Keskustelin toissa viikolla vl-puhujan kanssa SRK:n kannanotosta ehkäisyyn. Sehän julkistettiin 70-luvulla Pyhän Hengen päätöksenä, jota ei edes ajatuksissaan saanut kyseenalaistaa, muuten oli väärässä hengessä ja joutui mahdollisesti eroon koko yhteisöstä. Kuten minulle kävi.
Tämä puhuja ei omistanut kyseistä päätöstä, joten kerroin muistin virkistämiseksi, mitä se sisälsi. Hän toisti kahteen kertaan, että NE OLIVAT VÄÄRIÄ PÄÄTÖKSIÄ. Melkein raivostuin ja kysyin, miksi sitä ei seurakunnalle sanota. Sehän on aiheuttanut niin paljon tuskaa ja ahdistusta kentällä. Puhuja totesi, ettei sitä voi yleisesti kertoa, koska se aiheuttaisi niin paljon hämminkiä ja sekaannusta.
Vaikka tiedetään, että tämä on orjuuttanut ja raskauttanut tunnollisia ja kunnollisia veeälliä, ei heitä haluta vapauttaa! Porukan yhtänäisyyden ja koossapysymisen vuoksiko kiusataan kaikkein herkimpiä, heikoimpia ja uupuneimpia. Onko tuollainen oikein? Vahvat, kierot ja tekopyhät kyllä pärjäävät, eivähän he valita täälläkään. Kieltävät muitakin veeälliä itkemästä! Itse eivät halua auttaa, eivätkä antaisi muidenkaan auttaa.
Sitä paitsi kunnon vl ei osaa eikä uskalla ottaa ehkäisyasiassa apua muualta kuin omasta joukosta. Siksi olisi SRK:n korjattava julkisesti väärät päätöksensä.
Täytyykö aina odottaa niin kauan, että lääkari tai terkkari tekee ratkaisun, koska yksilö ei itse voi ennakoida omia voimiansa ja mahdollisuuksiansa ja tilanne karkaa hallinnasta? Muut veeällätkin sitten vielä jahkailevat, onkohan sairaus tarpeeksi paha. Kunhan ei vain olisi liioiteltu, jotta voisi väärin perustein ruveta ehkäisemään! On siinä väsynyt yksilö säälittävässä asemassa!
Tämä puhuja ei omistanut kyseistä päätöstä, joten kerroin muistin virkistämiseksi, mitä se sisälsi. Hän toisti kahteen kertaan, että NE OLIVAT VÄÄRIÄ PÄÄTÖKSIÄ. Melkein raivostuin ja kysyin, miksi sitä ei seurakunnalle sanota. Sehän on aiheuttanut niin paljon tuskaa ja ahdistusta kentällä. Puhuja totesi, ettei sitä voi yleisesti kertoa, koska se aiheuttaisi niin paljon hämminkiä ja sekaannusta.
Vaikka tiedetään, että tämä on orjuuttanut ja raskauttanut tunnollisia ja kunnollisia veeälliä, ei heitä haluta vapauttaa! Porukan yhtänäisyyden ja koossapysymisen vuoksiko kiusataan kaikkein herkimpiä, heikoimpia ja uupuneimpia. Onko tuollainen oikein? Vahvat, kierot ja tekopyhät kyllä pärjäävät, eivähän he valita täälläkään. Kieltävät muitakin veeälliä itkemästä! Itse eivät halua auttaa, eivätkä antaisi muidenkaan auttaa.
Sitä paitsi kunnon vl ei osaa eikä uskalla ottaa ehkäisyasiassa apua muualta kuin omasta joukosta. Siksi olisi SRK:n korjattava julkisesti väärät päätöksensä.
Täytyykö aina odottaa niin kauan, että lääkari tai terkkari tekee ratkaisun, koska yksilö ei itse voi ennakoida omia voimiansa ja mahdollisuuksiansa ja tilanne karkaa hallinnasta? Muut veeällätkin sitten vielä jahkailevat, onkohan sairaus tarpeeksi paha. Kunhan ei vain olisi liioiteltu, jotta voisi väärin perustein ruveta ehkäisemään! On siinä väsynyt yksilö säälittävässä asemassa!
