Minä en kestä enää! Minä en jaksa huolehtia jokaisen vastaantulijan hyvinvoinnista, ymmärtää muita ja olla aina niin pirun ystävällinen! Minä en jaksa olla muiden silmissä luotettava ja humoristinen!! Kokopäiväinen huolehtiminen, huolehtiminen ja vielä huolehtiminen maailman asioista ja muiden auttaminen repii minut kappaleiksi! Mieleni järkkyy, mutta ketään ei kiinnosta ottaa MINUN huoliani kuuleviin korviinsa, kun kaikki heittävät OMAT syntinsä juuri MINUN kannettavaksi, luottamuksellisesti ja omaa oloaan helpottaen!! MINÄ TULEN HULLUKSI!!! MINÄ OLEN HULLU!!! HAHAHAHA!! On niin ilo olla syntynyt Kalojen tähtien alla! HAHAH! Taidetta ja empaattisuutta on vaikka muille jakaa, mutta SAATANA kun minä en selviä elämästä hengissä! Pelkään kaikkea ja kaikkia ja esiinnyn virallisena pellenä ja soljun paikasta A paikkaan B AauhuH!!UU Ja piirrän, minä piirrän ja maalaan, väritän ja kuvailen tuskani paperille, puran tunteeni ja sitten murehdin, tähänkö olen tullut, olen pelkkä hylkiö!!
Naurettavia sääntöjä, tiukkaa puritanisuutta ja sitten MINUT vielä mielletään hipiksi ja vastuuttomaksi yksilöksi, joka on kuitenkin aina niin helkkarin mukava ja hyvä tyyppi!! Helvetin jakomielitautiset!
Vastatkaa nyt joku jotain! Muita Kaloja, joilla on samanlaisia ongelmia? Joku, jota kiinnostaa?
Minua kyllästyttää ja kyrsii aika pahasti. Olisi vain kiva tietää, voiko olla niinkin, että muillakin Kaloilla esiintyy tälläistä katkeruuden huipentumaa. Vai olenko yksin, jolloin koko horoskooppihommakin on vain kusetusta? Tosin se sopisi totaalisen täydellisesti päivän summaan.
Naurettavia sääntöjä, tiukkaa puritanisuutta ja sitten MINUT vielä mielletään hipiksi ja vastuuttomaksi yksilöksi, joka on kuitenkin aina niin helkkarin mukava ja hyvä tyyppi!! Helvetin jakomielitautiset!
Vastatkaa nyt joku jotain! Muita Kaloja, joilla on samanlaisia ongelmia? Joku, jota kiinnostaa?
Minua kyllästyttää ja kyrsii aika pahasti. Olisi vain kiva tietää, voiko olla niinkin, että muillakin Kaloilla esiintyy tälläistä katkeruuden huipentumaa. Vai olenko yksin, jolloin koko horoskooppihommakin on vain kusetusta? Tosin se sopisi totaalisen täydellisesti päivän summaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos et ole todellinen ongelmakimppu - mitä suuresti epäilen - niin sanonpa että löysit sitten viimein tännekin vääntämään karikatyyriä kaloista erään eksämppelin perusteella.
Mitäs jos etsisit itsellesi uuden harrastuksen ja lopettaisit yhdelle ainoalle ihmiselle naureskelun. Voi muuten osua lopulta pilkka omaan nilkkaan, kun oma minuutesi jää sille tasolle ettet osaa muuta elämässäsi kuin ilkkua muille ihmisille. Tutustupa omaan itseesi, välillä!
Mutta jos ET ole trollipeikko, niin kokoa itsesi. Ei kalaus ole pelkkää hulluutta.
....purkauksestaan puoliakaan?
Minä ymmärrän häntä täysin koska olen itse huomannut että kun jaksan hymyillä, kuunnella ja olla huolissani... hänen, heidän surujen ja huolien keskellä, niin kaikki luottavat minuun kertoen surujaan ja murheitaan minulle luottavaisina. Kun minä voin huonosti ei tahdo löytyä ainoatakaan kuuntelijaa eikä lohduttajaa. Eli minusta tuntui ettei minulla saisi olla koskaan mitään huolia. Minulla ei saa olla mitään vaikeuksia minun täytyisi olla täydellinen.
