Yleislakko Suomeen!

Yleislakko
=========

Mitä hyötyisimme yleislakosta? Suurin osa työnantajista on nykyisin muualta kuin Suomesta. Jos täällä ei tehdä sitäkään työtä, mitä vielä jäljellä on, nekin työt siirtyvät halpatyönmaihin. Kirjoittaja elää varmaan vielä 60-luvun aikaa jolloin oli suomalaisia työnantajia.

Yleislakko tarkoittaa ilman palkkaa olemista. Jos se on pitkä, sanotaan nyt vaikka kolme kuukautta, se tarkoittaa kolmen kuukauden töiden tekemättä jättämistä. Se on noin 25 % vuoden työstä. Minkä verran työntekijöitä nykyisin ollaankaan laittamassa kortistoon? Eikö se ole samaa suuruusluokkaa.


Työn määrä nykyisin noin 9 kk
=============================

Työnantajat olisivat siis kovin tyytyväisiä jos ihmiset järjestäisivät kolmen kuukauden yleislakon, vuoden työt ja tilaukset tulisi tehdyksi eikä ketään tarvitsi laittaa vuoteen kortistoon. Eikä tietenkään tarvitsi maksaa palkkaa kuin yhdekseltä kuukaudelta, mitä työtäkin on.

Lakkoilijoille tilanne olisi sitten sellainen, että ottaen huomioon progressiivinen verotus ja lakkorahastot, vuoden ansioon tulisi noin 16 % alennus.


Työttömyys säilyisi ennallaan
===========================

Yleislakolla siis saisimme säilytettyä työpaikat vuodeksi, eikä se maksaisi kuin 0.16 x 20 000 = 3200 euroa. Koska vuokrat eivät vähenisi, ja syödäkin pitäisi, autoverokin on maksettu koko vuodesta ja tv-maksu myös, käytettävissä olevat tulot laskisivat tietenkin huomattavasti enemmän kuin 16 %, monella saattaisivat mennä jopa miinukselle eli pitäisi mennä pankinjohtajan juttusille pidentämään lainoja tai siirtämään vekseleitä. Kun muistetaan että ostaakseen yhden työtunnin työntekijä joutuu tekemään noin kuusi tuntia töitä, saadakseen hankittua tuon puuttuvan 3 200 euroa, hän joutuu ansaitsemaan 6 x 3 200 = 19 200 euroa eli vuoden tulon.

Yhteiskunnalle tämä heijastuisi siten, että siltä jäisi saamatta erilaisia tuloja 74 % tuosta summasta eli 0.74 x 3 200 x 0.81 x 2 500 000 = 4 800 miljoonaa euroa. Yleislakko aiheuttaisi siis noin viiden miljardin ylimääräisen kustannuksen yhteiskunnalle ja 3 200 euron kustannuksen keskimäärin jokaiselle kansalaiselle.

Yritykselle yleislakosta olisi keskimäärin hyötyä. Niiden työntekijäkustannukset laskisivat 25 % eli yrittäjien tulo kasvaisi samalla summalla.

Koska yrittäjän tulo on keskimääräin samaa luokkaa kuin työntekijäkustannukset, yrittäjät, eli kirjoittajan mainitsemat porvarit, voisivat olla keskimäärin todella tyytyväisiä. Se olisi siis lahjoitus ulkomaalaisille sijoittajille.

Vain ne työnantajat, jolla vielä on riittävästi työtä työllistää olemassa oleva työntekijä määrä kok vuodeksi, kärsisivät tilanteesta ja joutuisivat vaikeuksiin kun eivät voi toimittaa tilauksiaan. Pitemmällä tähtäimellä tämä tietenkin aiheuttaisi tilausten menetystä ja työpaikkojen vähenemistä.


Kustannukset työttömyydestä
==========================

Työttömyys tulee lisääntymään vuodessa noin 80 000 hengellä, joista 62 % palkataan julkiselle sektorille, jonka tuottavuusaste on keskimäärin 47 %.

Laskemme ensiksi paljonko nämä 80 000 tuottivat viime vuonna. Keskimääräinen työnarvo on siis 30 000 euroa, josta eri kautta kertyy yhteiskunnalle 81 %. Yhteiskunta saa siis yhdeltä kansalaiselta 0.81 x 30 000 = 24 300 euroa. Kun heitä siirtyy kortistoon, kustannus on 10 000 euroa. Tuloja jää siis kertymättä 1 200 miljoonaa euroa.

Kun kortistoon siirtyy 30 400 henkeä, kustannus on 304 miljoonaa euroa. Julkiselle puolelle siirtyy vastaavasti 50 000 henkeä ja heidän kustannuksensa on 1500 miljoonaa euroa. Koska tuottavuusaste on 47 %, tästä aiheutuu kustannuksia yhteiskunnalle 700 miljoonaa. Yhteensä siis työttömyyden menetykset ovat 2 200 miljoonaa eli reilu pari miljardia euroa. Yhtä veronmaksajaa kohti tämä tekee 880 euroa menetystä.