Vastaukset 36
Vanhimmat
Sinun olisi omaa sielun tilaasi muistettava, ja ehkäisy asiat siten kun kuolemattoman sielusi asiat ovat kohdallaan.
Tuota juttuasi en osaa uskoa tódeksi,ja jos se tosi olisi niin silloin voisimme menää nuhtelemaan herrojamme.
Sillä edelleenkään ei Jumala salli ehkäisyä.
Ehkä päätösten kautta terveydellisistä syistä kärsiville annettu erikoisoikeus, no mik ettei, mutta epäilen vähän että kokonaisuudessaan olisi luvalliseksi tehty.
Jos päätös oli Pyhän Hengen päätös, niin miten siitä nyt osa olisi voimassa ja osa ei?
Totta lienee tänä päivänä, että terveydelliset syyt ehkäisyyn ovat mahdollisia, mutta muuten kannanotto lienee voimassa. Tulemme taas siihen, että outo henki teki outoja päätöksiä!
Silloinen henki puhui vain osaksi totuutta!
Olemmeko viisaampia kuin Jumala? jos olisimme tarvitsisimme myös ehkäisyä. Jokainen lapsi on Jumalan lahja ja yksi parhaista lahjoista onkin.
Lapset ovat Jumalan lahja, se on totta. Yhtäkään heistä en minäkään antaisi pois. Jaksamisellakin on aina yksilölliset rajansa, eikä rakkaus tunne pakkoa lainkaan.
Jumalahan antaa hyvin runsaskätisesti kaikkia lahjojaan meille. Siittiöitäkin tuhoutuu miljardeittain miestä kohti. Minkä verran meillä on sitten kykyä ottaa lahjoja vastaan, se onkin jo eri kysymys.
Jos meillä olisi esimerkiksi uskoa vaikka sinapin siemenen verran, niin vuoretkin jo siirtyisivät. Oletko sinä ihmettelijä siirrellyt vuoria? Joten vähäinen on vielä sinunkin uskosi.
Turha on viisastella näin isoilla asioilla arvoisa "ihmettelijä".
Eivät sielläkään varmaan useammat sano näin.
Sattui vaan sellainen mies nyt sinun kohdallesi.
Tämä tieto minkä nyt julkistit, voi aiheuttaa kyllä seurakunnan johdossa hämminkiä.
Joo "Pyhän Hengen päätöksenä" hyvinkin.
Pitää kuitenkin muistaa, että Pyhä henki on Jumalan persoona, eli Jumala, HÄN tekee pääyökset, emme me ihmiset tee HÄNEN päätöksiään.
Sinä olet rohkea Nainen x-vl, hyvä, niin juuri pitääkin!
Kiitos Sinulle taas kerran rohkaisusta!
Lueskelen aina muutkin kirjoituksesi, kun satun ne huomaamaan, vaikka en itse vastaisikaan.
Hyvä kun kuljet rinnallani hetkittäin täällä!
Nimittäin Ystäväni nimimerkin. Vai koet sinä itsesi araksi? Mutta sehän on terveen merkki, että tunnistaa tunteensa. Ymmärrän, että sinua pelottaakin, sehän on selvä.
Minusta tuo, että otit puhujan kanssa tuon kipeän asian puheeksi, osoitti sinusta löytyvän tarvittaessa todellista rohkeutta. Olethan kuitenkin ottanut senkin askeleen, että olet tullut, (jos näin voisi sanoa), seurakunnassasi hylätyksi. Rakkautta ja hyväksyntää minäkin tarvitsen ja kannustusta. Monessa olen viallinen ja puuttuvainen. Rakkaus on suuri voima, joka yhdistää tutut ja tuntemattomat yhdeksi, Voittajan lipun alle.
