tämä ei nyt varsinaisesti liity synnytykseen, vaan sen jälkeiseen aikaan. itse en ole vielä synnytystä kokenut, siihen on vielä kuukausia aikaa, mutta kaikenlaista on ehtinyt pyöriä mielessä, varsinkin kun näitä keskustelupalstoja lukee niin välillä tuntuu että menettää viimeisenkin järkensä :)
kuinka paljon naisen "paikat" eli alapää todella muuttuu synnytyksen myötä? palautuuko se koskaan täysin ennalleen, ja onko ero kuinkakin huomattava? tuolla eräässäkin keskustelussa joku sanoi ettei voi edes aivastaa ettei tarpeet tule housuun, tuskinpa sentään?
kuinka paljon naisen "paikat" eli alapää todella muuttuu synnytyksen myötä? palautuuko se koskaan täysin ennalleen, ja onko ero kuinkakin huomattava? tuolla eräässäkin keskustelussa joku sanoi ettei voi edes aivastaa ettei tarpeet tule housuun, tuskinpa sentään?
Vastaukset 12
Vanhimmat
moi! mä olen kaksi lasta synnyttänyt alateitse -05 ja -07. Minulla on ainakin tunto alapäässä hyvä ellei parempikin kuin ennen synnytyksiä. Eikä se sen väljempi ole kuin ennen, muistaa vaan jumpata lantionpohjanlihaksia kovasti. Minulla lihakset tällä hetkellä ihan hyvässä kunnossa, pystyn siis pidättämään pissaa vaikka nauran tai aivastan :)
Ainoastaan alapään ulkonäkö on hiukan muuttunut synnytyksien jälkeen. Molemmissa synnytyksissä on jouduttu aikalailla reippaasti leikkaamaan välilihaa. Mutta ei se kuitenkaan niin paljoa ole muuttunut että se minua tai miestäni häiritsisi. Muut ei onneks alapäätäni näekään ;)
Älä siis sitä pelkää etukäteen! Jumppailet jo raskauden aikana lantionpohjanlihaksia, niin ei tule pisätysongelmia.
etukäteen murehtia. Voi mennä murheet ihan hukkaan.
Itse olen jo yli kuusikymppinen ja synnyttänyt kolme lasta alakautta luomuna.
Paikat eivät ole koskaan falskanneet eivätkä falskaa vieläkään. Sekin aika voi tulla, mutta se ei johdu synnytyksistä.
Samalta tuntuu paikat kun ennen synnytystäkin :) Eli ei kannata todesta ottaa noita kaikkia juttuja ja pidätyskykykin on sama vaikka en ole edes lantionpohjanlihaksia treenaillut. Keväällä toiseen synnytykseen hyvillä mielin :)
kyllä nuo jutut kannattaa ottaa ihan tosissaan..ei perse ole enää koskaan kunnossa jos sitä leikellään ja kun sieltä jotain pihalle tulee.
..on tärkeintä että on synnytystapa mikä tahansa että vauva syntyy turvallisesti ja elossa, hyvä kuntoisena. Tärkeintä ei ole se muuttuuko jokin osa omassa kehossa vai ei. Jos se on tärkeintä ei kannata lapsia edes tehdä.Uskon että noilla lantiopohja lihas harjoittelulla voi vaikuttaa. En ole ainakaan huomannut ekan lapsen synnytettyäni mitään muutoksia kehossani.
Jenkeissä on menty jopa niin pitkälle että jotkut naiset leikkauttavat vauvansa ennen aikojaan pois kohdusta jopa jo 7;nellä kuulla, koska eivät halua kroppansa muuttuvan liikaa vauvan takia.Ja siellä tunnetusti rahalla saa mitä vaan.
väittänytkään että se olisi tärkein asia.
On se kumma, kun ei saa omasta kropastaan olla kiinnostunut ja kantaa huolta ilman näitä typeriä "ei kannata tehdä lapsia"-kommentteja. Pölö!
