Tietokoneiden sekakieli, siansaksa, on sekoittamassa Suomenkielen.
Kaunis Ilomantsin murre on kohta unohtunut.
Miksi?
Kaunis Ilomantsin murre on kohta unohtunut.
Miksi?
Siansaksa sotkee Suomen
joko Suomi unohtuu
321158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Se on niin hienoa tankata sekakielellä, sillä kukas sitä murteella puhusi.
Murre on vanhanaikaista.
ei sulla ou tiettoo mitä tarkotaa siansaksa. sinä out tyhmempi kun näytät.
Opettele ensin kirjoittamaan suomeksi, ennen kuin alat arvostelmaan muita!
Suomi suomalaisille. Suomalaiset puhuvat suomea.
Oikeaan asiaan iskit. Siansaksa, eli Suomen ja jonkun muun kielen sekasotkuhan tuo näyttää kaikkialla kukoistavan.
Tietysti nuo pari torvea haukkuvat kun heillä on pönttö sekaisin jo muutenkin.
Kokoomuksen Sarkomaa aikoo lopettaa Suomenkielen laitokselta työpaikkoja.
Sitten pääsevät kaikki pönttöpäät julkisuuteen.
Ilomantsin mehevä murre on turistien mielestä niin kaunista ja erikoista, että useat kertovat tulevansa juuri murteen ja ystävällisten ihmisten vuoksi joka vuosi Ilomantsiin.
Käyttäkää murretta kun osaatte.
Päivittäin saan töissäni myönteistä palautetta murteen käyttämisestä puhekielenä.Yleinen käsitys joidenkin keskuudessa tuntuu olevan että murretta puhuva on tyhmä,laiska ja aikaansaamaton.Eihän se pidä paikkaansa - murretta puhuu se , joka on ylpeä omasta paikallisesta puhetavasta ja tuntee itsensä ja kielensä arvon.Murteen puhuminen osoittaa rohkeutta , kielellisen kulttuuriperinnön säilyttämistä ja sen siirtämistä eteenpäin.Itämurteisiin kuuluvaa on omakin murteeni,mutta poikkeaa jonkinverran Ilomantsissa puhutusta,kerronkin aina etten puhu aitoa ilomantsilaista vaan vähän enemmän savovoittoista murretta.Tätä minä halluun aina puhhuu ,suatan sitte suomennttoo jos eivät ymmärrä mitä oon sanonna.Lie tuo jonkun on näitä murteitakin säilytettävä,miksi en siis vaikka minä? (tämän lie-muodon sanotaan jo hävinneen kielestä kokonaan,vaan niinhän vain on Ilomantsissa käytössä edelleen ).
Vaikka meitä yritetään tuomita milloin junteiksi, milloin muuten sivistymättömiksi eivät EU:n, ulkomaan kielten ja omaa murretta osaamattomien kannata nokkaansa nostaa.
Apinakielen puhujien ei kannattaisi yrittää sortaa niitä aitoja ihmisiä joille oma perinne, murre siihen kuuluvana, on kunniapaikalla. Hattuani nostan heille!
Muistan kuinka muutama vuosi sitten johonkin Suomessa olevaan ja tavankansalaisten keskuudessa tapahtuvaan työhön haettiin henkilöä, jonka tärkein ominaisuus oli kansainvälisyyden taidot ja englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito.
Ja mitäs sitten ko. henkilö teki: hänen tehtävästään oli 99 % käydä jututtamassa Suomen maaseudulla Suomea puhuvia vanhuksia.
Heh,heh, nauraisin jollei minua moinen typeryys itkettäisi.