Kristus meidän Ylkämme on voitonlippu sinulle
ja minulle. Kiitos Jeesus. Iloitsen sinusta, Ystävästäni.
Luvattu on, että kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat. Siihen nyt on hyvä vedota lestadiolaissaarnaajienkin, jos joku tohtii purnata mitään...
Itse olen kuullut ev.lut.kirkon papin (ei vanhollislestadiolaisen) esittävän erittäin epäröiviä mielipiteitä ehkäisystä tilanteessa, jossa vastakkainasettelu vl:t-->ei-vl:t ei ollut kyseessä. Tavalliset perusluterilaisetkaan papit eivät tiedä, onko se syntiä vai ei ja kiemurtelevat kannoissaan. Arka paikkahan tämä tietysti on, kun oppi-isämme Luther sitä syntinä piti.
Laittaisitko tänne sen Lutherin opetuksen kohdan, missä hän sanoo ehkäisyn olevan syntiä? En itse sitä tiedä.
Jossain hän puhui siitä, että lisääntymiskäsky on enemmän kuin käsky, se on jumalallinen teko, jonka estäminen tai laiminlyöminen ei ole meidän vallassamme. Tarkoititko tuota kohtaa?
Paavilaisethan siihen aikaan eivät sallineet joillekin edes avioitumista. Se ainakin estää normaalin lisääntymisen. Sitä vastaan Luther taisteli ja itsekin toimi. Pitääkö tuo sisällään pakkolisääntymisen tilanteessa kuin tilanteessa avioliitossa? Sitä en usko!
Luther jos kuka oli ehdottoman armon kannalla!
Kun SRK- on tarkoitettu hoitamaan yhdistysten laajaa toimintaa, ja yhdistykset vain yhdistyksen sisäisiä asioita, no onhan yhdistyksilla diakonityötä, joten sinne voi mennä ja sen kautta saada apua.
Jumalan valtakunnan ensimmäinen tehtävä on evankeljumin saarnaaminen syntisile, toki seurakunnissa tulee olla Diakoni työ sellaisessa muodossa että kykenee auttamaan ajallisten huolten ja taakojen alta.
Niin tuo paastoha tulee tässä kohdalleen jos ta profeetta puhuu.
5. Pitäiskö se oleman senkaltainen paasto, jonka minä valitsen: että ihminen ruumistansa päivällä vaivaa eli kallistaa päänsä niinkuin kaisla, taikka säkissä eli tuhassa makaa, senkö te paastoksi kutsutte, ja Herran otolliseksi päiväksi?
6. Mutta tämä on paasto, jonka minä valitsen: laske ne vallallensa, jotka vääryydellä sidotut ovat, päästä raskautetut irralle, laske vaivatut vapaaksi, ota pois kaikkinainen kuorma.
7. Taita isoovalle leipäs, vie raadolliset kulkiat huoneesees: kuin sinä näet alastoman, niin vaateta häntä, ja älä käännä itsiäs pois lihas tyköä.
Valitettavasti emme paastoa lainkaan, joten nämät jää evankeljumin varaan taakkojen pois ottamiset ym:
Niin se evankeljumi on ensisijainen, mutta jos ei rakkaus teekkään hedelmää että auttaisi hätään joutunutta veljeään sisartaan, niin minkäs teemme?.
aiheuttaisi.Itse ole suonut muutamia vapauksia suonut sen enempää sitä muilta kysymättä, koska
en niitä niin vakavina ole pitänyt.
Ehkäpä se tässä ehkäisyasiassakin pitää luottaa
omaan vain omaan vaistoon.
"muistit" väärin ja jopa tahallaan väritetysti julkilausuman; ajatus ei ole vl-liikkeessä muuttunut sitten 70-luvun, eri asia on se, mitä tällä palstalla kirjoitetaan
- sua taitaa kaihertaa juttu, kun sitä pitää uudelleen ja uudelleen tuoda esille
- muistaakseni lähdit itse "yhteisöstä", niin olet aiemmin kertonut, ikäänkuin liu´uit eroon
En luota muistiin noin vanhoissa asioissa. Minulla on kannanotosta kopio. Olen siitä tänne kahteen kertaan suoraan sanasta sanaan kirjoittanut. Ihme, ettet sitä muista, kun muistit eroni yhteisöstä. Se liukumisjuttu ei tuntunut tutulta!
