan, ni kannattaesko se täöttää ja kaapitella etteenpäen joolukuusenkorvikkeena. Passaes sunki rantulle eokolle semmonen kuusi. Jalakaki oesi valamiina ja ee muuta ku kynttilöetä ja kiiltopalloja kykykiin ja tähti päähän keekkummaan. Voespahan naapureillekki kehhuilla; ee oesi muilla samanmoesta!
Kerrannii Pallinaamala välähti. Minähän kuulin justiisa siltä emuvarmarilta jotta urosemu haotoo liikahtamata seihtemän viikkuva munijaan. Ei syö eikä juo eikä lykkää pakoputkestakkaa mittää. Nii jotta jos koristelleisi elävän emun. Työntäsi sille vaekka poekiin jalakapallon vae minkä kokoset munat niilä lienee, ja käskis jotta seh, paekka.
Senhän ku ensimmäesenä atventtina koristelleisi ja loppijaesena käskis ulos niin eipä oesi huolta kuusen neolasista ja pysys koristeethii paekoellaan, ku tämä vaen makkaesi munijesa päälä ja outtasi jotta millon jäläkeläene vinkasee. Ja siltähä saattasi tiristää sen kaolarasvan jo pirtisä ennenko käskee jotta kuusi pihale. Nimittäen jos se saapi vielä huokusa pittää sen operaatijon jäläkiin.
noesta emmuin assioesta tiijjä; nuaras vae uros ne munat haotoop? Vae onko käänynnä niin jotta Tupulla on männynnä munat ja munat sekasi? Niinnii voep käövvä.
Mutta munista emmuihin. Eekö näen lama-aekana kannattaesi valjastoo semmoset allesa ja antaa vaahdin hurmata ja voeman puhua? Eekä suastuttaesi ilimoo.
Kuten Tuppu huomoot, ne on sohvan mutkassa köllijöetä, jotka pittää tätä yhteiskuntoo pystyssä!
Seon kuulema uros ko se haovonnan suorittaa. Se varmari sano jotta siksi ku seon niin tärkijä homma jotta siinä tarvittaan isot aevot. Niin minä sen aattelin jotta kaeppa se nyt tietää ku on kerta semmoset linnut tänne haalannukki. Ite mielesäni aattelin jotta ennemminkii tarvihtisi hyvät istuma tae vattalihakset siihen hommaan, mihin kohti ne ny sitte ne munasa asettelleeki.
Ja jo toene välläös Pallinaamalta. Tätä vaohtija sanotaan kohta ratijon iltauutisisa jotta Paavolasa on ollu vallan julumettu ukkosen ilima. Salamoenu koko päevän.
Nehän on tosijaanni kovija juoksemaan. Siinei tarttis sellilä palijo kyselä tiisselin hintoja. Muuta ko valijastasi emun ja antasi lasettaa. Menisköhän tuo toesta sattaa jos oekeen kannustasi? Ja ku oesi huoltoasemaki mukana. Muuta ko levennyspaekala sevverran pysähtysi jotta ölijyväesi ihtesä ja menopelin.
Voeskoon sen opettaa kuntämään ja karhihtemmaanki? Ei tarttisi setorijakaa ennää rääkätä eikä paloölijyjä ostela.
Se on tuo sinun emäntäsi elävän veden lähde niin kuin sanassakin sanotaan.
liettuaa kirjoittaa. Ei sitä kukaan ymmärrä.
ja niitten täytyy saaha leikkiä, että rauhottuvat.
merentakasista, mutta masentoo tää saerastelukkii jonnii verran. Jossei aamuves aata, ni kokkeilen yönkähmähoetoo.
Se tapahtuup silleesti että pittee kaekkein pimmeimpään yönkähmään käövvä karjasemassa oekkeen kunnon karjasu, ni yönkähmä imasoo siinä samassa taovvit ja sen poekaset poes poekkeesa kurkusta ja vielä syvemmälthhii sys'mustaan aokkoosa.