Yhteenveto yleislakosta ja työttömyydestä
==============================

Pitkän yleislakon kustannukset olisivat yhteiskunnalle noin viisi miljardia euroa, joka pitäisi kattaa lainarahalla. Kansalaista kohden kustannukset olisivat keskimäärin 3 200 euroa. joka on siis pois nettotuloista, ei bruttotuloista.

Jos emme aloita yleislakkoa, niin työttömiä tulee siis 80 000 lisää, joista kertyy kustannuksia keskimäärin 880 euroa jokaista veronmaksajaa kohden. Jokainen voi nyt verrata kannattaako maksaa 880 euroa (työttömyys) vai 3 200 euroa (pitkä yleislakko) . Ja jokaisen kannattaa miettiä kannattaako valtiolle ottaa lainaa kaksi miljardia (työttömyys) vai viisi miljardia (pitkä yleislakko).

Vaikka yleislakko kestäisikin pitkään, yhtään uutta työpaikkaa ei syntyisi, entisiäkin katoaisi koska joku toinen toimittaja korvaisi ne tuotteet joita meiltä ei menekään markkinoille. Elämme globaalissa taloudessa, emme enää kotimaisen tuotannon Suomessa. Jos tuloksena olisi ylimääräisten työntekijöiden pitäminen, loputkin työnantajat siirtyisivät muihin maihin eikä meillä sitten olisi montaakaan työpaikkaa.



Kauhistuttaako?
=========

Jos nuo luvut vaikuttavat suurilta, kannattaa muistaa että on olemassa kolmaskin vaihtoehto. Siitä ei aiheudu kustannuksia, työttömiä ei synny ja nykyisetkin työttömät saavat hyvätuloista työtä. Nettotuloksin vähintään kaksinkertaistuvat. Se on TYKA malli.

Meillä on yksi laki, työttömyysturvalaki, joka estää työn tekemisen. Työtä voi tehdä vain silloin kun joku toinen sitä antaa tehtäväksi. Nykyisin se työnantaja on yhä useammin kasvoton ulkomainen sijoittaja. Itsenäisesti työtä ei saa mennä tekemään, siinä tapauksessa menettä työttömyysturvan kahdeksi vuodeksi vaikkei niitä töitä olisikaan. Kenenkään ei siis kannata tehdä itse töitä vaan olla joko työttömänä tai odottaa että joku ulkomaalainen antaisi töitä.

Sijoittajalle ei ole merkitystä sillä, missä päin maailmaa työ tehdään. Hänelle on tärkeää, että hänen sijoittamalleen rahalla syntyy mahdollisimman suuri tuotto. Niinpä työ kannattaa tehdä siellä, missä se halvimmalla tehdään. Kiinassa se tehdään alle eurolla tunnilta.


Odotammeko vain muilta?
======================

Miksi siis haluamme, että se työnantaja on ulkomainen sijoittaja (lähes kaikki yrityksemme ovat jo ulkomaisten sijoittajien hallussa)?

Miksi me jokainen emme saisi tehdä työtä ja myydä sitä. Kun teemme itsellemme työtä, meidän ei tarvitse tehdä halpatyötä, vaan voimme valita maailman töistä ne työt, josta saadaan parempi kate.

Meidän koulutustasomme on sen verran hyvä ja kansamme pieni, että meille löytyy töitä joista voimme saada helposti 30 euroa tunnilta. Ei siis kannata tapella euron töistä kiinalaisten kanssa.

Saadaksemme tämän tilanteen aikaiseksi, meidän tulisi muuttaa yksi lakimme. Työttömyysturvalaki. Se tulisi muuttaa niin, että se koskee joka ainutta työtöntä, joka ei saa tuloa vähintään 12 000 euroa (nykypäivänä) vuodessa. Eli työttömyysturva kaikille.

Saadaksemme muutoksen nopeammin aikaiseksi, meidän kannattaisi ottaa käyttöön TYKA malli. Muutamassa vuodessa se parantaa meidän nettotulomme kaksinkertaiseksi.


Valinta on sinun
===========

Haluatko siis menettää 3 200 euroa (Yleislakko), 880 euroa (Työttömyyden kasvu) vai olla menettämättä mitään ja kaksinkertaistaa nettotulosi (TYKA)?


TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/

Joo, ne oli varmaan porvareita jotka irtisanoi voittoa tuottavan SAK-konsernin omistaman Kiljavan Opiston pienipalkkaisia työntekijöitä?

Muuttakaa punikit Pohjois-Koreaan yleislakkoilemaan, siellä ei "porvaripellet" irtisano ketään.