Se on puhujainkokouksen päätös aivan 60-70-luvun vaihteesta. Kysykää Oulusta, en jaksa sitä enää tänne kirjoittaa. Vl-puhujalle lainasin suoraan tuosta monisteesta. Tahallista väritystä yritän karttaa, vaikka asia tunteita nostattaakin. Hän ei puheitani vääräksi sanonut ja muistaa itsekin tuon ajan, ison perheen isä.
Minua kaihertaa juttu tosi pahasti. Onko siinä jotain outoa tai väärää? Minun vl-mieheni uskoo siihen vielä täysin ja kun olemme olleet naimisissa melkein 30 vuotta, niin en ole saanut olla kuin "ulkopuolinen" siinä asiassa. Jos et tajua, niin ei mahda mitään! Minä olen "naimisissa" myös tuon kannanoton kanssa.
Tarkennan vielä, että vl-puhuja sanoi päätöksen olevan väärä siinä kohti, missä ei sallita esim. sterisaatiota. Nyt se sallitaan hänen mukaansa, jos on ns.pakkotilanne. 70-luvulla sitäkään ei sallittu. Eli päätös on ainakin siltä osin ollut väärä. Miten Pyhän Hengen päätös voi sisältää väärää? Sano Sinä se!
siitä kun 70-luvun alkupuolella uskovaiset sairaanhoitajat, kätilöt ja lääkärit totesivat, etteivät he uskovaisina voi olla suorittamassa sterilisaatioita, abortteja tai antamassa neuvolassa ehkäisyneuvontaa....?
se SRK:n päätös sisälsi ja mielellään myös suunnilleen vuosi, jolloin päätös tehtiin?
Kun mulla on hallussni SRK:n julkilausumat 60-luvulta asti, tarkistan "virkistitkö" vl-puhujan muistia totuudenmukaisesti vai säikäytitkö veljeä "omasta päästäsi".
Selkeästi on aika muuttunut huolimatta siitä mitä puhutaan. Muistelkaapa 70-lukua ja lukemattomia seurakuntailtoja, joissa aiheena oli mm. "audiovisuaalisten opetusvälineiden käyttö opetuksessa". Tuloksena näistä illoista oli, että me silloiset koulukkaat kävimme pyytämässä opettajalta vapautusta uskonnollisen vakaumuksen perusteella, vaikka televisiosta olisi näytetty eduskunnan täysistuntoa.
Tuossakin asiassa kantaa on nykyään kovasti lievennetty ja uskallan väittä, että muut kipeät asiat tulevat perässä, osa nopeammin ja osa hitaammin huolimatta siitä, että sanotaan kuinka Jumalan sana on muuttumaton. No, tuskin se mitään Jumalan sanaa onkaan kun kielletään TV:n katselu.
Toinen kieltää kirjoittamasta ja toinen pyytää tarkennusta! Sellaista tämä keskustelu näkyy olevan.
Katso mitä laitoin pari viestiä ylemmäksi!
Illemmalla kun menen kotiin, voin taas kerran kirjoitaa tekstin kokonaan ja panna pari pätkää Päivämiestä sekaan, jos haluat. 70-luvun fiilistä porukassa ei voi oikeasti selittää ja monet vaikka muistaisivatkin, eivät halua muistaa. Noista teksteistä ilmapiiri hieman heijastuu. Minua on kerran pyydetty, etten laittaisi niitä tänne, koska aika on muuttunut.
Noh sittenpä näkyy, mitä kannattaa tehdä!
vaikutti jo 60-luvun pappiseriseuran taisteluista lähtien hengen virtaus, joka aiheutti paljon murhetta ja epätietoisuutta.