Ja sama Tupullekki tiijjoks. Ja Tuppu, jossei aota ja sullon liikoo rahhoo, ni voethan tok aenae pyytää ystäväs huoltsikalle terveyskahveille. Kahvikupposet välissä pullien kanssa ja kunnon sielunvuodatukset siinä kahvituksen lomassa, ni jopas lähti ätäkämpiki taoti.
Et taeja olla oekee kielimiehijä? Elä ou milläsikkää, en minäkää. Siksi tämmei oukkaa liettuvaa eikä lättijä vaa iha aetuva Temmeksen savuva.
ne on syynä niskakippuin...ko myrskyt mylyvii ja juoksuttaa lunta...puitahi täällä on menny nurin ja palajo...se on niiltähi niska ketkennu. Ei oo sitte ihime, jos talikon heiluttajilla... mulla jo ihan pitkän matkan autolla ajamisesta niskat jummiutuu...jännittää tieten liukkailla ja uraisilla teillä....pimmeän selässä.! Pihkavoijetta oon kokkeillu...kait se on se luulo ja usko voiteeseen , mikä on parantavinnaan.!t.lyyleri
Nii jotta sinähikkö seot hurahtanut tähän kansanlääkintään? Vae mitä se lie tämä emmuin kansa pellaotuminen. Eiöä ne ou Aostraalijasta kotosin nämä elukat? Miten lienee sitte Haeluotoon päätynneet. Sem minä muistan jotta yhtenä kesänä se karkas koko emmuin laoma siltä varmilta. Vaan mihinpä ne saaresta oesi päässeet? Syksylä hipsivät vähin äänin ja pikkusen häppeissään takasi. Vissiin lämpimijen maejen lintuilla alako varpaeta palelemmaan.
Nii jotta pihkalako sinä lääkihet ihtijäsi? Paakko nää millonkaa illimatoja sekkaan? Eikö ne sielä pohojan perilä teheneet oekeen tutkimusta siitä jotta haavat parenee ku pannee pihkaa ja matoja? Oekeen völijäsivät vanahaenkottiin niitä illimatoja ja panivat töehin jotta järsisivät vanahojen säärihaavoja ja muita.
Ja minun anoppi se tykkäsi jotta kananpaskaa ja illotiinija. Ja jos verenmyrkytys tuli kätteen nii ei muuta ko punanen villalanka ranteesee ja piipuölijylä rengas. Se ko anopin äeti oli niitä vanahan kansan muoreja jokka piippuva vetelivät uuninsolasa.
Ni että se lyylerihi on näetä parantajanaesija? Niinko kupparit ja paarmuuskat ja ruumiinpesijätkii?
Mitä ne ukot teällä iliman akkojaan suuta pieksää?
Mutta minä oon lukenu Sanasta, että ilotkaa ilosien kanssa janiinetelleen!
Ja minä tottelen tuota Sannoa. Mielellään.
Vaevoista jos on puhe, niin onnii niitä mullahi. Miehet ei tiijä omista kituvuosista ja kymmenistä mitään paetsi akan kaotta, kun se muuttuu jotennii hankalammaksi. Kuten minnäe.
Jollahi kuulu hikkeä puskevan ja siihen sarjaan tämä muori pantiin jo kauvan sitte.
Mikä leäke se aottaa siihen, että peässä humahtaa sitten valahtaa kokonaenen vesimäräksi?
Miten oesi jos emun rasvoa koettasi? Melekone yhistelmä minun kanssa. Eipä naorata ei. Lähimmäestä se sotku.
Onhan niitä veret seisaottavie poppamiehie tuolla etuskunnassa mutta miten saesi veet pyssäytetyksi tuonne ihon alle? Ja oekeille reitille menemään ropasta ulos?
on akkaen vaevoja, vaekka kielontuoksulla niitä peettelissii. Ee niihin ou poppakonsteja. Muuta ko mualarinteeppiä iestä aukeevvan etteen. Aenahi pahimmat vaekerrukset sillä vaemennoop.