Minä pääsin tästä kaikesta piinasta eroon siten että jätin heidät valittajat yksin suruineen käänsin selkäni heille kun tarvitsivat kuuntelian Annoin piut paut heidän jutuilleen päätin olla yksin ilman ainoatakaan ystävää.
Minä huomasin että yhtäkkiä minulla oli paljon ystäviä he tulivat perässäni ihmettelemään minne olen joutunut? Sanoin en ole joutunut minnekkään vaan lopettanut olemasta ilmainen sygologi. Palkka vaivastani on että olette minun apulaisiani silloin kun tarvitsen itse kuuntelijan? Jollen olisi ollut päättäväinen niin tänään olisin hulluakin hullumpi. Ei kukaan jaksa olla ikuinen auttaja jollei itse saa apua myös?
Hyvä, että löytyi edes yksi samasta ongelmapiiristä.
En ole trolli, koska:
a) en olisi pyytänyt vastauksia viestiini.
b) olisin kirjoittanut pidemmän viestin.
c) jatkaisin "häiriköintiäni" samalla nimimerkillä, koska trollit ovat usein tymiä.
Kirjoitustyylini saattaa poiketa valtavirrasta, mutta hei, that's life. Sitä paitsi, osaako joku paremmin kuvata tylsistyneisyyttä ja sekopäisyyttä kirjoittamalla?
"Ota ote elämästäsi" oli aika huno ohje, mitä joku tossa aiemmin taisi ojentaa, mutta tämä 'Minäkin Kalat'-hemmon viesti oli asiallinen ja sellainen, jota kaipasin. Pisteet hänelle
En minä mitään vitun stereotypiaa tässä hae/esitä, eivät kaikki Kalat ole tälläisiä! Niitäkin pirulaisia on niin erilaisia (mikä runo)! Haluan vain kohtalontovereita, niitä, jotka ovat kilttejä ja auttavaisia, mutta jotka ovat KYLLÄSTYNEET ja KYRPIINTYNEET koko hommaan ja haluaisivat lähinnä haistattaa pitkät koko ystäväkaartille. Miten siitä eteenpäin on tapahtunut, sen minä haluan tietää.
Ja pakkohan ei ole kertoa, jos ei halua? Voitte kasata huolenne kuitenkin tänne ;-P
Ja 'Minäkin Kalat' viestiin vielä; todellakin, kyllä mekin tarvitsisimme auttajaa. On minulla tavallaan yksi kaveri, jolle voisi purkautua, mutta toisaalta hänelle purkautuu niin moni muukin (hän ei tosin ole Kalat, mutta luotettava ihminen) niin en kehtaa mennä sitten vielä jatkona siihen mukaan.
Äh. Ehkäpä ihmisten ongelmat kohta helpottavat, ja minäkin voin lakata auttamasta ja huolehtimasta (usein turhista.) Jos ei, siten päässä naksahtaa.
Ok. Meikäläistä pyöritettiin jossain jännässä game of mindsissa jossain toisella foorumilla, ja koska aika paljon kai mainostin olevani Kala, arvelin että sitä tullaan tännekin naureskelemaan. Kirjoituksesi osui niin hyvin kohdalle, että kuulosti vähän kuin karikatyyriltä minusta itsestäni. Zori.
Varsinkin huomiosi siitä kuinka päätyy pelleksi... Siltä minustakin on tuntunut jo pidemmän aikaa.
Mutta mutta. Ehkäpä sitä pitää vain oppia elämään jotenkin itsekkäästi ja itseriittoisesti, muista ja muiden tuntemuksista niin kauheasti välittämättä? Kunhan ei sitten päädy toiseen äärimmäisyyteen eli tule kovaksi ja katkeraksi.
Jotain astrologiassa on pakko olla totta, jos 2 Kalaa kokee samoja fiiliksiä...? ;) Vaikka pintapuolista astrologiaahan se tietysti vasta on. Syntymäkartat ovat asia erikseen.
Joo en ole trolli, kannatan asiallista keskustelua. Sori munkin puolesta jos kirjoitus häiritsi, mutta nyt on asiat mallilla kun tiietään, eiks je?
Sepäs hienoa jos kuvaus osu kohdalleen, kato sitten me ollaan samanlaisia, me samojen tähtien alla syntyneet. Typerää vain, ettei oo niin kuin Hannu Hanhella, joka syntyi Onnellisten tähtien katveessa, mutta kaipa tää Kalatkin menettelee ;-)
Hei, pidä ittes kalana, ja säästä leimaukset oikeille trolleille. Niitä tosin löytää enemmän uskontopalstalta, sieltähän ne taitaa aina välillä tänne eksyä: "horoskooppi on Jumalan sanaa vastaan, kuole paha astrologi!" ja koko roska.