Oltiin kamppailevinamme oikean asian puolesta, mutta turmeltunut ihmisluonto toi paljon heikkouksia esimerkiksi toimintatapoihin.
Televisiokysymyksessä hengen vika näkyi sekä löysyytenä että toisessa äärimmäisyydessä tiukkuutena.
Löysyytenä sikäli, että jotkut suosivat kotitelevisioita yhteisestä päätöksestä huolimatta.
Tiukkuutena tämä väärän hengen virtaus näkyi siten, että jossain pidettiin jopa laitetta sinänsä syntinä (tähän liittyy se koulu-TV juttu).
Tähän vaikeaan aikaan littyi muitakin ilmiöitä, vastaan vain tuohon telkkariasiaan.
Jumalan armosta päästiin selville vesille; ilman Hänen sallimattaan nekään koettelemukset eivät Siionille tulleet.- Tapaukset eivät suinkaan olleet elävän kristillisyyden vika vaan syyn löydämme itsestämme.
Yritän vielä kerran kirjoittaa siitä kannanilmaisusta. Joku on laittanut paperiini otsikoksi:"Kantamme ajankohtaisiin asioihin" (SRK 1970)
Kirjoitan vain osia, koska Sinulla on aikomus ja mahdollisuus tarkistaa tekstini oikeellisuus. Kyseessä on seurakuntavanhinten ja puhujain kokous Jämsässä v. 67.
"...syntyvyyden säännöstely kaikissa muodoissaan on vastoin Jumalan sanaa... äidit pitävät aviovuoteensa saastuttamattomina ja eivät suostu ehkäisyvälineiden käyttöön eikä STERILISAATIOON..."
Kentälle sitten levitettiin tietoa, mitä tuo tarkoittaa. Syntiä olivat "päivien laskeminen", liian pitkä erillään olo, vaikkei sairaus enää ollutkaan esteenä, nuhdeltiinpa liian pitkästä imetysajasta yksittäistapauksessa, mietittiin voiko uskottoman aviopuolison kanssa olla "sillä lailla", jos toinen ehkäisee ja saarnaaja sanoi rukoilevansa, ettei yksikään siemen menisi hukkaan...jne. Osa näistä on vain muistikuvia!
Päivämies kirjoitti silloin seuraavia tekstejä:
"...puhutaan myös äitien terveydestä ja sen menettämisestä synnytysten takia. Monesti on tuo puhe ollut tarpeeton peloittelun aihe, sillä moni äiti, jolle lääkärit ovat julistaneet kuoleman tuomion, jos vielä tulisi synnytys, elävät parasta elämäänsä ihmisten ja lääketieteen ihmeeksi..." (1967)
"...pane ilomielin turvasi Hänen tahtoonsa ja anna Hänen päästä sinussa oikeuksiinsa. Anna lapsen tulla ja tee sen ohessa kaikki voitavasi; jos tällöin kuolet, lähde rauhassa: onnekas olet, sillä kuolet jalossa työssä ja Jumalalle kuuliaisena." (PM 22.8.1973)
"Jos tuo (kuoleman) raja on jonkun kohdalle laitettu lapsensyntymisen hetkeen, niin sen on Jumala nähnyt hänen kohdallaan parhaaksi. Uskommehan näin, että vaikka äiti olisi tuon syntymän maailman viisaan neuvosta kiertänyt, olisi hän tuona hetkenä jollakin toisella tavalla tullut poisotetuksi. Ja olisiko silloin tuosta lähdöstä jäänyt todistus, että sielu kelpasi Jumalalle." (PM 13.3.1974)
"...Jumala päättää aina lasten lukumäärän ja tarkoin tietää, mihin asti Hän lastansa koettelee kärsimyksissäkin. Hän voi järjestää monin verroin vaikeampia kärsimyksiä, jos tarpeelliseksi näkee muistuttaa, että Hän on totisesti asioittemme ohjaaja." (PM 15.10.1975)
Oliko nuo minun omasta päästäni? Jos vastaat myöntävästi, sanon että valehtelet!