..ei alkuperäinen kirjoittaja olekaan ainoastaan kiinnostunut kroppansa kunnosta synnytyksen jälkeen..Ei ole väärin miettiä kroppansa kuntoa tietenkään, mutta minulle on tärkeintä se että vauva syntyy elossa ja kunnossa. Kun on tarpeeksi ikäviä kokemuksia kokenut näissä lapsensaanti asioissa, ulkoiset asiat kuin mahdolliset kropan muutokset ovat tärkeys- listan viimeisiä asioita.Ei ole itsestään selvää että raskaus sujuu hyvin ja että synnytys sujuu hyvin ja että lapsi syntyy elossa ja terveenä. Ihan mitä tahansa ikävääkin voi tapahtua.Eikä syntyvän lapsen terveyskään ole itsestään selvä asia, että tottakai juuri minä saan terveen lapsen ja juuri minulla menee kaikki loistavasti , mutta kun se "perse" meni nyt vähän rumaksi ja huonoksi ja jouduttiin tekemään sille toimenpiteitä, niin kyllä voi hirveää kuinka kamalaa se voikaan nyt olla että minun perseeseeni tuli pikku kauneusvirhe/ ulkoinen muutos.Sillä ei ole niin väliä mikä vauvan tilanne on. Tässä keskusteluketjussa joidenkin kirjoittajien suurin huolenaihe vain tuntuu olevan ne kropan muutokset ja minkälainen "perse" on tapahtuneen jälkeen. Jos en kelpaa miehelle synnytyksen jälkeen tälläisenään, sellainen mies on täysin arvoton ja menköön menojaan.
Tervehenkinen omasta kropasta huolehtiminen on ok, mutta joskus turhamaisuus menee liian pitkälle.
näyttää tulleen joillekin ihmisille kaiken mitta.
Myydäänpä jo sellaisia voiteitakin, joiden väitetään vaalentavan persläpeä. Se nimittäin tummuu vuosien saatossa ihan synnytyksistä riippumatta.
Pitäisiköhän muuten hankkia avanne, ettei anus venyisi vuosikausia jatkuvien ulostamisten seurauksena? Sehän voi aiheuttaa sinne tunkevalle pahaa mieltä sekä anuksen omistajalle kosmeettista haittaa.
lantionpohjalihasharjoitukset jo raskausaikana. Se on varmaan tapauskohtaista, miten käy. Mulla oli rankka synnytys ja virtsanpidätysongelmia oli joitakin kuukausia synnytyksen jälkeen. Mutta treenillä ja ajan kanssa sain asian kuntoon. Ja tärkeää on myös ettei aloita jumppia, juoksua tms. ennen kuin virtsanpidätyspuoli on kunnossa.
Kyllähän paikat repeili ja leikeltiin, mutta ihan "toimivat" vielä :)
olen harrastanut seksiä neljän naisen kanssa (parikymppisenä). kaikki 4 naista olivat lesboja jotka eivät koskaan olleet edes kokeilleet miestä. olen nyt 34 vuotias kolmen lapsen äiti (4,3v ja 8kk) ja itse nähneenä uskallan luvata että synnytykset läpikäynyt pimppini on nätinpi kuin yhdelläkään "neitsyellä" jonka kanssa olen ollut!:)
Mulla synnytys takana 01/08 ja voin sanoa että mikään ei muuttunut, paitsi oikeastaan parempaan päin..oikeesti! en tehnyt yhtäkään lantiopohja harjotusta en ennen enkä jälkeen ja paikat ihan normina.myös ulkoisesti.Ehkä synny5yksen jälkeen meni n 2 kk kun seksi taas alkoi tuntua ookoolta ja kiinnosti, muuten no hätä! en revennyt, oli loisto kätilö, parilla ulkosella tikillä selvittiin! ja mulla oli jo sektio-aika pelosta ja murheetsa, peruin sen kuitenkin.Tsemppiä! Luonto hoitaa!
Kyllähän näillä palstoilla aina pelotellaan vaikka millä!
Mulla paikat ei venähtäneet yhtään, ei ollut yhtään pelko pöksyssä kun aivasti, edes heti synnytyksen jälkeen. Myöskään paikat eivät venähtäneet ollenkaan, melkein päinvastoin. Tuli ensimmäisen asteen repeämät, eli melko vähällä selvisin.
Mutta mä olenkin ratsastanut vähintään 3 hevosta päivässä viimeiset 10 vuotta. Kätilö tiesi tuon tunnustelemalla; ratsastajilla on kuulemma tosi piukat lantionpohjan lihakset.