Naah... mun tuntemat "vanhat kalat" on kaikki kovia ja katkeria, paitsi mummoni, joka on ihan kiva. Mutta muut Kalat on kammottavia. Ehkä mustakin tulee sellanen, katotaan sitten. Jos tulee, tiedänpähän ainakin mitä syyttää ;-) typerät tähdet ja planeetat huoneissaan!
no mul on vähä sama ongelma kaikki purkautuu mulle ku mie aina kuuntelen ja ymmärrän muita. kyl mie tykkään auttaa ja olla se ystävä joka auttaa pulassa. mulle tulee usein soitto et tuu auttaa tai halutaan jutella. mut kyl mie kestän sen joskus kyrsii jotkut pari ihmistä valittaa ongelmistaan ja jos itellään on joitakin ongelmia alkaa henkinen hyvinvointi järkkyä. mutta kyl mie niistä olen selvinnyt pyrin jättämään ne omaan arvoonsa juttelun jälkeen ja keskittyä itseeni. itse olen oppinut taidon. mutta voin sanoa että tiedän miltä sinusta tuntuu
Mä tunnistan kyllä kuvaukses, mulla oli joskus yhtä voimakkaana toi tunne kaikkine kuvauksineen. Jatka taistelua! Nykyään tahdon ensisijaisesti aina tietää ketkä ovat ystäviäni. Tutkin heidän käytöstään minua kohtaan ja vastaan siihen. En tehnyt mitään radikaalia muutosta, jatkoin lohduttajan roolia hieman ylpeämmällä asenteella. Olen kenties pelle ja mieleltäni ailahteleva tunteiden orja, mutta varokaakin ellette hyväksy sitä! Olenhan kuitenkin sellainen ystävä, joka auttaa hädässä. Yllätyin positiivisesti siitä, miten monta ystävää minulla on!
Meitä on siis muitakin....
Kuvailit juuri meikäläisen elämän. Joskus tuntuu että olen kavereilleni olemassa vain kun tarvitaan kuuntelijaa, kuskia vkonlopuksi, rahaa lainaksi tms.
Pää alkaa olla jo hajoamis pisteessä, välillä tuntuu että ei jaksaisi edes nousta sängystä kun tietää jo ennalta että tänään taas joku kaipaa ilmaista psykologia. Mutta missä ovat ne ystävät silloin kun minä kaipaisin sitä?!?? Silloin kummasti kaikilla tuntuu olevan kiireitä...Myönnän kyllä etten ole täydellinen ihmisenä itsekkään mutta alkaa ottaa päähän että ne harvat jotka olen ystäväpiirissäni säilyttänyt tuntuvat olevan vain hyväksikäyttäjiä.
Yksin kotona ollessani piirrän,maalaan tunteeni paperille tai puen oman kurjuuteni sanoiksi musteella jonka jälkeen koitan sitten itse niitä ymmärtää...Olisi vain kiva jos olisi se ystävän olkapää jota vasten itkeä kurja olo pois!!!
Taidan olla liian kiltti sillä en pysty sanomaan kavereilleni että -hei mulla on omiakin murheita, en jaksaisi taas kuunnella itkuvirttäsi esim. miten taas kerran koitit palata suhteeseen jossa toinen pettää ja hakkaa!!!
Onko LIIKAA vaadittu että minä saisin välillä ottaa sen valittajan roolin muualllakin kuin täällä keskustelupalstoilla???
joo...tunnistin minäkin itseni kuvailustasi..eihän tää elämä muuta oo ollukkaan ku laupias samarialaisena elämistä...joskus käy mielessä että oonkohan tässä elänyt itse ollenkaan vai joku muu..ja minä oon saanut sen roskan mitä ei voi enää käyttää...eli kaikki on tullut suodatettuna takaisin lähimmäiselle...esim. ota vastaan moitteet...anna hymy takaisin..tekis mieli välillä sanoa että painukaa nyt jo v.....!..mutta eihän kala sitä tee..herkkä kun on niin pelkää satuttavansa...voi tätä vankilaa!!!