Silloin uskovaiset äidit olivat neuvolassa tosi tiukoilla, muistan sen itsekin. Vaadittiin SUOSTUMAAN ehkäisyyn tai sterilisaatioon. Monenlaista ivaa ja pilkkaa sain minäkin lääkärien ja kätilöiden taholta kärsiä kun en omantuntoni vuoksi voinut SUOSTUA.
Nykyisin lääkärit ovat kuulemma fiksumpia.
Juuri tuo isoilla kirjoittamani sana "suostua" on avain tuossa tekstissä; katsokaa itse, se on siellä.
Julkilausuma on syntynyt siinä paineessa, johon monisynnyttäjät tuohon aikaan joutuivat.
"Jumalan armosta päästiin selville vesille; ilman Hänen sallimattaan nekään koettelemukset eivät Siionille tulleet.- Tapaukset eivät suinkaan olleet elävän kristillisyyden vika vaan syyn löydämme itsestämme."
Olivatko koettelemukset siis Jumalan tahto vai ihmisten oma syy?
Kysyn nyt Sinultakin näin kahdenkesken, että voiko tänään suostua sterisaatioon, jos lääkäri näkee kohdun olevan rapakunnossa tai jotain muuta vakavaa ongelmaa on näkösällä. Ja uusi raskaus olisi äidille vaarallinen.
Vl-puhuja sanoi minulle, että saa suostua. Sanoiko hän mielestäsi väärin? Olen myös kuullut monien päätyneen nykyisin tuollaiseen ratkaisuun. On siinä melkoinen ero 70-luvun asenteeseen, kun vertaat esim. Päivämiehen kirjoituksia.
Olen huomannut täällä, että monet veeällät hyväksyvät jopa ehkäisyn terveydellisistä syistä.
P.S. Minäkin olen jo mummo.
on asia erikseen ja oli myös aikaisemminkin.(sterilointeja uskovaisille naisille on tehty terveydellisin perustein jo kauan sitten; esim 1909 syntynyt uskovainen rouva kertoi sellaista omasta tilanteestaan)
Takavuosina (60-luv)lääkärit alkoivat painostaa ehkäisyyn ja jopa sterilisaatioon heti kolmannen lapsen jälkeen, vaikkei mitään terveydellistä syytä olisi ollut. Siitä on mulla omakohtaisia kokemuksia, kai ne oli saaneet määräyksen "ylempää", niin selkeää se painostus oli. "Perhesuunnittelu" oli kova hokema silloin. - Tuo kirjoittamasi sitaatti oli juuri sellaisen yleistilanteenn aiheuttama. Tiedän tämän hyvin tarkasti.
Mitä muuten voitat kun taistelet....
Nuo Päivämiehen sitaatit pitävät edelleen paikkansa, linjassa ovat! Ovat vain kirjoitetut taistelujen ajan paineessa ja ilmaisut ovat sen mukaisia.
Se, mitä palstalla jotkut "lestadiolaiset" kirjoittavat ehkäisystä ym ilmaisee monestikin heidän omaa lankeamistaan synnin luvallisuuteen.
Täällä sitten koetetaan uskotella itselle ja muille, että menettely ei olekaan syntiä.
Enpä itse ajatellutkaan olevani taistelussa. Keskustelupalstaksi luulin ja toin faktaa vaihetuspöydälle kuten muutkin. Ovatko minun tietoni ja kokemukseni jotenkin vääriä aseita tässä "taistelussa"?
JOS tämä on taistelua, olkoon se sitten taistelua vapauden puolesta. Koska olen "naimisissa" tuon asian kanssa, haluan siitä "eron" eli päästä siitä irti ja vapaaksi kokonaan. Miksi minun motiivini on sinusta väärä? Uskotko raukka (?), että taistelen näin JUMALAA vastaan?