Maailma muuttuu kieltäkin nopeammin. Internet interaktiivisena välineenä rikastuttaa suomenkieltä. Pääasia, että voimme ilmaista ajatuksemme ymmärrettävästi, emmekä ole kielemme orjia.
muuttuu,mut mikkää ei oo ikävämppee kuunneltavvoo,ku tää meikäläinen(siis joku meistä),joka on olevinnaan niin helevetin hieno,jotta pittää yrittee kirjakielellä huasttoo,vaikka taustalta kuulluu niin selevästi se,jotta se kiel ei kiänny siihen ylleiskielleen.Ja kun vielä olevinnaan tuuvvaan muakunttoo tutuks ja Karjalaisuutta(niiku tää Tuija Rytkönen),niin pitäs olla immeisellä sen verran rohkkeutta ja itetunttoo tuuvva assiisa selekkeesti ilimi omalla murtteellaan.Kun tiettää nekkii hänen lähtökohat,niin luulis olevan ylyppee Pohjos-Karjalaisista juuristtaan,eikä tarvviis esittee,jotta on "niin noin parempaa säätyä!"Monta muutahhii esimerkkii löyttyy esim,näistä Karjalaisista taitajista;huastakkee tiällä immeisten kieltä ja kun määttä tätä muakunttoo muuvalle suommeen markkinoimmaan,niin uskaltakkee olla Karjalaissii;paljo mukavammalta kuulosttaa kauppatorilla kuhtu;tulukkeepa uamukahville-tiällä ois piirakkoo ja munavoita höystteeks,Ku tää;tulkaa kahville ja maistamaan piirakoita ja munavoita!
Puhekielessä murteet eivät häiritse, mutta kyllä kirjoitettu teksti pitää olla sitä niin sanottua kirjakieltä.
Aika rasittavaa lukea (jäi lukematta) tuota edellistä tarinaa. Tiedä sitten, vaikka siinä olisi ollut jotain asiaakin.
Kirjoitetussa tekstissä murteiden merkitys on vähentynyt ja sen on sivuutta ns. yleiskieli. Murteet kannattaa kuitenkin pitää kunniassa niiden jotka murretta aidosti puhuvat.
Kirjakieltähän yritettiin jossakin vaiheessa jopa vanhojen mummojen ja pappojen suuhun syöttää, mutta onneksi he puhuivat omaa tuttua murrettaan. Näin moni matkailupaikka sai turisteilta kiitosta kun ovat vaalineet murretta.
Tuskinpa monikaan ns. matkailuguru viitsi sanoa, että kyllähän he yrittivät murteen hävittää mutta eivät onnistuneet.
Murre mutjahtaa mukavasti myös kuulijan korvaan.
Yleiskieli on kuin taannoin tuputettu Väli-Suomi - sellaista ei ole.
Kieli elää. Sen pitääkin elää pysyäkseen hengissä.
Puhuttaessa ei kielessä ole välimerkkejä, kappalejakoja tai tavuviivoja. Isoista alkukirjaimista puhumattakaan.
Kirjakielen säännökset on luotu ihan aiheesta. Selkeys ja helppo luettavuus, ja sitä kautta ymmärrettävyys, on ominaista ns. kirjakielelle.
Milloin tuota kirjakielen "syöttöä" on tapahtunut? Ilmeisesti joskus ennen sotia?
Minä vaan sanon, että se on sinun mielipiteesi. Ei se niin mene, että kirjoitettu pitää olla kirjakieltä. Voi olla toisinkin.
Ei kirjoitustyyliä ole erikseen laissa määritelty. Väärin kirjoittamisesta ei siis myöskään rankaista.
Omien mielipiteiden esiintuominen on kuitenkin varmempaa, jos kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi. Se on ainoastaan kirjoittajalta itseltään pois, mikäli lukija ohittaa kirjoituksen sen vaikeaselkoisuuden takia.
Sitä käytetään paljon kaunokirjallsissa teoksissa. Se antaa kuvaa siitä mistä päin Suomea puhuja on. Lisäksi murteelliset vuorosanat elävöittävät kirjoitusta ja kirjan tapahtumat vaikuttavat muutenkin uskottavammilta.
Esimerkkinä murteella kirjoittamisesta mainitsen Kalle Päätalon.
Hyvinhän se voi olla opettajista kiinni. Ei juuri välitetä mitä puhutaan ja mitenkäs välitettäisiin kun tunneillakin voi istua pipo päässä.