Paetsi mikä se oli vae oliko se? Soejja? Sehän se oel, mikä pisti veet kulukemmoon oekkeeta reittä eekä vasenta. Kokkeile Kaenuuska tae Kaetupakka. Ja nooh; mukavaha tuo on sinnui iäntäs kuulla, vaekka hunompoo sorttia ootki!
Minnäe sevon tähän juttuun ku oun kuunelu emäntijen valumavikkaen kelläämistä. Ne kuuluu täälä Temmekselä vannovan nuisa vaevoesa kuninkatarmehiläesen uutteeseen vae mikä maeto lienee. Se kuuluu olevan ihan yhtä hyvvää aenetta ku tämä emurrasva, hoetaa ihuva ja tasottaa ryppyjä ja mitä kaekkija tehneekää, ja ennemmuuta vähentää sitä hijen valumista. Tuppuraeska kuulu käöttävän sitte ku se aeka tullee nii semmosta keelijä. Niilä tippaiitoela kuuluu semmonen olevan ihan ku muotija. Tietennii se sitä mehiläesen myrkkyväki ja kokkeillenneeko nuita lyylerin pihkataekojaki.
Vaen eijjoo kaenuuskasta aekoehi kuulunu. Ei sejjäläkee ku meinotteli jotta tullee minun ja Pallinaaman kansa kahavile. Tulemata jätti. Juotu eräskii kostariika kahestaan. Vaen hyvä jotta henkisä näöt selevinneen talavele. Saattaa se hikuvamine vähentyvä muutennii ku oekeen pakkaset tullee. Jotta terveisijä vaen!
että oikiasa se Kaenuuska on ollu ko ei ole tejän kans kahavile tullu. Puhutta vielä että heikompi astia. Hyän tähen, pojat hyvät.
Emuista puhheen olhen, niin kävimä kerran tuon miehen kansa Hailuovosa ja sielä oli tien laiasa ilimotus että Varokaa karanneita emuja. Kyllä met sitte ihimettelimä että emuja karannu. Ei nähty kyllä yhthän emua. Muuten mukava ja kaunis paikka. Met vain tykkäsimä. Menemä kyllä käymhän uuesthanki kuhan kerkiämä.
Pitäkää muutenki matalaa rohviilia ku on kysymys meistä naisista. Met olema tejän elämän suola. Niin että koittakaapa olla ihimisiksi.
Rasvoista puhheen olhen niin pihkavoie se on hyä ja haahvoin net ovat kärpäsen toukat hyviä varsinki jos on märkivä haava.
Mutta emurasvaa täytyy sitte vishin kokkeilla. Mie vielä nuori ihiminen mithän tiiä kolotuksista. :)))))
Nyt tuli toas niin kovat aallot sisuksista, että näppäemistö uipi kohta kuumassa veessä. semmosessa 36 ja puoli -asteisessa. sormenpäestä asti tippuu niin kae se on lopetteva tämä kirjottamine ettei kone ihan huku? en tiijä osovaako uija, ei oo aenakaan tehtaalta tullu uimevehkeitä mukaan.
niin kauvan kun mulla on näetä kuumie ja märkie vaeheita ropassa niin ei taija kahvirehveistä tulla mittään. se pahentaa jos juopi kuumoa nestettä. vaekka minä kyllä tykkeänni kylymästä kahvesta, ei uskosi kyllä noamasta. sehi on humpuukie että jotennii komistuu kun antaa kahven jähtyö kokonaan ja sitten vasta laotaselta sokerin läpi vetäsöö oekejaan kurkkuusa.
ootellaan nyt noijen naesten vaevojen loppumista, vaekka äetivaenaalla vaehevuojet ei loppuneet. jos katotaan niitä ratoja, joilla kylymä ja kuuma aallokko vello. se jäe vissiin joku nappi pohjaan ja sen tähen jatkujajatku?
en oo ilenny vielä sannoa muille ukoille, että minä on veminissi vae mikä outo naenen oli?
se mikä pittää puolesa eikä anna ukkoen hyppien nenälle eikä pissie kintuille.
antaa niijen ilotella ensin ja sitte pannaan tuulemaan ;9 tuuthan kaveriksi?