Jos joku vl vapaasti ja voimissa yrittää kilvoitella SRK:n viitoittamalla tiellä, olkoon rauhassa ja onnellinen. Mitä se minulle kuluu ja miksi haluaisin hänet muuttaa? Sitä paitsi se on mahdotonta!
Kaikenkaikkiaan julmaa tekstiä tuo SRK:n kannanotto, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Mielestäni tuossa ei ole mitään puolusteltavaa. Kannanotossaan itse vl-johtajat ottavat ihmisen hengen omiin käsiinsä käyttämällä hyväkseen uskontoa. Kuka ottaa vastuun tuosta, koska noilla kannanotoilla on varmasti saatettu monia ihmisiä syvään henkiseen masennukseen ?
Tuo teksti sai ainakin minut jonkinlaisen raivon valtaan, kuinka ihminen voi olla julma. Näissäkin teksteissä näkyy miesten julma suhtautuminen naisiin tuona aikana. Kuvitelkaa, me täällä Suomessa ihmettelemme Islamin uskoisia ja kuitenkin meillä on täällä lähes yhtä ihmeellisiä sääntöjä. Eniten raivostuttaa tuon kannanoton puolusteleminen ja ymmärtämättömyys siitä, kuinka paljon tuolla on saatu pahaa aikaan. Miksi ei voida rehellisesti myöntää virheitä ?
Toivottavasti Jumala armahtaa minua vihassani !
että ehkäisy ei ole syntiä.
Ymmärrän vihasi, olenhan itsekin ollut vihainen, kun tajusin, mistä on kysymys. Muistan, että jossakin vaiheessa inhosin kaikkia odottavia vl-äitejä mielessäni ja tietysti noita PÄÄTTÄJIÄ.
Suviseuroissa en muuta nähnytkään. Onneksi itsehillintäni on sen verran kunnossa, etten tietääkseni ole pahemmin loukannut sukulaisiani. Mutta minulla on ollut paha olo: vihaa, inhoa, masennusta, väärien kohteiden syyllistämistä.
Nyt olen sen verran vanha, että vuosikymmenien kuluessa on tullut jopa kyynisyyttä asiaan. Silti, kun joku vl kipuilee tuon asian kanssa, tekisi mieli huutaa koko maailmalle: ÄLKÄÄ USKOKO noita tekstejä tai ihmisiä! Sydän vuotaa verta heidän puolestaan. Ja Jeesuksen sanat työtätekeville ja raskautetuille tuntuvat hukkaan heitetyiltä. Missä on se lepo ja rauha, jonka Jeesus on luvannut nääntyneille ja orjuutetuille? Ei sitä ainakaan noista ohjeista hakemallakaan löydy. En siis minä ainakaan löydä. Omituiset "hengen silmät" pitää olla jos löytää.
Jumalan kädessä ovat päivämme, ne loppuvat kun on Isän määräämä aika. Emme voi elon päiviämme jatkaa yhtään, vaikka estäisimme kaikkien sallittujen lastemme syntymän.
Siis mistä oikeastaan olet katkera? Minkälainen sinun oma kokemuksesi on tästä asiasta? Onko sinulla omia lapsia ja kenestä heistä olisit valmis luopumaan, jos tämän hetken tietämyksesi valossa olisit toiminut silloin ehkä toisin?
Itse ymmärrän, että se on ehkäisyä, kun käyttää kondomeja ym. ehkäisyvälineitä tai katsoo kalenterista "varmat päivät", jolloin voi vain rakastella. Mutta se ei ole syntiä, jos on väsynyt ja ei yksinkertaisesti jaksa silloin rakastella puolisonsa kanssa.
Kyllä sterilisaatiokin on syntiä, mutta joskus se vain on välttämätön toimenpide. Raamatussa puhutaan myös ympärileikkauksista, mutta en muista mihin asiaan se kuului.