Muistan yhden ukon, joka oli omalle murteelleen uskollinen vaikka teki töitä aivan muuta murretta puhuvien kanssa.
Kerran yksi mies löi päänsä matalaan aitan ylähirteen ja kirosi katkerasti.
Vieraan murteen puhuja endotti, että siihen pitää laittaa ylähirteen toppaus.
- Johan tuo per...le toppaa muutenkin kirvasi päänsä lyönyt.
Siinä kahden eri murteen puhujat eivät ihan saavuttaneet yhteisymmärrystä.
Vot, kyllä se on kaunista kuunneltavaa kun neitokainen pajattaa Karjalaa ja toinen lausuu runoja Suomenkielellä.
kuulostaa murre hienolta vaikka sitä ei ymmärtäisikään. on hienoa kun nuoretkin osaavat murrettaan.
Siansaksa on se sekakieli, joka näyttää nuoret sekoittavan. Käykääpä kuuntelemassa nuoria niin tajuatte kuinka heikoksi on Suomenkielen osaaminen mennyt.
Itsenäisessä Suomessa tulee taistella oman Suomenkielen puolesta.
suomalaiset ajoivat saksalaiset siat pois Suomesta jatkosodan lopuksi?
sika, joka haluaa olla muka vitsikäs ja häivyttää todellisuuden omiin houruiluihin.
Kommarisika.
karju vai porsas? Syö dioksiinia, siitä saat avun pahoinvointiin.
Eikö ne kunnon kommarit ja taistolaiset ole siirtyneet vihreisiin?
Murre on vaalimisen arvoista ja jo kouluissa sitä tulee vaalia.
Ilomantsin murretta, niin sillä vaikka mehevä pakina lehteen.
ja käyttämään murretta siten, ettei lukunautinto häiriinny.
Sanoisin, että murre sopii vuorosanoihin oikein hyvin, mutta olisi parempi jos muu teksti olisi yleiskieltä. Kokonaisen murteella kirjoitetun kirjan lukeminen on raskasta ja moni saattaisikin jättää lukematta sellaisen kirjan.
Ei murretta murteen vuoksi, vaan siten, että murretta käyttäessään ilmaisee sillä asiasta enemmän kuin mitä ilmaisisi samaa asiaa yleiskielellä kirjoittaessaan.
Kun kaloja tuli nykyisin niin vähän, hän verkot laskettuaan ja hetken tuumailtuaan alkoi istuskella kannolla rantalepikon suojassa pitämässä vähän silmällä verkkojaan.
- Sinäkö halavatun puupiä käyt tiällä varastelemassa kalat toisten pyyvyksistä?! Anttaa olla viimmenen kerta! hän huusi kun näki vanhastaan rosvon maineessa olevan naapurinsa melovan aivan verkon vieressä ja ryhtyvän nostelemaan verkkoa melalla.
Naapurin poika tallensi mummonsa puhumaa murretta ja nyt aikamiehenä kuunteluttaa niitä omilla lapsillaan.
Jo on kaunista.
Nuoret ja vanhemmatkin tallentakaa murretta puhuvien juttuja äänitteiksi. Niillä on arvoa ja ne kannattaa antaa yhdistyten käyttöön. Niitä löytyy joka pitäjästä.
Aina löytyy henkilöitä, jotka tallentavat yhdistyksiin murrejuttuja. Kysykää kunnista onko yhdistystä, joka kokoaa juttuja.
Kun hankkii diginauhurin. Siis sellaisen tallentimen, jossa ei ole varsinaista nauhaa saa helposti talteen useita tunteja tarinaa. On myös helppo laittaa tietokoneeseen ja jatkaa uuden tarinan tallentamista.
Kannattaisi kaikkien joilla on vanhempaa väkeä koota vaikka suvun juttuja talteen. Sitten niitä voisi laittaa kuultaville omaan tietokoneeseen ja sitä kautta muillekin sukulaisille.