Jos on puolisostaan erillään tai ei jaksa hänen kanssaan rakastella, niin ei se syntiä ole, jos sitä siinä mielessä ei tee, että minäpä nyt tässä ehkäisen. On niin monia syitä nykyään, että miksi on joskus oltava erillään puolisosta (esim. työ voi olla sellaista) ja miksi ei aina jaksa rakastella. Samanlailla mielestäni voisi sterilisaatiostakin ajatella, ettei sitä sen vuoksi tehdä, että halutaan ehkäistä, vaan sen vuoksi kun ilman sterilisaatiota voi olla jopa hengenvaarassa.
On myös ymmärrettävä se, ettei raamatun aikaan ollut televisioita yms. Mutta raamatun pohjalta on kuitenkin ne käsitykset tulleet, että mikä on sopivaa katsottavaa ja mikä ei. Ja senhän tiedetään, että kun antaa pirulle pikkusormen, niin se vie koko käden.
Nämä ovat niitä asioita, jotka selviävät viimeisellä tuomiolla. Omalta osaltamme voimme siihen mennessä sopia asiamme.
Koska itse tämän ketjun avasin, niin haluan myös jotain vastata.
Tuo ymmärrys, jonka luulen olevan kirjoituksesi takana, on juuri se, jota en tajua enkä halua uskoa.
Minulla on viisi lasta. Mutta minulla ei ole sellasta tunnetta, että jossakin on kymmenkunta lasta syyttämässä minua ehkäisyn takia. Turhaan pelottelet "viimeisellä tuomiolla".
Jos tyttäreni raiskataan ja hän saa lapsen sen seurauksena, en olisi halukas pientä lasta tappamaan, vaikka siittämistapaa en hyväksykään. Ajatteletko Sinä, että tuo oli Jumalan tarkoittama lisääntyminen! Kun jokainen lapsi on Jumalan lahja!
Miten monta mahdollista lasta jää sterilisaation vuoksi syntymättä? Sinäkö tiedät, ettei yhtään. Kyllä minun tiedossani on, että aika "kuolemankielissä" ollut tai kuolemanväsynyt äiti on tullut raskaaksi luottaessaan varjelukseen. Nykyisin vain laitetaan ennalta piuhat poikki.
En halua enää jatkaa kanssasi tästä aiheesta.
En ole sinua syyttämässä mistään. Tarkoitin vain, ettemme ihmisenä kykene kaikkia asioita ratkomaan, että mikä on väärin ja mikä ei ole väärin. Sen näkee sitten viimeisellä tuomiolla. Ei meidän tehtävämme uskovaisina ole olla tuomarina. Kaikkihan me syntisiä olemme. Me uskovaiset olemme täällä vain armon kerjääjinä. Jumala tietää vain totuuden.
Jos sinua hirveästi haittaa tämä asia, niin voithan liittyä uskonnon uhrit -nimiseen toimintaan mukaan. Minusta vain vaikuttaa, ettet tästä asiasta pääse yli siten, että tänne siitä paljon kirjoitat samoista asioista yhä uudestaan. Ehkä oletkin traumatisoitunut ja tarvitset terapiaa. Tämä on vain minun näkemys asiastani. Itse tiedät asiasi paremmin.
En ole oikeastaan varma, että saisko uskovaisena hengenvaarassakaan ollessaan sterilisoida itseään. Mutta sen tiedän, että nykyisin sairaalassa ne sen tekevät, vaikka ihminen ei olisikaan siihen halukas. Kyllä silloin aikanaan tuo asia on ollut varmasti hankalempi ja olen minäkin kuullut jotain silloin vallitsivista erimielisyyksistä (hajaannuksista).
Minä en ole tuosta asiasta, josta syytät SRK:ta tietoinen, joten en ole myöskään oikea henkilö arvioimaan, että onko siinä perää vai ei. Mutta enemmän minua kiinnostaisi se, että mitä sinun taustaltasi löytyy. Miksi tämä asia on sinulle niin tärkeä? Jos haluat, niin voit kertoa siitä.
Tule jatkamaan keskustelua toiseen ketjuun, joka on lähempänä, "X-vl ja Sofia".